Kasvatustieteen maisterin tutkintoa varten laaditaan pro gradu -tutkielma. Pro gradu –tutkielman voi tehdä yksin tai parityönä sillä edellytyksellä, että kummankin opiskelijan itsenäinen osa tutkielmasta on osoitettavissa ja arvioitavissa. Tutkielman tarkoitus on osoittaa, että opiskelija on perehtynyt tutkielman aihepiiriin, hänellä on valmius tieteelliseen ajatteluun ja hän hallitsee tutkimusmenetelmiä. Pro gradu -infon 3.9.2019 diat Graduryhmien koordinaattori on Hannu Heikkinen.
Pro-Gradu -tutkielma Pro gradu -tutkielma on tärkein yksittäinen opiskelijan työ osana maisterin tutkintoa ja siksi työn suorituspaikkaa kannattaa pohtia huolella ja työ suunnitella huolellisesti ennen aloittamista. Opiskelija voi suorittaa pro gradu -työn kokeellisen osan (erikoistyö) missä tahansa yliopistossa tai tutkimusinstituutissa. Sen voi tehdä myös teollisuudessa, mutta työn täytyy olla tutkimusperusteinen. Opiskelijoita neuvotaan valitsemaan tutkimusosa-alueen johtavia tutkimusryhmiä sijaitsivatpa ne missä päin maailmaa tahansa.Ennen erikoistyön aloittamista opiskelijan on esitettävä lyhyt tutkimussuunnitelma pro gradu -tutkielman vastuuopettajalle (Prof. Lloyd Ruddock). Suunnitelma on vapaamuotoinen, mutta sen pitää sisältää seuraavat asiat: opiskelijan nimi, erikoistyön aloituspäivämäärä, ohjaajan/ohjaajien nimet ja tittelit, sekä suorituspaikka. Suunnitelma tarkastetaan, millä varmistetaan, että työ on etukäteen hyvin suunniteltu. Tyypillinen suunnitelma saattaisi käsittää puolesta yhteen sivua taustatietoja ja sivun verran yksityiskohtaisempaa asiaa koejärjestelyistä. Mikäli työ suunnitellaan pohjautuvaksi jo julkaistuihin töihin, on käytännöllistä lisätä niitä viitteiksi suunnitelmaan. Pro gradu -projekti (erikoistyö ja tutkielman kirjoittaminen) kestää enimmillään yhden vuoden siten, että erikoistyö kestää 3-7,5 kuukautta ja tutkielma on luovutettava tarkastukseen viimeistään tasan vuoden kuluttua erikoistyön aloittamisesta. Aikataulu perustuu siihen, että tutkintovaatimusten mukaan oppiaineet on velvoitettu antamaan opiskelijoille mahdollisuus valmistua 2-vuotisesta maisteriohjelmasta kahdessa vuodessa, sekä lisäksi takaamaan kaikille pro gradu -projekteille sama laajuus. Ko. päivämäärät saatetaan pro gradu -tutkielman tarkastajien tietoon ja ilman pätevää syytä tapahtunut ajan ylitys vaikuttaa työn arvosteluun. Hyvin perustelluista syistä voi anoa ajan pidennystä vastuuopettajalta. Hyviä syitä voivat olla esimerkiksi sairaus, työn kannalta oleellisen laitteen rikkoutuminen, välttämättömien reagenssien toimituksen viivästyminen, tai muu syy, josta aiheutuu viivästystä ilman opiskelijan syytä.Tarkemmat ohjeet Pro gradu -projektin eri vaiheista löytyy Pro gradun englanninkielisiltä sivuilta. Tutkielma jätetään tarkastettavaksi Laturi-järjestelmässä, ja se tarkastetaan automaattisesti Urkund-analyysillä plagioinnin varalta, ellei opiskelija kiellä analyysin suorittamista. Pro gradu -tutkielman tarkastus Tiedekunta nimeää kaksi tarkastajaa, joille annetaan enintään kolme viikkoa aikaa arvosanaehdotuksen jättämiseen. Tarkastajien on annettava kirjallinen lausunto, jossa he perustelevat ehdottamansa arvosanan. Lisäksi heidän on annettava opiskelijalle mahdollisuus saada palautetta kasvokkain. Tarkastajilla on arvosanan harkinnassa apunaan työnohjaajan lausunto ja opiskelijan työpäiväkirjat. Mikäli tarkastajat ovat arvosanaehdotuksessaan yksimielisiä, päättää siihen valtuutettu tiedekunnan edustaja arvosanasta ehdotuksen mukaisesti. Mikäli tarkastajat ovat arvosanasta eri mieltä, päätetään arvosanasta tai ylimääräisen tarkastajan nimeämisestä seuraavassa tiedekunnan koulutustoimikunnan kokouksessa. Arvosana ja tarkastajien perustelut saatetaan opiskelijan tietoon välittömästi arvosanapäätöksen jälkeen. Mikäli opiskelija ei ole tyytyväinen arvosanaan, hän voi esittää vastineen. Se on vapaamuotoinen ja siinä on yksityiskohtaisesti perusteltava, miksi arvosana on opiskelijan mielestä väärä. Vastine osoitetaan tiedekunnan koulutusdekaanille, joka nimittää yhden tai kaksi ylimääräistä tarkastajaa ja arvosanasta päätetään uudelleen seuraavassa tiedekunnan koulutustoimikunnan kokouksessa. Liitteet: Pro gradu -projektin yksityiskohtainen ohjeistus (englanninkielinen dokumentti) 
Tiedekunnan säännöstö pro gradu -projekteillePro gradu -tutkielman arvosteluperusteet (englanninkielinen dokumentti)Pro gradu -tutkielman kirjoitusohjeet (englanninkielinen dokumentti)
Teknillisessä tiedekunnassa käytetään yhtenävää pohjaa ja ohjeistusta diplomitöiden tekemiseen.
Opinnäytetyöprosessin alussa täytetään Diplomityön aloittaminen ja aihe- hakemus, josta saadaan tiedot Laturi-järjestelmää varten.
Alta löydät opinnäytetyöpohjan, jossa on ohjeet mm. opinnäytetyön sisällöstä ja rakenteesta.
Opinnäytetyöt julkaistaan sähköisenä. Saatuaan ohjaajalta luvan, opiskelija syöttää valmiin työn Laturi-järjestelmään http://laturi.oulu.fi tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi. Mikäli työn nimi muuttuu, voidaan lopullinen työn nimi ilmoittaa osoitteeseen study.technology(at)oulu.fi.
Tutustu myös opinnäytteen ohjauksen käytäntöihin ja arviointiperusteisiin:
Ohjaaja, tallenna arviointidokumentti ensin omalle koneellesi ja täytä sitten.
HUOM! Arkkitehtuurin tutkinto-ohjelmalla on yllä olevista ohjeista poikkeavat diplomityöohjeet ja diplomitöiden arviointikäytännöt.
Maisterintutkintoa varten opiskelija laatii pro gradu -tutkielman, joka sisältyy pääaineen syventäviin opintoihin. Tutkielman laajuus on 40 op (logopediassa 30 op, tiedeviestinnässä 35 op). Tutkielman tavoite on kehittää tutkimuksen perusvalmiuksia. Tutkielma myös osoittaa myös opiskelijan kykyä rajata ja käsitellä valittua tutkimusongelmaa, valmiutta tieteelliseen ajattelutapaan, teorioiden ja tutkimusmenetelmien hallintaa, perehtyneisyyttä tutkielman aihepiiriin ja alan kirjallisuuteen sekä kykyä tieteelliseen viestintään.
Huom! Kandidaatintutkinnon on oltava suoritettuna, ennen kuin pro gradu -tutkielman tarkastusprosessin voi aloittaa.
Kun pro gradu -tutkielmasi on valmis, ohjaajasi antaa sinulle luvan syöttää gradu Laturi‐järjestelmään. Jos kandidaatintutkintosi on tässä vaiheessa vielä suorittamatta, et voi syöttää graduasi Laturiin.
Työn tulee olla PDF/A tiedostomuodossa (ks. Muuntaja), ja samalla syötät Laturiin työsi tiivistelmän.
Tiivistelmä tehdään samalla kielellä, jolla gradu on kirjoitettu ja se liitetään ”tiivistelmä (ensisijainen)” -kenttään. Jos gradun kieli ei ole suomi, ”tiivistelmä (toissijainen)” -kenttään liitetään myös suomenkielinen tiivistelmäteksti. Tiivistelmä on samalla maisterintutkinnon kypsyysnäyte. Jos gradun kieli ei ole suomi, kypsyysnäytteenä käsitellään toisijaiseen kenttään kirjoitettu tiivistelmä.
Tiivistelmästä tulee ilmetä
- tutkielman aihe
- tutkimuksen kohde, aineisto ja tarkoitus
- käytetyt tutkimusmenetelmät (mikäli tutkimus on luonteeltaan teoreettinen ja perustuu tiettyyn kirjalliseen materiaaliin, on mainittava tärkeimmät lähdeteokset; mikäli tutkimus on luonteeltaan empiirinen, on mainittava käytetyt metodit)
- keskeiset tutkimustulokset
- tulosten perusteella tehdyt päätelmät ja toimenpidesuositukset
Tiivistelmän pituus on yksi A4-sivu (välilyönteineen n. 3200 merkkiä, kirjasinkoko 12, riviväli 1,5).
Pro gradun tarkastajien on annettava lausuntonsa kuukauden kuluessa tarkastajien määräämisestä. Arvioinnissa käytetään arviointimatriisia.
Koulutusdekaani hyväksyy pro gradu -tutkielmasi tarkastajien lausuntojen perusteella ja samalla kertaa gradun tiivistelmän maisterintutkinnon kypsyysnäytteenä. Saat tiedon työn hyväksymisestä ja arvosanasta WebOodista hyväksymisen jälkeen. Sinulle lähetetään koulutuksen lähipalvelupisteestä tarkastajien lausunto sähköpostitse Oodissa ilmoittamaasi osoitteeseen.
Opiskelija voi pyytää tutkintolautakunnalta tutkielman arvosteluun oikaisua 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin hänellä on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.
Lukukausien loppupuolella pro gradu -tutkielmien tarkastustyöt ruuhkautuvat, ja tarkastaminen saattaa kestää maksimiajan. Tämä on syytä ottaa huomioon valmistumista suunnitellessasi.
Sivuaineen tutkielma
Pääaineen tutkielman lisäksi sinulla on mahdollisuus suorittaa maisterin tutkinnossasi tai sen jälkeen myös sivuaineestasi syventävät opinnot, joihin sisältyy joko sivuaineen tutkielma tai tutkielmatyyppisiä opintoja. Sivuaineen tutkielman tai tutkielmatyyppisen työn vaatimukset ovat soveltuvin osin samat kuin pro gradu -tutkielmassa, sillä myös sivuaineen syventävien opintojen tulee tuottaa aineen jatkokoulutuskelpoisuus.
Sivuaineen tutkielman aihe ja tutkimusongelma tulee rajata siten, että tutkielman työmäärä ei ylitä 20 opintopisteen laajuutta.
Sivuaineen tutkielman tarkastaja arvioi työn asteikolla 0—5. Palaute sivuaineen tutkielmasta annetaan samaan tapaan kuin palaute muista opintosuorituksista, ts. tutkielman hyväksyminen ei kuulu koulutusdekaanin tehtäviin. Kirjallista lausuntoa sivuaineen tutkielmasta ei edellytetä, mutta pyydettäessä tarkastajan tulee sellainen antaa.
Opinnäytetyöskentely
Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijat laativat opinnäytteen KTM-tutkintoon. KTM-tutkinnon opinnäyte on oman pääaineen pro gradu -tutkielma. Opinnäytteen yhteydessä kirjoitetaan myös kypsyysnäyte.
Opinnäytetyön suunnittelu alkaa aiheen valinnalla, siitä kerrotaan Ohjeita opinnäytetyön kirjoittamiseen -ohjeen sivulla 6 mm. seuraavaa:
”Opinnäytetyön aihe voi olla miltä tahansa oppiaineen piiriin kuuluvalta aihealueelta. Hyvän yleiskuvan oman alansa tutkimuksen keskeisistä ja ajankohtaisista teemoista saa selailemalla tärkeimpien tieteellisten aikakauslehtien viimeisimpiä vuosikertoja. Harkitsemisen arvoisia ovat erityisesti ne aihealueet, joilla oppiaineen henkilökunta tekee omaa tutkimustyötään. Opinnäytetyö on mahdollista toteuttaa myös yliopiston ulkopuolisen organisaation, esimerkiksi yrityksen, tilauksesta niin sanottuna toimeksiantotutkimuksena.
Pro Gradu -työskentelyprosessi
OyKKK:ssa Pro Gradu -tutkielmien pääasiallisena ohjausmuotona on ryhmäohjaus, johon kuuluu seminaarityöskentelyä. Ohjattu gradutyöskentely ryhmissä alkaa syksyisin ja ilmoittautuminen opintojaksolle tapahtuu kulloinkin annettavien ohjeiden mukaisesti. Ryhmien toiminnan käynnistämisen alkuvaiheessa kullekin opiskelijalle nimitetään ohjaaja.
Ohjausprosessi jakautuu neljään eri vaiheeseen: Aiheen valinta, Tutkimussuunnitelma, Väliraportti ja Käsikirjoitus. Ohjaus kytkeytyy näihin vaiheisiin. Aiheenvalinnassa opiskelija voi keskustella ohjaajan kanssa esim. hänen vastaanottotunnillaan tai muuten sovitulla tavalla. Kolme muuta vaihetta perustuu lähtökohtaisesti ryhmäohjaukseen sekä ryhmässä annettavaan yksilöohjaukseen. Näissä vaiheissa opiskelija valmistelee työnsä asianmukaiseen vaiheeseen (tutkimussuunnitelma, väliraportti, käsikirjoitus), laatii esitysmateriaalin ja pitää esityksen, jota ohjaaja ja muu ryhmä sekä mahdollisesti opponentti kommentoivat.
Ryhmäohjauksen oleellisena elementtinä on opiskelijan oppiminen tutustumalla muiden ryhmäläisten töihin ja kommentoimalla niitä. Ohjausprosessin elementtejä ovat myös oman työn esittäminen, toisen työn opponointi ja kommentointi osana ryhmäohjausta. Esityksen laatiminen ja pitäminen ovat osa ohjausprosessia ja työn sisällön ohjausta. Esityksen laatimisessa ja pitämisessä sisällön ja ohjauksen kannalta on oleellista suullisten taitojen lisäksi myös sisällön tiivistäminen, olennaisen osoittaminen sekä oman työn ja tutkimusprosessin vaiheen arviointi. Poikkeustapauksissa ohjaaja voi organisoida näihin vaiheisiin liittyvät palautuspisteet muutenkin kuin seminaariesityksinä. Myös näissä tapauksissa opiskelija toimittaa ohjaajalle/koko ryhmälle esitysmateriaalin ja työn sen hetkisen vaiheen tiivistelmän kommentointia varten. Työn suullinen esitys kuitenkin vaaditaan vähintään väliraportti- tai käsikirjoitusvaiheessa suullisen esittämisen arvioimiseksi (maisteriohjelman oppimistavoitteen mittauspiste).
Opiskelija siis sitoutuu valmistelemaan kolme raporttia esityksineen, jotka vievät työtä eteenpäin, opponoimaan vähintään kerran toisen opiskelijan työtä ja tekemään tästä opponointipaperin (A4-arkillinen tekstiä) opponoitavalle ja ohjaajalle sekä osallistumaan seminaarityöskentelyyn ohjaajan kanssa sovittavalla tavalla. Ohjaaja sitoutuu kommentoimaan opiskelijan raportteja ja esityksiä ja antamaan tarvittaessa lisäohjausta vastaanottoaikojen ja resurssiensa puitteissa.
Itsenäinen työskentely
Mikäli opiskelija ei osallistu ohjausprosessiin edellä kuvatun mukaisesti, voi hän työstää graduaan myös itsenäisesti. Tässä vaihtoehdossa opiskelija luopuu ohjausprosessin mukaisesta ohjauksesta. Itsenäisessä työskentelyssä opiskelijan on hyväksytettävä aiheensa työn ohjaajalla, joka hänelle nimetään hänen ilmoittautuessaan Pro Gradu -työskentelyyn. Tämän jälkeen opiskelija työstää graduaan itsenäisesti. Ohjaaja on tavattavissa normaalisti vastaanottotuntien puitteissa ja näissä tapaamisissa opiskelijan on mahdollista esittää kysymyksiä joihin ohjaaja antaa vastauksia sen perusteella, mitä opiskelija työstään kysyessään antaa. Varsinaista työn lukemista ja kommentointia ei näihin tapaamisiin lähtökohtaisesti kuulu. Saatuaan työn valmiiksi opiskelijan on esitettävä käsikirjoituksensa ohjaajan osoittamassa tutkielmaseminaarissa suullisen esittämisen arvioimiseksi. Ohjaaja antaa käsikirjoitukseen kommenttinsa, jonka jälkeen opiskelija työstää tutkielmaraporttiansa sopivaksi katsomallaan tavalla ja toimittaa työn ohjaajalle, joka antaa luvan ladata työ Laturiin tai ilmoittaa lisäkorjauksia edellytettävän.
Tässä vaihtoehdossa opiskelija sitoutuu työstämään tutkielmaansa itsenäisesti ja valmistelemaan esityksen käsikirjoituksestaan. Ohjaaja sitoutuu vastaamaan opiskelijan tutkielmaa koskeviin kysymyksiin vastaanottoaikojensa puitteissa sekä lukemaan ja kommentoimaan opiskelijan käsikirjoituksen ja esityksen.
Sekä ohjattu Pro Gradu –työskentely että itsenäinen työskentely noudattavat pääasiallisesti samaa aikataulua, jossa tutkielma valmistuu yhden lukuvuoden aikana.
Pro gradu -työskentelyyn ilmoittautuminen
Seuraava virallinen Pro gradu –työskentelyyn ilmoittautuminen, jossa graduohjaajat nimetään (lukuvuodelle 2020-2021), järjestetään keväällä 2020. Jos haluat aloittaa gradutyöskentelysi sitä ennen, sinun täytyy itse sopia gradun ohjauksesta. Kun sinulla on ohjaaja, ilmoittaudu gradutyöskentelyyn maisteriohjelmien vastuuhenkilölle, yliopistonlehtori Sinikka Moilaselle (sinikka.moilanen(at)oulu.fi; 18.11.2019 alkaen yliopistotutkija Jaakko Simoselle; jaakko.simonen(at)oulu.fi).
Oppiainekohtaiset graduinfot järjestetään niin ikään seuraavan kerran keväällä 2020.
Ohjeita opinnäytetyöhön
Ohjeita opinnäytetyöskentelyyn
- Ohjeet kauppakorkeakoulun opinnäytetöiden (kandidaatin- ja pro gradu -tutkielman) kirjoittamiseen
Ohjeita opinnäytetyön kirjoittamiseen (pdf) - Oulu Business School guidelines for writing a Bachelor´s or Master´s thesis (in English)
Guidelines for writing a thesis (pdf)
Asiakirjamallit ja MS Office ohjeet
Kirjoitusohjeen asetusten ja tyylien mukaisesti tehty valmis asiakirjamalli (template), jota suositellaan käytettävän opinnäytetöiden tekemiseen
- MS Word -asiakirjamalli (suomeksi): Opinnaytetyön asiakirjamalli (docx)
- MS Word -asiakirjamalli tiivistelmäsivulla (suomeksi): Opinnäytetyöpohja tiivistelmäsivulla (docx)
- MS Word template (in English): Thesis template (docx)
- MS Word template with abstract (in English): Thesis template with abstract (docx)
Ohjeet asiakirjamallin (template) käyttöön sekä yleiset ohjeet Microsoft-ohjelmien käyttöön opinnäytetöitä kirjoitettaessa
- Tutkielmantekijän Microsoft Office 2013 word-ohje (pdf)
- Tutkielmantekijän Microsoft Word 2007/2010 -ohje (docx)
Pro Gradu -tiivistelmä ja sen täyttöohjeet
- Suomenkielisen pro gradu -tutkielman tiivistelmälomake:
Tiivistelmä (docx), Tiivistelmä (rtf) - Abstract template for Master's thesis written in English:
Abstract (docx), Abstract (rtf) - Tiivistelmälomakkeen täyttöohjeet (pdf)
- Ohje tiivistelmäsivun lisäämiseen (pdf)
Opinnäytetöiden erilliset kansilehdet
- Suomenkielinen opinnäytetöiden kansilehti:Kansilehti (rtf)
- Cover page for thesis written in English: Cover page (rtf)
Huom. Käytettäessä yllä olevaa Ms Office -asiakirjamallia, kansilehti on valmiina mallissa.
Pro Gradu -seminaarityöskentely
Gradutyöskentelyn vaiheet
Kolme pakollista raporttia:
- Tutkimussuunnitelma (n. 5 s.)
- Väliraportti (n. 30–40 s. ~ teoreettinen osuus)
- Käsikirjoitus (n. 60–80 s. ~ kaikki luvut kertaalleen kirjoitettuna)
Näihin ohjaajat antavat kommentit, jotka auttavat työtä eteenpäin.
Suullinen esittäminen arvioidaan väliraportin tai käsikirjoituksen esityksessä.
Ohjeet opponoijalle
- Tarkastele työstä tutkimuksen tärkeitä elementtejä Pro Gradu –tutkielman arviointiperusteiden mukaisesti ja nimeä kaksi työn ansiota ja kaksi kehitysehdotusta. Esittele perustellusti nämä neljä asiaa omalla puheenvuorollasi seminaarissa.
- Valmistele myös A4-dokumentti, johon voit kerätä keskeisten asioiden lisäksi erilaisia huomioita työn tekijälle (esim. virheistä jne.).
Kuten kaikki tieteellisessä tutkimuksessa tehdyt ratkaisut, myös aiheen valinnan tulee olla perusteltu. Huomioon otettavia näkökulmia on useita: tutkielmantekijän henkilökohtainen kiinnostus aiheeseen, tutkielmantekijän omat resurssit (tiedot, taidot ja käytettävissä oleva aika), lähdemateriaalin saatavuus, tutkimusaineiston saatavuus, aiheen tieteensisäinen merkitys, aiheen yhteiskunnallinen merkitys sekä aiheen merkitys tutkielmantekijän urakehityksen kannalta.”
Pro Gradu -tutkielman arviointi
Pro Gradu -tutkielman arvostelussa käytetään arviointirubriikkia.
Tämän lisäksi maisterintutkinnon esittämisen oppimistavoitteen mittaamiseksi (ei vaikuta gradun arvosanaan) arvioidaan:
- Kirjallinen esittäminen kypsyysnäytteellä
- Suullinen esittäminen väliraportin tai käsikirjoituksen esityksessä
Valmiit Pro Gradu tutkielmat
Aiemmat kauppakorkeakoulussa kirjoitetut pro gradu –tutkielmat löytyvät Jultika-julkaisutietokannasta.
Terveystieteiden pro gradu -tutkielmat pyritään liittämään johonkin tutkimusyksikön tutkimusohjelmista (ks. Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö, Tutkimus). Aiheenvalinnassa voit ottaa yhteyttä suoraan tutkimusohjelman vetäjään.
Terveystieteiden pro gradu -tutkielman julkaisemisessa noudatetaan lääketieteellisen tiedekunnan tutkinto-ohjelmien alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opinnäytetöiden julkaisun periaatteita:
1) Opinnäytetyö, joka julkaistaan avoimella näkyvyydellä (Jultika) tai 2) Opinnäytetyö, joka julkaistaan rajatulla näkyvyydellä (Saltika):
Kaikki muut opinnäytetyöt paitsi artikkeleiksi aiotut, julkaistaan Oulun yliopiston kirjaston sähköisessä Jultika-julkaisuarkistossa avoimella näkyvyydellä tai rajatulla näkyvyydellä (Saltika) siten, että opinnäytetyö on luettavissa tietyillä kirjaston työasemilla. Työn ohjaaja (ja tarvittaessa tutkimusryhmän jäsenet) ja opinnäytetyön tekijä yhdessä päättävät minkälaiset tulokset avoimella tai rajatulla näkyvyydellä julkaistava opinnäytetyö sisältää. Valmis opinnäytetyö palautetaan tarkastajille arvioitavaksi sähköisen opinnäytetöiden tarkastus- ja julkaisujärjestelmän Laturin kautta (http://laturi.oulu.fi/).
Sähköinen opinnäytetyön palautusprosessi (Ohjeet opiskelijoille, tarkastajille ja hyväksyjille: http://laturi.oulu.fi)
- Kun opinnäytetyö on valmis, opiskelija täyttää ohjaajan kanssa lomakkeen opinnäytetyön tarkastajien ilmoittamisesta ja julkaisuluvasta. Lomakkeella ohjaaja antaa opiskelijalle luvan syöttää opinnäytetyön Laturi‐järjestelmään. Ohjaaja sopii opiskelijan kanssa opinnäytetyön julkaisutavan: julkinen julkaiseminen (Jultika) tai rajattu julkaisu (Saltika: luettavissa kirjaston päätteillä).
- Opiskelija toimittaa lomakkeen opintohallinnon palvelupisteeseen. Palvelupisteessä tiedot kirjataan Oodiin.
- Laturi‐järjestelmä hakee ilmoitetut pohjatiedot Oodista (viive yön yli tietojen syöttämisestä oodiin).
- Opiskelija syöttää valmiin opinnäytteensä Laturi‐järjestelmään. Työn tulee olla PDF /A tiedostomuodossa. (Ks. https://muuntaja.oulu.fi)
- Tarkastajat saavat tiedon tarkastusta odottavasta työstä sähköpostiin. Kunkin tarkastajan tulee noutaa opinnäytetyö Laturista arviointia varten. Yliopiston ulkopuoliselle tarkastajalle työ toimitetaan sähköpostitse opintohallinnon palvelupisteestä.
- Tarkastajat kirjaavat lausuntonsa opinnäytetyön arviointilomakkeelle ja palauttavat lomakkeen allekirjoitettuna opintohallinnon palvelupisteeseen.
- Tutkinto-ohjelmavastaava/koulutusdekaani saa tiedon hyväksymistä odottavasta työstä sähköpostiin. Hänen tulee noutaa opinnäytetyö Laturista ennen hyväksymistä. Tutkinto-ohjelmavastaava/koulutusdekaani hyväksyy opinnäytteen kirjaamalla hyväksynnän opinäytetyön arviointilomakkeelle.
- Opiskelija saa tiedon työn hyväksymisestä WebOodista hyväksymisen jälkeen.
Arvosteltavaksi hyväksytään vain sähköisesti palautettu opinnäytetyö. Hyväksymisen jälkeen työ siirtyy järjestelmästä yliopiston arkistoon sekä saataville avoimeen Jultika-julkaisuarkistoon. Rajatulla julkaisemisella (Saltika) työ on luettavissa kirjaston tiloissa määrätyiltä työasemilta.
Sähköisen opinnäytetyön palautuksen tuki: laturi@oulu.fi
3) Opinnäytetyö, joka julkaistaan painettuna opinnäytteenä (arkistoitava paperiversio):
Mikäli opinnäytetyö muodostuu artikkelista tai artikkeliksi aiotusta aineistosta, tulee arkistoitava paperiversio toimittaa koulutuksen lähipalvelupisteeseen. Valmis opinnäytetyö ja suomenkielinen yhteenveto palautetaan tarkastajille arvioitavaksi, jonka jälkeen tarkastajat arvioivat opinnäytetyön arviointilomakkeella.
Pro gradu -tutkielman etenemisprosessi
Artikkelimuotoisen pro gradu -tutkielman ohje
Pro gradu -tutkielman ohjaajan nimeämislomake
Diplomityöllä on merkittävä osa diplomi-insinöörin opinnoissa ja sen tarkoitus on valmistaa opiskelijaa itsenäiseen työhön ja kriittiseen ajatteluun. Tämän vuoksi ohjauksella on pienempi osuus kuin aiemmissa opinnoissa. Diplomityö on tyypillisesti jonkin laajahkon teknisen tehtävän ratkaisu. Vaikka siihen usein sisältyykin lisäopintoja kyseiseltä erikoisalalta, tarkoitus on saada opiskelija käyttämään pääasiassa opiskelunsa aikana hankkimiaan valmiuksia. Diplomityö harjaannuttaa opiskelijaa teknistieteelliseen dokumentointiin.
Tärkeimmät tiedot diplomityöstä ja sen tekoprosessista löydät diplomityön teko-ohjeista:
Word-dokumenttipohjat löydät täältä:
- CSE_ThesisTemplate_FI.doc (suomeksi)
- CSE_ThesisTemplate_EN.doc (englanniksi)
Latex-dokumenttipohjan diplomityölle löydät Overleafista.
Diplomityö ja valmistuminen: Prosessikaavio
Diplomityötä aloitettaessa
Diplomityön aihetta ja lupaa kirjoittaa työ englanniksi haetaan työn alkuvaiheessa seuraavilla lomakkeilla:
Opiskelija palauttaa lomakkeet opintotoimistoon (TS107). Kannattaa tutustua myös Oulun yliopiston kirjaston opinnäyteoppaaseen.
Kun työ alkaa olla valmis
Nimiölehti:
Huom: Näitä nimiölehtiä on käytettävä Laturiin ladattavissa töissä, nimiölehtien vanhat versiot eivät kelpaa!
Jokaisen diplomityöntekijän kannattaa tutustua arviointilomakkeeseen ja soveltamisohjeisiin!
Diplomityön valvoja ja toinen tarkastaja arvioivat työn seuraavien soveltamisohjeiden mukaisesti ja täyttävät oheisen lomakkeen:
Kun diplomityötä ei tehdä yliopistolle, työn tilaaja arvioi työn seuraavilla lomakkeilla:
Tutkintotodistushakemus tehdään OSAT-järjestelmässä opintojen loppuvaiheessa, kun kaikki tutkintoon kuuluvat opinnot on suoritettu ja ne näkyvät WebOodissa.
Valmistumisen aikataulu 2019-2020
Publiikkia ei järjestetä heinäkuussa. Opiskelijat voivat halutessaan osallistua elokuun publiikkiin.
| Diplomityö laturissa viimeistään | Diplomityö tai kandidaatin työ TUTO kokouksessa | Tutkintotodistusta anottava viimeistään | Valmistumispäivä | Publiikki, todistus noudettavissa |
| 19.6.2019 | 26.6.2019 | la 24.8.2019 | la 31.8.2019 | to 19.9.2019 |
| 22.8.2019 | 29.8.2019 | ma 23.9.2019 | ma 30.9.2019 | to 17.10.2019 |
| 26.9.2019 | 3.10.2019 | to 24.10.2019 | to 31.10.2019 | to 14.11.2019 |
| 23.10.2019 | 30.10.2019 | la 23.11.2019 | la 30.11.2019 | ke 18.12.2019 |
| 27.11.2019 | 4.12.2019 | ti 24.12.2019 | ti 31.12.2019 | to 16.1.2020 |
| 11.12.2019 | 18.12.2019 | ti 24.12.2019 | ti 31.12.2019 | to 16.1.2020 |
| 10.1.2020 | 17.1.2020 | pe 24.1.2020 | pe 31.1.2020 | to 20.2.2020 |
| 7.2.2020 | 14.2.2020 | la 22.2.2020 | la 29.2.2020 | to 19.3.2020 |
| 6.3.2020 | 13.3.2020 | ti 24.3.2020 | ti 31.3.2020 | to 16.4.2020 |
| 10.4.2020 | 17.4.2020 | to 23.4.2020 | to 30.4.2020 | to 14.5.2020 |
| 12.5.2020 | 19.5.2020 | la 23.5.2020 | la 31.5.2020 | ti 16.6.2020 |
| 16.6.2020 | 23.6.2020 | to 25.6.2020 | to 30.6.2020 | to 16.7. 2020 (ei publiikkia) |
| 16.6.2020 | 23.6.2020 | pe 24.7.2020 | pe 31.7.2020 | to 20.8.2020 |
Diplomityön tekemisen ja koko tutkinnon suorittamisen päättää teknillisen tiedekunnan publiikki, johon ilmoittaudutaan samalla kun tutkintoa haetaan OSAT - järjestelmässä.
Mitä DI-tutkinnon jälkeen?
Opiskelu voi jatkua myös DI-tutkinnon suorittamisen jälkeen:
Palautekysely valmistuville ja valmistuneille
Ole hyvä ja vastaa TEKin valmistuneiden palautekyselyyn ja Oulun yliopiston valmistuneiden kyselyyn:
Tietotekniikan tutkinto-ohjelma hyödyntää TEK:n palautekyselyä ohjelman kehittämisessä. Kiitos jo etukäteen palautteestasi!
Diplomi-insinööritutkinnon valmistumisaikataulu
Tutkinto-ohjelmatoimikunta (TUTO) kokoontuu n. kerran kuukaudessa (ei heinäkuu). Työn alkuvaiheessa tutkinto-ohjelmatoimikunta (TUTO I kokous) hyväksyy aiheanomuksen ja työn valmistuttua arvioidun opinnäytetyön (TUTO II). Alla on aikataulutettu muistilista valmistujalle ja ohjaajalle. Tarkista, paljonko aikaa tarvitaan käsittelylle ennen valittuja TUTO I ja TUTO II kokouksia.
TUTO KOKOUSTEN AIKATAULUT: http://www.oulu.fi/tietotekniikka/koto
- OPISKELIJA: Aiheanomus ja kielilomake (tämän sivun alussa) 1 viikko ennen TUTO I (palautus opintotoimistoon TS107)
- OHJAAJA: Ohjaaja antaa luvan ladata valmiin työn Laturiin lähettämällä viestin study.itee@oulu.fi . Viestiin tulevat tiedot: Ohjaajan nimi ja tutkimusyksikkö, Toisen tarkastajan nimi, Opiskelijan nimi, Opinnäytetyön otsikko suomeksi ja englanniksi (kv-opiskelijat vain englanniksi), työn kieli (suomi tai englanti), onko kyseessä kandidaatintyö vai diplomityö. 10 kalenteripäivää ennen TUTO II
- OHJAAJA JA OPISKELIJA: Kypsyysnäyte tenttiakvaariossa.
- OPISKELIJA: Opinnäytetyö laturiin 1 viikko ennen TUTO II
- OHJAAJA ja TOINEN TARKASTAJA: Työn arviointi (arviointilomake ja siihen liittyvät ohjeet). Täytetty arviointilomake toimitetaan opintotoimistoon viimeistään 3 arkipäivää ennen TUTO II
- OPISKELIJA VALMISTUMINEN: tutkintotodistushakemus (OSAT-järjestelmässä), kun kaikki tutkintoon kuuluvat opinnot näkyvät WebOodissa. Hakemuksen liitteeksi tuore omaopettajan (tai koulutussuunnittelijan) hyväksymä HOPS. Jos tutkinto on jo koostettu, liitteeksi laitetaan Oodista koulutussuunnittelijan kuittaama opintosuoritusrekisteriote (pdf), jossa koostettu tutkinto näkyy. Koulutussuunnittelijan tavoittaa osoitteesta study.itee@oulu.fi.
- OPISKELIJA: Tutkinto annetaan Publiikissa tai on haettavissa opintotoimistosta Publiikkipäivänä, jos ei osallistu Publiikkiin.
HUOM.
- Opinnot koostetaan HOPS:n mukaisiin kokonaisuuksiin. Mikäli tutkintoon sisällytettäviin opintoihin ei ole tullut muutoksia viimeisimmän HOPS:n hyväksynnän jälkeen, ei sitä tarvitse enää hyväksyttää erikseen. Tutkintotodistusta ei voi laatia mikäli opiskelijalla ei ole hyväksyttyä HOPS:a. Päivitä siis HOPS omaopettajasi kanssa vuosittain, jotta valmistuminen sujuisi joustavasti ja ajallaan. Mikäli asiasta on kysyttävää, ota yhteys koulutussuunnittelijaan study.itee@oulu.fi.
- kypsyysnäyte tehdään sähköisenä tenttinä tenttiakvaariotilassa, Ohjaaja luo kypsyysnäytteen Exam-järjestelmään ns. henkilökohtaisena tenttinä. Opiskelijan täytyy käydä kerran kirjautumassa järjestelmässä, jotta henkilökohtaisen tentin/kypsyysnäytteen luominen onnistuu. Ohjeet sähköisen tentin tekemiseen löytyvät tästä: ohjeet opiskelijalle, ohjeet opettajalle. Kypsyysnäytteiden koodit ovat seuraavat: 521008A Tietotekniikka, Kypsyysnäyte / Kandidaatin tutkinto / Computer Science and Engineering, The Maturity Test for Bachelor’s Degree ja 521009S Tietotekniikka, Kypsyysnäyte / Diplomi-insinöörin tutkinto / Computer Science and Engineering , The Maturity Test for Master`s Degree
- OPINNÄYTETYÖT ladataan Laturiin. Työt ovat julkisia. Latausvaiheessa määritellään julkisuusaste. Voit valita ovatko ne luettavissa vain kirjaston päätteiltä tai onko työ julkinen netissä.
- Ohjaaja arvioi Laturiin ladatun työn. Varmista ohjaajalta arviointiin tarvittava aika valmistumisaikataulun puitteissa.
- Arvosana: kandidaatintyössä hyväksytty/hylätty, diplomityössä 0 – 5. Huom. Kandintyön arvioinnista ohjaajan tulee laittaa erikseen ilmoitus osoitteeseen study.itee@oulu.fi, kun ohjaaja on kandityön poiminut laturista ja hyväksynyt sen.
- Arviointi erityistapauksissa:
- kandidaatintutkinnossa maininta ’Erinomaisesti’: opintopisteillä painotettu opintosuoritusten keskiarvo on vähintään 4.00 ja opinnäytetyö on hyväksytty.
- DI-tutkinnossa maininta ’Oivallisesti’: opintopisteillä painotettu opintosuoritusten keskiarvo on vähintään 4.00 ja diplomityön arvosana vähintään 4
Opinnäytetyön ohjaajat
Kuka voi ohjata kandidaatintöitä ja diplomitöitä?
- Kandidaatintyön sekä diplomityön valvojana voi toimia tietotekniikan, sähkötekniikan ja tietoliikennetekniikan tutkimusryhmien professorit sekä tietotekniikan tutkimusryhmissä työskentelevät, tohtorintutkinnon suorittaneet tutkijat.
- Diplomityön toisena tarkastajana voi toimia tietotekniikan ja muiden alojen professori sekä tietotekniikan tutkimusryhmissä työskentelevä, tohtorintutkinnon suorittanut tutkija.
- Jokaisessa diplomityössä joko valvojan tai toisen tarkastajan on oltava tietotekniikan tutkimusryhmän professori (tai aiemmin osastolla professorina työskennellyt henkilö), dosentti, yliopistotutkija tai kokenut tutkijatohtori.
- Valvojana toimivalla tutkijalla on oltava aiempaa kokemusta toisena tarkastajana toimimisesta.
- Teknisellä ohjaajalla on oltava vähintään diplomi-insinöörin tutkinto suoritettuna.
Valvojat ja toiset tarkastajat tietotekniikassa
Tietotekniikan tutkimusryhmien henkilökunnasta seuraavat henkilöt voivat toimia valvojana kandidaatintöissä ja diplomitöissä tai toisena tarkastajana diplomitöille. Voit ottaa suoraan yhteyttä henkilöön, jonka asiantuntemus sopii parhaiten työhösi.
|
Ohjaaja |
Asiantuntemus |
|
|
location based mobile games, location-based media, virtual environments, mobile augmented reality, game design, game user research, player experience |
||
|
computer vision, mobile/embedded vision, parallel programming, GP-GPU, vision systems engineering, real-time systems, thermal/infrared imaging, vision for healthcare/wellness, panorama imaging and multi-frame reconstruction (Only in English) |
||
|
interaction of natural and artificial intelligent entities incl. human-technology interaction, Internet of things, systems modelling, dependability, privacy protection. (Myös suomenkieliset työt) |
||
|
human-computer interaction, mobile computing, ubiquitous computing, pervasive computing, context-awareness, mobile instrumentation. (Only in English) |
||
|
Machine learning, data mining, wearable sensors, physiological measurements, modeling of humans, ubiquitous computing, human-computer interaction, industrial applications, data quality |
||
|
Design creativity and design thinking topics, especially related to 3D fabrication, prototyping, and process of idea generation. (Only in English) |
||
|
Ubiquitous computing, context-awareness, context modelling and reasoning, intelligent transportation systems (data management and analysis, applications). (Only in English) |
||
|
biometric recognition, face analysis, machine learning, computer vision, pattern recognition, image and video processing, artificial intelligence, information processing, human behavior analysis, gait and gesture analysis, vision based individualized health care, embedded vision systems, new sensing technologies. (Only in English) |
||
|
machine vision, digital image processing, digital video processing, pattern recognition, statistical signal processing, signal analysis |
||
|
Crowdsourcing, decision-making, public displays, digital advertising, human computer interaction. |
||
|
multimedia, audion puheen ja kuvien digitaaliset vesileimaustekniikat, painettujen kuvien digitaalinen vesileimaus, vesileimaustekniikoita hyödyntävät mobiilisovellukset |
||
|
biomedical engineering, neuroscience, pattern recognition, signal processing |
||
|
data mining, wearable sensors and streaming data analysis, activity recognition, adaptive models, human related data mining, big data, internet of things, machine learning, pattern recognition, signal processing, health and wellness applications |
||
|
Digital Humanities, computational criminology, crime sensing, human security, data mining, machine learning, decision support systems (Only in English) |
||
|
internet of things, edge computing, embedded systems, wireless sensor networks, mobile computing, REST, distributed systems |
||
|
networking, Internet, distributed systems, mobile computing, ubiquitous computing, multimedia, HCI |
||
|
Natural Language Processing, Text Mining, Information Retrieval, Social Network, Cybersecurity, Artificial Intelligence. (Only in English) |
||
|
cryptography, cryptographic protocols, computational complexity, analysis of algorithms, information theory, biometric authentication, signal processing |
||
|
jokapaikan tietotekniikka, älypuhelimet ja laskenta, esineiden internet, joukkoistettu laskenta, data-analyysi ja sovellettu koneoppiminen, suosittelujärjestelmät |
||
|
situation awareness, context-aware computing, machine learning, pattern recognition, biometric identification, big data, open data, data mining, visual data mining, sensor signal processing, data analysis, internet of things, modelling user context and routines, activity reconition, gesture recognition, context-aware applications, sentient artefacts, intelligent transport |
||
|
Virtual reality, mixed reality, web and native virtual environments, virtual cities, virtual tourism, information visualization, smart living environments. |
||
|
sulautetut ohjelmistot, Internet of Things, jokapaikan tietotekniikka, mobiilisovellukset, Internet-sovellukset, fyysiset käyttöliittymät, Web Services, tietämysjärjestelmät, pilvilaskenta |
||
|
embedded systems, software security, intelligent systems, robotics, data mining, big data |
||
|
computer vision, pattern recognition, signal processing |
||
|
biomedical engineering, biomedical signal analysis and pattern recognition |
||
|
Machine learning, data mining, wearable sensors, streaming data analysis, activity recognition, adaptive models, health and wellness applications, biomedical data analysis, time-series classification |
||
|
signal processing, imaging, embedded systems, hardware architectures, machine vision, video coding, energy efficiency, real-time systems |
||
|
data mining, big data, data analysis, data science, descriptive and predictive modelling, industrial statistics, internet of things, machine learning, pattern recognition, quality improvement, statistical modelling |
||
|
knowledge discovery and data mining, databases and knowledge bases, knowledge representation and semantic computing, software engineering and software architecture, security and privacy in information systems, social and philosophical issues in computing |
||
| Visuri, Aku | human-computer interaction, mobile computing, ubiquitous computing, pervasive computing, context-awareness, mobile instrumentation, attention, machine learning, wearable technologies, smart technologies | |
|
digital image & video processing, human motion tracking, action recognition, facial expression and micro-expression analysis, dynamic texture analysis, lip-reading, expressional face/lip animation, biometrics, surveillance. (Only in English) |
||
Tämä sivu sisältää diplomityön tekemisen ja diplomi-insinöörin tutkinnon hakemisen prosessikuvauksen elektroniikan ja tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelmaa varten *). Diplomityön kirjoittamista varten on erillinen ohje.
Diplomityön tekeminen
1. Diplomityön aiheen hankkiminen
Opiskelija hankkii diplomityön aiheen (diplomityöpaikan) joko yrityksistä, tutkimuslaitoksista tai yliopistolta seuraamalla näiden työpaikkailmoittelua ja ottamalla suoraan yhteyttä työnantajiin tai oman opintosuunnan tai kiinnostusalueen professoriin. Myös palkattoman diplomityön tekeminen esimerkiksi omasta aiheesta on mahdollista.
2. Diplomityön valvojan valinta
Hankittuaan aiheen opiskelija ottaa yhteyttä sen opintosuunnan opetuksen vastuuhenkilöön, jonka edustaman opintosuunnan alaan työ lähinnä liittyy. Opintosuunnan vastuuhenkilö ehdottaa työn valvojaksi yliopiston päätoimiseen opetus- tai tutkimushenkilökuntaan kuuluvaa henkilöä, jolla on tekniikan tohtorin tutkinto ja joka on aiemmin toiminut vähintään diplomityön toisena tarkastajana.
Opintosuuntien vastuuhenkilöt (sähköposti: Etunimi.Sukunimi@oulu.fi)
- Elektroniikan materiaalit ja komponentit opintosuunta: Jari Hannu
- Elektroniikan suunnittelun opintosuunta: Jukka Lahti
- Fotoniikan ja mittaustekniikan opintosuunta: Juha Saarela
- Radiotekniikan opintosuunta: Matti Isohookana
- Tietoliikennetekniikan opintosuunta: Matti Isohookana
- Wireless Communication Engineering: Kari Kärkkäinen
3. Aloituspalaveri työn valvojan kanssa
Aloituspalaverissa määritellään tarkemmin mm. työn aihe, mahdollinen tekninen ohjaaja, työn tekemisen aikataulu, työn ohjauksen toteutus ja työn arvosteluperusteet. Tekninen ohjaaja nimetään aina, jos työ tehdään yliopiston ulkopuolella, ja tarvittaessa myös muulloin. Aloituspalaverin pöytäkirja liitetään aihehakemuksen liitteeksi.
Linkit: Diplomityön kirjoitusohje (PDF), Diplomityön arvosteluperusteet, Diplomityön arviointilomake
4. Aihehakemuksen tekeminen
Opiskelija täyttää aihehakemuslomakkeen ja toimittaa sen tutkinto-ohjelman sihteerille.
Linkit: TST:n aihehakemuslomake, ITEE MSc Thesis Topic Application Form
5. Diplomityön aiheen vahvistaminen ja ohjaajien ja tarkastajien nimittäminen
Tutkinto-ohjelmatoimikunta vahvistaa aiheen ja nimittää ohjaajat sekä tarkastajat. Pääsääntöisesti työn valvoja toimii työn ensimmäisenä tarkastajana.
6. Diplomityön tekeminen
Diplomityön käytännön osa ja käsikirjoitus tehdään ohjaajien opastuksen ja diplomityöohjeen mukaisesti.
Linkit: Diplomityön kirjoitusohje (PDF), Diplomityön Word-pohja, Diplomityön nimiölehti, Master Thesis Word Template, MSc thesis title page
7. Diplomityöseminaari
Jos opiskelijan valitseman opintosuunnan vaatimuksiin kuuluu diplomityöseminaari, opiskelija osallistuu siihen opintosuunnan ohjeiden mukaisesti.
Linkki: Tietoliikenne- ja radiotekniikan opintosuunnan diplomityöseminaariohje
8. Diplomityön lataaminen Laturiin
Kun työn valvoja katsoo diplomityön olevan valmis arvosteltavaksi, hän ilmoittaa tästä tutkinto-ohjelman sihteerille, joka sallii latauksen Laturiin. Opiskelija toimittaa tutkinto-ohjelman sihteerille työn tiivistelmälomakkeen ja lataa työn Laturiin erillisen ohjeen mukaisesti.
Linkit: Diplomityön tiivistelmälomake / MSc thesis abstract form, Laturi-ohje
9. Kypsyysnäytteen kirjoittaminen ja arvostelu
Työn valvoja laatii Exam-järjestelmään kypsyysnäytteelle tentin ja ilmoittaa tästä diplomityöntekijälle. Opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen tenttiakvaariossa. Työn valvoja arvostelee kypsyysnäytteen ja ilmoittaa arvostelun tuloksen tutkinto-ohjelman sihteerille.
10. Diplomityön teknisen ohjaajan lausunto
Diplomityöntekijä toimittaa teknistä ohjaajaa varten laaditun tilaaja-arviointilomakkeen em. ohjaajalle, joka palauttaa sen täytettynä työn valvojalle.
Linkki: Tilaaja-arviointilomake
11. Diplomityön tarkastaminen
Tutkinto-ohjelman vastuuhenkilö ja työn tarkastajat lataavat työn Laturista, ja perehtyvät plagioinnintarkastuksen tuloksiin. Tarkastajat laativat työstä arvosteluehdotuksen tutkinto-ohjelman diplomitöiden arvostelulomakkeelle, ja toimittavat lomakkeen tutkinto-ohjelman sihteerille.
Linkit: Diplomityön arviointilomake, MSc thesis evaluation form, Diplomityön arvosteluperusteet
12. Diplomityön arvostelu
Tutkinto-ohjelmatoimikunta arvostelee diplomityön tarkastajien antaman lausunnon perusteella.
Ruotsin kielen / pohjoismaisen filologian pro gradu -tutkielmat vuodesta 2013 alkaen
Germaaninen filologia
Germaanisen filologian pro gradu -tutkielmat vuodesta 2013 alkaen löytyvät Jultika -julkaisuarkistosta
Tiedeviestinnän maisteriohjelma
Pro gradu -ohjauksesta vastaavat professori Erkki Karvonen, yliopistonlehtori Maija Kallinen sekä yliopisto-opettaja Mirkka Oja-Leikas.
TIEMAssa järjestetään lukukausittain ohjattuja graduklinikoita, joissa opiskelija voi keskustella henkilökohtaisesti tutkielman tekemiseen liittyvistä asioista ohjaajien kanssa.
TIEMAssa valmistuneet pro gradu -tutkielmat
Vuodesta 2013 lähtien valmistuneet pro gradut ovat luettavissa Jultika-järjestelmän kautta.
2019
Paaso-Rantala, Heli: ”Oi” on krapulan mittayksikkö : tutkimus YLE:n alkoholivalistusta koskevien tietoiskujen käyttämästä retoriikasta
Siniluoto, Lauri: Diskurssianalyyttinen katsaus Aalto-yliopiston tohtorikoulutettavien tieteen kieleen liittämiin käsityksiin.
Tuohino, Venla: Antidootti-blogiportaali dialogisena tiedeviestinnän kanavana.
2018
Huhtala, Heli: Tieteellinen tauti, ihmeellinen tarina ja yhteinen taistelu - syövän tulkintakehykset ja metaforat journalismissa.
Miettinen, Antti: Kansa ehdotti, Eskolle löytyi vaihtoehtoja. Tapaustutkimus tiedeviestintätempauksesta.
2017
Heinineva, Matti: ''Niin yleistajuista kuin vain mahdollista!'' Tiedote tieteestä tiedottamisen välineenä.
Heinonen, Heidi: Liikenteen losserokaloja ja trooppisten merten princejä. Huumori tieteen yleistajuistajana Niko Kettusen Viikon eläin -palstalla.
Hukkanen, Teemu: Kokeellinen tyttö särkyneessä maailmassa. Dark Angel -tieteistelevisiosarja nykytieteen ja kyberpunkin edustajana.
Lampila, Satu: Sääntöihminen ja hoivaihminen eläinten kouluttajana - viestijän koulutusfilosofian vaikutus koirankoulutusoppaissa käytettyihin vakuuttamisen keinoihin.
Miettunen, Päivi: Cocktailit, kimarat ja kemikaalikylvyt - kemikaalien haitallisuuden diskurssit ja lukijan vakuuttamisen keinot tiedettä popularisoivissa kemikaaleja käsittelevissä kirjoissa.
Oja-Leikas, Mirkka: Suomalaiset yliopistot Instagramissa. #some #osallistavatiede #organisaatioviestintä
Palukka, Otto: Vaikutusten visualisointi terveysvaikutteisten tuotteiden televisiomainoksissa.
Pöyliö, Jukka-Pekka: Tiedeviestinnän teoriasta käytäntöön - tiedejournalismin työprosessi toimija-tutkijan näkökulmasta tarkasteltuna.
Tauriainen, Laura: 140 merkin verran tiedettä - Twitter yliopistojen organisaatioviestinnän kanavana.
Tervonen, Sarianna: Ravitsemusneuvontamateriaalin viestinnällinen laatu ja ymmärrettävyys.
Vinblad, Suvi: D-vitamiinipommista uutispommiksi. Erään D-vitamiinimittauksen tarkastelu skandaalina, kohuna ja tiedekohuna.
2016
Häyrynen, Sanna: "Innovaatiomiljoonia tarjolla Oulun yliopistolle". Oulun yliopiston julkisuus ja tieteen kehystäminen verkkomedioissa.
Karlsson, Sonja: ”Kysehän on koko ihmisestä”. Vuosien 1935, 1950 ja 1970 steriloimis- ja kastroimislakien kehykset Helsingin Sanomissa.
Kervinen, Sini: Tiedosta digitaaliseksi opetuspeliksi - pelisuunnittelijat tieteen popularisoijina.
Kusmin, Annu: Infografiikkaa tieteestä. Asiantuntijoiden näkemyksiä FB-ryhmästä.
Pulkkinen, Kaisa: ”Ei se matka niin pitkä ole, 100 g kerrallaan, kymmenen niitä on jo kilo” - onnistuminen verkkokeskustelun laihdutuspuheessa.
2015
Aronen-Raappana, Elina: Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy:n maine. Opiskelijoiden näkökulma oppilaitosviestinnässä.
Koivuniemi, Ville: Uhreja, vallankäyttöä ja vähän yhteisöllisyyttä. Vanhoillislestadiolaisuus Kalevassa ja Helsingin Sanomissa.
Lehtola, Minna: Vähän, joka on enemmän. Tieteen visualisoinnin prosessit ammattilaisten kuvaamina.
Nuortimo, Kalle: CCS (hiilidioksidin talteenotto ja varastointi) -tekniikoiden tiedeviestinnän piirteitä globaaleissa tieteellisissä, teknisissä ja kaupallisissa julkaisuissa sekä sosiaalisessa mediassa 2012-2015.
Ollila, Sanna-Kaisa: Tiede, usko ja tieteisusko: kehysanalyyttinen katsaus uusateistiseen maailmankatsomukseen Richard Dawkinsin Jumalharhassa.
Romppainen, Heidi: Miksi avointa dataa? Monitapaustutkimus Oulun alueen toimijoista.
Vihervaara, Veera: Transmediatuotanto Docventures - tiedonvälitystä ja yleisön osallistamista.
2014
Karjalainen, Juho: Tieteen popularisointi vuosina 1925-1928 julkaistussa lehdessä Valo: Tiedettä kaikille. (Palkittiin HuTK:n parhaana pro gradu -työnä vuonna 2014; jaettu ykkössija)
Nissinen, Sanna: Japanin tiedettä, teknologiaa ja maahan liittyviä tutkimuskohteita käsittelevät tekstit Tiede-lehdessä vuosina 2005, 2006 ja 2010.
2013
Huhta, Anna-Maija: "Älä kirjoita tänne virallisterveellistä propagandaa!'' Karppaus.info-keskusteluryhmä virallisten ravitsemussuositusten haastajana. (Palkittiin HuTK:n parhaana pro gradu -työnä vuonna 2013)
Hulkkonen, Mira: Tiedettä politiikan tueksi, mutta miten? Lähtökohtia Suomen ilmastopaneelin roolille tieteen ja politiikan välisessä vuorovaikutuksessa.
Hyttinen, Marika: Jännitysnäytelmä keskellä kaupunkia. Kaupunkiarkeologian tulkintakehykset Kalevan, Turun
Sanomien sekä Helsingin Sanomien sanomalehtikirjoittelussa vuosina 2001-2010.
Jyrinki, Anni: Talous, tiede ja ihmisläheisyys terveysjournalismissa. Analyysi Savon Sanomien terveysjournalismista kolmella vuosikymmenellä.
Kanniainen, Mari: Ulkoisten viestintäkäytäntöjen luominen akateemiseen asiantuntijatiimiin.
Katisko, Reetta: ''Vapauta vatsasi''. Aikakauslehdissä esiintyvien lääkemainosten retoriikkaa.
Pyykkönen, Linda: Science Coverage in Finnish and British Newspapers - a comparative study.
Vuorela, Maarit: Tiedekeskusten kokeminen ja tiedeviestinnän onnistuminen - kävijöiden ja työntekijöiden kokemuksia.
2012
Hattunen, Annu: Rhetorical Battle on HIV/AIDS Medication in South Africa. Analysis of Dr. Matthias Rath's argumentation on micronutrients.
Mannermaa, Anna-Liisa: Huuhaata ja vuoden sananvapaustekoja. Rokotusinfo ry:n sikainfluenssa-uutisointi internetissä vuosina 2009-2010.
Sarja, Tiina: Ilmaisjakelulehti Magneettimedian vakuuttamisen keinot vaihtoehtoisissa tiedeartikkeleissa.
2011
Haapaniemi, Kukka: Tuotantoeläinrepresentaatiot ja eläintuotanto mediassa.
Harju, Aki: Ekoterrorismia ja ryöstöhakkuita. Ylä-Lapin metsäkiistaan liittyvä lehtikirjoittelu Lapin Kansassa ja Helsingin Sanomissa.
Hopeavuori, Tuula: Ammattikorkeakoulun opettajat tutkimustiedon hankkijoina ja tiedeviestinnän kohderyhmänä.
Lempinen, Hanna: "Jos se ei riitä, siitä riidellään". Tieteen roolit ja energian maailmankuvat 2 prosenttia -turvekampanjassa. (Palkittiin Oulun yliopiston parhaana pro gradu -työnä vuonna 2011)
Louhi, Pauliina: Käyttäjäystävällistä viestintää – kalastajien koukutus sähköiseen saalispäiväkirjaan.
Matila, Juhani: Yritysvakoilu. Mitä se on ja miten siltä suojaudutaan?
Räsänen, Satu: Pohjoinen puhuu. Arktisen keskuksen työyhteisöviestinnän ja tiedeviestinnän kehittämistutkimus.
Sirviö, Jenni: Keskustelua yhteiskunnasta yhteiskunnan kanssa? Sosiologian ja julkisuuden suhde Sosiologia-lehden kirjoituksissa 2000–2010.
Tilsala-Timisjärvi, Anu: Mitä tiede on yleistajuisissa tiedelehdissä ja mistä yleisö on kiinnostunut?
2010
Alajuuma, Kaija: Isä-Vanhasen kohupuheet. Tapaustutkimus kiistanalaisen tieteen julkisuudesta.
Kulmuni, Jonna: Suomalaisten käsityksiä evoluutiosta.
Määttä, Riitta: Mainoskuvan luonto – visuaalista retoriikkaa aikakauslehtien mainoksissa.
2009
Arffman, Sari: Toimittaja ja tutkija – törmäyskurssilla? Haastattelututkimus Suomen suurimpien päivälehtien toimittajien suhtautumisesta tutkijoihin asiantuntijahaastateltavina.
Harjula, Riikka: Kierikin lehdistökuva. Kehystutkimus Kalevan lehtikirjoituksista vuosina 1996-2007.
Heikkilä, Mirja: ”Eikö äiti kuule? Täällä huutaa Nalle Karvatassu!” – Psykoterapeuttinen lastenkirja.
Herva, Markus: Toivon näkymät. Skitsofrenia-diagnosoitujen kokemuksia voimaantumisesta.
Kaija, Helena: ”Jo se, että luet tätä kirjaa, on osoitus siitä, etteivät muut ruokavaliot toimi.” Vakuuttamisen keinoja muotidieettikirjoissa.
Laukkanen, Kukka-Maaria: ”Ainoa apu selkäsärkyyn?”. Hoitosuositusten toteutuminen aikakauslehdissä.
Leppäkangas, Petri: Ilmastouutisointia sanomalehti Kalevassa 1998-2008.
Mattila, Iida-Maria: ”Pienellä pahalla hyvin isoa pahaa vastaan”. Ehkäisypilleriin liittyvien artikkelien retoriikkaa suomalaisissa naistenlehdissä vuosina 1961-1967.
Nousiainen, Marja: ”Ihanuuksien ihmemaa”. Perusopetuksen 8. luokan historian oppikirjojen kuva Suomen lähihistoriasta 1985-2006.
Paananen, Reija: Liika tieto lisää tuskaa? Lastenneuvola-ammattilaisten tiedonhaku ja suhtautuminen lisääntyviin sähköisiin palveluihin – tarvitaanko sähköistä lastenneuvolakäsikirjaa?
Panttila, Hannu: Kivestä asiaa. Tieteen popularisointi Geologian tutkimuskeskuksen tiedotteissa 1998-2008.
Väyrynen, Maria-Melina: Tiedemiesrepresentaatio lasten- ja nuortenelokuvissa vuosina 1999-2008.
Arviointi ja tarkastajavaatimukset
Pro gradu -tutkielman arvioi tietojenkäsittelytieteiden tutkinto-ohjelmatoimikunta. Kaksi tarkastajaa, joista toinen on yleensä tutkielman ohjaaja, kirjoittaa lausunnon ja ehdottaa arvosanaa arviointikriteerien mukaisesti (katso opinnäyteohjeet). Tutkinto-ohjelmatoimikunta tekee päätöksen asiassa. Opiskelija voi pyytää korjausta tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa arvioinnin tuloksen vastaanottamisesta.
Määräajat tutkielmien toimittamiselle arvioitavaksi löytyvät tutkinto-ohjelmatoimikunnan kotisivulta.
Tarkastajavaatimukset
| EHDOTETTU ARVOSANA | TARKASTAJAVAATIMUS |
|---|---|
| 1 |
Molemmilla tarkastajilla on vähintään maisterin tutkinto |
| 2 | |
| 3 | |
| 4 |
Toisella tarkastajista on vähintään tohtorin tutkinto ja toisella vähintään maisterin tutkinto |
| 5 |
Jos ehdotettu arvosana on 5, arviointi vaatii opinnäytteiden arviointiryhmän kokouksia seuraavasti:
- Ensimmäisessä kokouksessa opinnäytteiden arviointiryhmä nimittää kolmannen tarkastajan, joka on professori, dosentti, tohtori tai pätevyydeltään vastaava henkilö. Kolmannella tarkastajalla pitää olla tarpeeksi asiantuntemusta opinnäytteen aihealueesta ja/tai tutkielmassa käytetyistä menetelmistä.
- Toisessa kokouksessa opinnäytteiden arviointiryhmä tekee päätöksen arvosanasta lausuntojen perusteella.
Opiskelijoiden ja ohjaajien pitää ottaa huomioon arviointiprosessiin menevä aika.
Lisätietoa on graduseminaarin Noppa-sivulla.
Opinnäytteiden ohjaajien aihealueita
Arkeologian seminaari ja pro gradu -tutkielma
Seminaarissa käyminen ja oman pro gradu -tutkielman tekeminen tulisi arkeologian pääaineopiskelijoilla alkaa välittömästi kandidaatintutkielman suorittamisen jälkeen eli yleensä neljännen vuoden syksyllä. Seminaari-istunnot keskittyvät kunkin lukukauden loppuun; syksyllä marras-joulukuulle ja keväällä huhti-toukokuulle. Arkeologian seminaaria koskevan ohjeistuksen voit ladata PDF-muotoisena oheisesta linkistä. Opintojakson menestyksellinen suorittaminen edellyttää aktiivista läsnäoloa istunnoissa.
Aikataulu ja ilmoittautuminen WebOodissa.
Kemian tutkinto-ohjelman pro gradu -tutkielma
Kemistin tutkintoa varten tehdään pro gradu -tutkielma, jonka laajuus on 20 op, myös aineenopettajat. Kemistin tutkintoon kuuluu tämän lisäksi pääaineen erikoistyö 30 op, joka on laboratoriotutkimus.
Pro gradun kirjoitus- ja arviointiohjeet
- Ohjeita kirjallisuustutkielmien kirjoittamiseen Ohjeita kirjallisuustutkielman kirjoittamiseen.pdf
- Pro gradu –tutkielman arviointi Pro gradu_arviointi.pdf
- Tutkielmien arviointikaavake Tutkielmien arviointi.docx
- Tiivistelmä pro gradu -työstä FM Tiivistelmä ja kypsyysnäyte.doc
Diplomityö on teoreettinen tai kokeellinen suunnittelu- tai tutkimustehtävä tai konkreettinen suunnittelutehtävä tai selvitys teknillisestä tai teknillistaloudellisesta aiheesta. Työ tehdään usein jonkun teollisuuslaitoksen tarjoamasta aiheesta. Diplomitöitä on tehty sekä koti- että ulkomaisille teollisuuslaitoksille.
Diplomityö voidaan aloittaa, kun ammattiaineen, jossa opiskelija aikoo tehdä työnsä, tentit on suoritettu vähintään yhdistetyllä arvosanalla hyvä (3 / 5) ja muita tenttejä, harjoitus- tai laboratoriotöitä on jäljellä 1...4 kpl ohjaajan harkinnan mukaan. Suorittamatta olevat opinnot eivät kuitenkaan saa olla diplomityön aihepiiriin kuuluvien ammattiaineita tukevien opintojaksojen suorituksia.
Yritykseen tehtävän diplomityön tueksi on laadittu pieni mainosvihkonen, jossa on kuvattu yritykselle diplomityön vaatimukset ja prosessin kulku. Esitteen löydät tästä.
Viimeksi päivitetty: 20.11.2019