Pro gradu ja diplomityö

Diplomityöllä on merkittävä osa diplomi-insinöörin opinnoissa ja sen tarkoitus on valmistaa opiskelijaa itsenäiseen työhön ja kriittiseen ajatteluun. Tämän vuoksi ohjauksella on pienempi osuus kuin aiemmissa opinnoissa. Diplomityö on tyypillisesti jonkin laajahkon teknisen tehtävän ratkaisu. Vaikka siihen usein sisältyykin lisäopintoja kyseiseltä erikoisalalta, tarkoitus on saada opiskelija käyttämään pääasiassa opiskelunsa aikana hankkimiaan valmiuksia. Diplomityö harjaannuttaa opiskelijaa teknistieteelliseen dokumentointiin.

Tärkeimmät tiedot diplomityöstä ja sen tekoprosessista löydät diplomityön teko-ohjeista:

• CSE_masters_thesis_guide.pdf

Word-dokumenttipohjat löydät täältä:

• CSE_ThesisTemplate_FI.doc (suomeksi)
• CSE_ThesisTemplate_EN.doc (englanniksi)

Latex-dokumenttipohjan diplomityölle löydät Overleafista.

Diplomityö ja valmistuminen: Prosessikaavio

Diplomityötä aloitettaessa

• Diplomitöiden ohjaajat

Diplomityön aihetta ja lupaa kirjoittaa työ englanniksi haetaan työn alkuvaiheessa seuraavilla lomakkeilla:

• TT_Aihehakemus_FI.rtf
• TT_Aihehakemus_EN.rtf
• TT_Kielikysymys_FI.rtf
• TT_Kielikysymys_EN.rtf

Opiskelija palauttaa lomakkeet koulutuksen lähipalvelupisteeseen (Kompassiin klo 10-14) tai sähköisesti student sähköpostia käyttäen osoitteseen study.itee(a)oulu.fi. Kannattaa tutustua myös Oulun yliopiston kirjaston opinnäyteoppaaseen.

Kun työ alkaa olla valmis

Nimiölehti:

• Tietotekniikan_nimiolehti.rtf
• Informaatioverkostojen_nimiolehti.rtf

Huom: Näitä nimiölehtiä on käytettävä Laturiin ladattavissa töissä, nimiölehtien vanhat versiot eivät kelpaa!

Jokaisen diplomityöntekijän kannattaa tutustua arviointilomakkeeseen ja soveltamisohjeisiin!
Diplomityön valvoja ja toinen tarkastaja arvioivat työn seuraavien soveltamisohjeiden mukaisesti ja täyttävät oheisen lomakkeen:

• Dtyon_Arviointiohjeet_pdf
• Arviointilomake_pdf

Kun diplomityötä ei tehdä yliopistolle, työn tilaaja arvioi työn seuraavilla lomakkeilla:

• TT_Dtyon_Arvioinnit_Tilaajalle.rtf

Tutkintotodistushakemus tehdään OSAT-järjestelmässä opintojen loppuvaiheessa, kun kaikki tutkintoon kuuluvat opinnot on suoritettu ja ne näkyvät WebOodissa. 

Valmistumisen aikataulu 2020-2021

Publiikkia ei järjestetä heinäkuussa. Opiskelijat voivat halutessaan osallistua elokuun publiikkiin. 

Diplomityö laturissa viimeistään	Diplomityö tai kandidaatin työ TUTO kokouksessa	Tutkintotodistusta anottava viimeistään	Valmistumispäivä	Publiikki, todistus noudettavissa
13.8.2020	20.8.2020	ma 24.8.2020	ma 31.8.2020	to 17.9.2020
10.9.2020	17.9.2020	ke 23.9.2020	ke 30.9.2020	to 15.10.2020
8.10.2020	15.10.2020	la 24.10.2020	la 31.10.2020	to 19.11.2020
12.11.2020	19.11.2020	ma 23.11.2020	ma 30.11.2020	to 17.12.2020
10.12.2020	17.12.2020	to 24.12.2020	to 31.12.2020	to 14.1.2021
14.1.2021	21.1.2021	su 24.1.2021	su 31.1.2021	to 18.2.2021
11.2.2021	18.2.2021	su 21.2.2021	su 28.2.2021	to 18.3.2021
11.3.2021	18.3.2021	ke 24.3.2021	ke 31.3.2021	to 15.4.2021
8.4.2021	15.4.2021	pe 23.4.2021	pe 30.4.2021	to 20.5.2021
13.5.2021	20.5.2021	ma 24.5.2021	ma 31.5.2021	to 17.6.2021
10.6.2021	17.6.2021	ke 23.6.2021	ke 30.6.2021	to 15.7.2021 (ei publiikkia)
10.6.2021	17.6.2021	la 24.7.2021	la 31.7.2021	to 19.8.2021

Diplomityön tekemisen ja koko tutkinnon suorittamisen päättää teknillisen tiedekunnan publiikki, johon ilmoittaudutaan samalla kun tutkintoa haetaan OSAT - järjestelmässä.

• Publiikkiohjeet

Mitä DI-tutkinnon jälkeen?

Opiskelu voi jatkua myös DI-tutkinnon suorittamisen jälkeen:

• Valmistuneen opinto-oikeudet
• Jatko-opinnot Tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa

Palautekysely valmistuville ja valmistuneille

Ole hyvä ja vastaa TEKin valmistuneiden palautekyselyyn ja Oulun yliopiston valmistuneiden kyselyyn:

• TEK:n kysely (2020 valmistuneet)

Tietotekniikan tutkinto-ohjelma hyödyntää TEK:n palautekyselyä ohjelman kehittämisessä. Kiitos jo etukäteen palautteestasi!

Diplomi-insinööritutkinnon valmistumisaikataulu

Tutkinto-ohjelmatoimikunta (TUTO) kokoontuu n. kerran kuukaudessa (ei heinäkuu). Työn alkuvaiheessa tutkinto-ohjelmatoimikunta (TUTO I kokous) hyväksyy aiheanomuksen ja työn valmistuttua arvioidun opinnäytetyön (TUTO II). Alla on aikataulutettu muistilista valmistujalle ja ohjaajalle. Tarkista, paljonko aikaa tarvitaan käsittelylle ennen valittuja TUTO I ja TUTO II kokouksia.

TUTO KOKOUSTEN AIKATAULUT: http://www.oulu.fi/tietotekniikka/koto

1. OPISKELIJA: Aiheanomus ja kielilomake (tämän sivun alussa) 1 viikko ennen TUTO I (palautus opintotoimistoon TS107)
2. OHJAAJA: Ohjaaja antaa luvan ladata valmiin työn Laturiin lähettämällä viestin study.itee@oulu.fi . Viestiin tulevat tiedot: Ohjaajan nimi ja tutkimusyksikkö, Toisen tarkastajan nimi, Opiskelijan nimi, Opinnäytetyön otsikko suomeksi ja englanniksi (kv-opiskelijat vain englanniksi), työn kieli (suomi tai englanti), onko kyseessä kandidaatintyö vai diplomityö. 10 kalenteripäivää ennen TUTO II
3. OHJAAJA JA OPISKELIJA: Kypsyysnäyte tenttiakvaariossa.
4. OPISKELIJA: Opinnäytetyö laturiin 1 viikko ennen TUTO II
5. OHJAAJA ja TOINEN TARKASTAJA: Työn arviointi (arviointilomake ja siihen liittyvät ohjeet). Täytetty arviointilomake toimitetaan opintotoimistoon viimeistään 3 arkipäivää ennen TUTO II
6. OPISKELIJA VALMISTUMINEN: tutkintotodistushakemus (OSAT-järjestelmässä), kun kaikki tutkintoon kuuluvat opinnot näkyvät WebOodissa. Hakemuksen liitteeksi tuore omaopettajan (tai koulutussuunnittelijan) hyväksymä HOPS. Jos tutkinto on jo koostettu, liitteeksi laitetaan Oodista koulutussuunnittelijan kuittaama opintosuoritusrekisteriote (pdf), jossa koostettu tutkinto näkyy. Koulutussuunnittelijan tavoittaa osoitteesta study.itee@oulu.fi.
7. OPISKELIJA: Tutkinto annetaan Publiikissa tai on haettavissa opintotoimistosta Publiikkipäivänä, jos ei osallistu Publiikkiin.

HUOM.

• Opinnot koostetaan HOPS:n mukaisiin kokonaisuuksiin. Mikäli tutkintoon sisällytettäviin opintoihin ei ole tullut muutoksia viimeisimmän HOPS:n hyväksynnän jälkeen, ei sitä tarvitse enää hyväksyttää erikseen. Tutkintotodistusta ei voi laatia mikäli opiskelijalla ei ole hyväksyttyä HOPS:a. Päivitä siis HOPS omaopettajasi kanssa vuosittain, jotta valmistuminen sujuisi joustavasti ja ajallaan. Mikäli asiasta on kysyttävää, ota yhteys koulutussuunnittelijaan study.itee@oulu.fi.
• kypsyysnäyte tehdään sähköisenä tenttinä tenttiakvaariotilassa, Ohjaaja luo kypsyysnäytteen Exam-järjestelmään ns. henkilökohtaisena tenttinä. Opiskelijan täytyy käydä kerran kirjautumassa järjestelmässä, jotta henkilökohtaisen tentin/kypsyysnäytteen luominen onnistuu.  Ohjeet sähköisen tentin tekemiseen löytyvät tästä: ohjeet opiskelijalle, ohjeet opettajalle. Kypsyysnäytteiden koodit  ovat seuraavat: 521008A Tietotekniikka, Kypsyysnäyte / Kandidaatin tutkinto   / Computer Science and Engineering, The Maturity Test for Bachelor’s Degree  ja 521009S Tietotekniikka, Kypsyysnäyte / Diplomi-insinöörin tutkinto / Computer Science and Engineering , The Maturity Test for Master`s Degree 
• OPINNÄYTETYÖT ladataan Laturiin. Työt ovat julkisia. Latausvaiheessa määritellään julkisuusaste. Voit valita ovatko ne luettavissa vain kirjaston päätteiltä tai onko työ julkinen netissä.
  • Ohjaaja arvioi Laturiin ladatun työn. Varmista ohjaajalta arviointiin tarvittava aika valmistumisaikataulun puitteissa. 
• Arvosana: kandidaatintyössä hyväksytty/hylätty, diplomityössä 0 – 5. Huom. Kandintyön arvioinnista ohjaajan tulee laittaa erikseen ilmoitus osoitteeseen study.itee@oulu.fi, kun ohjaaja on kandityön poiminut laturista ja hyväksynyt sen.
• Arviointi erityistapauksissa:
  • kandidaatintutkinnossa maininta ’Erinomaisesti’: opintopisteillä painotettu opintosuoritusten keskiarvo on vähintään 4.00 ja opinnäytetyö on hyväksytty.
  • DI-tutkinnossa maininta ’Oivallisesti’: opintopisteillä painotettu opintosuoritusten keskiarvo on vähintään 4.00 ja diplomityön arvosana vähintään 4

Opinnäytetyön ohjaajat

Kuka voi ohjata kandidaatintöitä ja diplomitöitä?

1. Kandidaatintyön sekä diplomityön valvojana voi toimia tietotekniikan, sähkötekniikan ja tietoliikennetekniikan tutkimusryhmien professorit sekä tietotekniikan tutkimusryhmissä työskentelevät, tohtorintutkinnon suorittaneet tutkijat.
2. Diplomityön toisena tarkastajana voi toimia tietotekniikan ja muiden alojen professori sekä tietotekniikan tutkimusryhmissä työskentelevä, tohtorintutkinnon suorittanut tutkija.
3. Jokaisessa diplomityössä joko valvojan tai toisen tarkastajan on oltava tietotekniikan tutkimusryhmän professori (tai aiemmin osastolla professorina työskennellyt henkilö), dosentti, yliopistotutkija tai kokenut tutkijatohtori.
4. Valvojana toimivalla tutkijalla on oltava aiempaa kokemusta toisena tarkastajana toimimisesta.
5. Teknisellä ohjaajalla on oltava vähintään diplomi-insinöörin tutkinto suoritettuna.

Valvojat ja toiset tarkastajat tietotekniikassa

Tietotekniikan tutkimusryhmien henkilökunnasta seuraavat henkilöt voivat toimia valvojana kandidaatintöissä ja diplomitöissä tai toisena tarkastajana diplomitöille. Voit ottaa suoraan yhteyttä henkilöön, jonka asiantuntemus sopii parhaiten työhösi. 

 

Ohjaaja	Asiantuntemus
Alavesa Paula		location based mobile games, location-based media, virtual environments, mobile augmented reality, game design, game user research, player experience
Bordallo Lopez, Miguel		computer vision, mobile/embedded vision, parallel programming, GP-GPU, vision systems engineering, real-time systems, thermal/infrared imaging, vision for healthcare/wellness, panorama imaging and multi-frame reconstruction  (Only in English)
Celentano, Ulrico		interaction of natural and artificial intelligent entities incl. human-technology interaction, Internet of things, systems modelling, dependability, privacy protection. (Myös suomenkieliset työt)
Ferreira, Denzil		human-computer interaction, mobile computing, ubiquitous computing, pervasive computing, context-awareness, mobile instrumentation. (Only in English)
Ferreira, Eija		Machine learning, data mining, wearable sensors, physiological measurements, modeling of humans, ubiquitous computing, human-computer interaction, industrial applications, data quality
Georgiev, Georgi		Design creativity and design thinking topics, especially related to 3D fabrication, prototyping, and process of idea generation. (Only in English)
Gilman, Ekaterina		Ubiquitous computing, context-awareness, context modelling and reasoning, intelligent transportation systems (data management and analysis, applications). (Only in English)
Heikkilä, Janne	machine vision, digital image processing, digital video processing, pattern recognition, statistical signal processing, signal analysis
Hosio, Simo	Crowdsourcing, decision-making, public displays, digital advertising, human computer interaction.
Keskinarkaus, Anja	multimedia, audion puheen ja kuvien digitaaliset vesileimaustekniikat, painettujen kuvien digitaalinen vesileimaus, vesileimaustekniikoita hyödyntävät  mobiilisovellukset
Kortelainen, Jukka	biomedical engineering, neuroscience, pattern recognition, signal processing
Kostakos, Panos	Digital Humanities, computational criminology, crime sensing, human security, data mining, machine learning, decision support systems (Only in English)
Leppänen, Teemu	internet of things, edge computing, embedded systems, wireless sensor networks, mobile computing, REST, distributed systems
Ojala, Timo	networking, Internet, distributed systems, mobile computing, ubiquitous computing, multimedia, HCI
Oussalah, Mourad	Natural Language Processing, Text Mining, Information Retrieval, Social Network, Cybersecurity, Artificial Intelligence. (Only in English)
Partala, Juha	cryptography, cryptographic protocols, computational complexity, analysis of algorithms, information theory, biometric authentication, signal processing
Peltonen, Ella	jokapaikan tietotekniikka, älypuhelimet ja laskenta, esineiden internet, joukkoistettu laskenta, data-analyysi ja sovellettu koneoppiminen, suosittelujärjestelmät
Pirttikangas, Susanna	situation awareness, context-aware computing, machine learning, pattern recognition, biometric identification, big data, open data, data mining, visual data mining, sensor signal processing, data analysis, internet of things, modelling user context and routines, activity reconition, gesture recognition, context-aware applications, sentient artefacts, intelligent transport
Pouke, Matti	Virtual Reality, 3D Virtual Environments, Presence and Plausibility, Cybersickness, Scale-Varying Virtual Reality.
Riekki, Jukka	sulautetut ohjelmistot, Internet of Things, jokapaikan tietotekniikka, mobiilisovellukset, Internet-sovellukset, fyysiset käyttöliittymät, Web Services, tietämysjärjestelmät, pilvilaskenta
Röning, Juha	embedded systems, software security, intelligent systems, robotics, data mining, big data
Sangi, Pekka	computer vision, pattern recognition, signal processing
Seppänen, Tapio	biomedical engineering, biomedical signal analysis and pattern recognition
Siirtola, Pekka	Machine learning, data mining, wearable sensors,  streaming data analysis, activity recognition, adaptive models, health and wellness applications, biomedical data analysis, time-series classification
Silvén, Olli	signal processing, imaging, embedded systems, hardware architectures, machine vision, video coding, energy efficiency, real-time systems
Suomalainen, Markku	Mobile robotics, robotic assembly, compliant and shared control, robot teleoperation, telepresence, human-robot interaction, learning from human demonstration, reinforcement learning, virtual reality, cybersickness
Suutala, Jaakko		koneoppiminen, tilastollinen signaalinkäsittely, hahmontunnistus, tekoäly, anturi- ja datafuusio, data-analyysi, probabilistinen mallinnus, massadata, paikka- ja kontekstitiedon aistiminen, robotiikka, konenäkö
Tamminen, Satu		data mining, big data, data analysis, data science, descriptive and predictive modelling, industrial statistics, internet of things, machine learning, pattern recognition, quality improvement, statistical modelling
Tuovinen, Lauri		knowledge discovery and data mining, databases and knowledge bases, knowledge representation and semantic computing, software engineering and software architecture, security and privacy in information systems, social and philosophical issues in computing
Visuri, Aku		human-computer interaction, mobile computing, ubiquitous computing, pervasive computing, context-awareness, mobile instrumentation, attention, machine learning, wearable technologies, smart technologies
Zhao, Guoying		digital image & video processing, human motion tracking, action recognition, facial expression and micro-expression analysis, dynamic texture analysis, lip-reading, expressional face/lip animation, biometrics, surveillance. (Only in English)

Ruotsin kielen / pohjoismaisen filologian pro gradu -tutkielmat vuodesta 2013 alkaen

• Pro gradu-avhandlingar i nordisk filologi vid Uleåborgs universitet (fr.o.m. 2013)

Tiedeviestinnän maisteriohjelma

Pro gradu -ohjauksesta vastaavat professori Erkki Karvonen sekä yliopistonlehtori Jari Sahlgren.

TIEMAssa järjestetään lukukausittain ohjattuja graduklinikoita, joissa opiskelija voi keskustella henkilökohtaisesti tutkielman tekemiseen liittyvistä asioista ohjaajien kanssa.

TIEMAssa valmistuneet pro gradu -tutkielmat

Vuodesta 2013 lähtien valmistuneet pro gradut ovat luettavissa Jultika-järjestelmän kautta.

 

2020

Hyypiö, Anni: Parempaa vastinetta valtion rahalle? Suomalaisten yliopistojen rahoitusmallikeskustelun oikeutukset vuosina 2011-2019.

Häikiö, Oona: Katsaus tuhkarokko- ja influenssarokotteita koskeviin artikkeleihin Yleisradion verkkouutisissa 2019.

Modarress, Marella: Tiedettä ja viestintää lääkäri-potilassuhteessa.

Nauha, Kaisa: "Tutkitaan, autetaan, suojellaan!" Tieteen ja ongelmanratkaisua edistävien keinojen esiintyminen Yle TV2:n opettavien lastenohjelmien vuorosanoissa.

 

2019

Korkala, Sami: Tattis! Tapaustutkimus kansalaistiedehanke Sieniatlakseen osallistuneista.

Marski, Sampo: Limuviinasta normien purkuun. Kehysanalyysi suomalaisesta alkoholikeskustelusta vuonna 2017.

Paaso-Rantala, Heli: ”Oi” on krapulan mittayksikkö : tutkimus YLE:n alkoholivalistusta koskevien tietoiskujen käyttämästä retoriikasta

Siniluoto, Lauri: Diskurssianalyyttinen katsaus Aalto-yliopiston tohtorikoulutettavien tieteen kieleen liittämiin käsityksiin.

Tuohino, Venla: Antidootti-blogiportaali dialogisena tiedeviestinnän kanavana.

 

2018

Huhtala, Heli: Tieteellinen tauti, ihmeellinen tarina ja yhteinen taistelu - syövän tulkintakehykset ja metaforat journalismissa.

Miettinen, Antti: Kansa ehdotti, Eskolle löytyi vaihtoehtoja. Tapaustutkimus tiedeviestintätempauksesta.

 

2017

Heinineva, Matti:  ''Niin yleistajuista kuin vain mahdollista!'' Tiedote tieteestä tiedottamisen välineenä.

Heinonen, Heidi: Liikenteen losserokaloja ja trooppisten merten princejä. Huumori tieteen yleistajuistajana Niko Kettusen Viikon eläin -palstalla.

Hukkanen, Teemu: Kokeellinen tyttö särkyneessä maailmassa. Dark Angel -tieteistelevisiosarja nykytieteen ja kyberpunkin edustajana.

Lampila, Satu: Sääntöihminen ja hoivaihminen eläinten kouluttajana - viestijän koulutusfilosofian vaikutus koirankoulutusoppaissa käytettyihin vakuuttamisen keinoihin.

Miettunen, Päivi: Cocktailit, kimarat ja kemikaalikylvyt - kemikaalien haitallisuuden diskurssit ja lukijan vakuuttamisen keinot tiedettä popularisoivissa kemikaaleja käsittelevissä kirjoissa.

Oja-Leikas, Mirkka: Suomalaiset yliopistot Instagramissa. #some #osallistavatiede #organisaatioviestintä

Palukka, Otto: Vaikutusten visualisointi terveysvaikutteisten tuotteiden televisiomainoksissa.

Pöyliö, Jukka-Pekka: Tiedeviestinnän teoriasta käytäntöön - tiedejournalismin työprosessi toimija-tutkijan näkökulmasta tarkasteltuna.

Tauriainen, Laura: 140 merkin verran tiedettä - Twitter yliopistojen organisaatioviestinnän kanavana.

Tervonen, Sarianna: Ravitsemusneuvontamateriaalin viestinnällinen laatu ja ymmärrettävyys.

Vinblad, Suvi: D-vitamiinipommista uutispommiksi. Erään D-vitamiinimittauksen tarkastelu skandaalina, kohuna ja tiedekohuna.

 

2016

Häyrynen, Sanna: "Innovaatiomiljoonia tarjolla Oulun yliopistolle". Oulun yliopiston julkisuus ja tieteen kehystäminen verkkomedioissa.

Karlsson, Sonja: ”Kysehän on koko ihmisestä”. Vuosien 1935, 1950 ja 1970 steriloimis- ja kastroimislakien kehykset Helsingin Sanomissa.

Kervinen, Sini: Tiedosta digitaaliseksi opetuspeliksi - pelisuunnittelijat tieteen popularisoijina.

Kusmin, Annu: Infografiikkaa tieteestä. Asiantuntijoiden näkemyksiä FB-ryhmästä.

Pulkkinen, Kaisa: ”Ei se matka niin pitkä ole, 100 g kerrallaan, kymmenen niitä on jo kilo” - onnistuminen verkkokeskustelun laihdutuspuheessa.

 

2015

Aronen-Raappana, Elina: Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy:n maine. Opiskelijoiden näkökulma oppilaitosviestinnässä.

Koivuniemi, Ville: Uhreja, vallankäyttöä ja vähän yhteisöllisyyttä. Vanhoillislestadiolaisuus Kalevassa ja Helsingin Sanomissa.

Lehtola, Minna: Vähän, joka on enemmän. Tieteen visualisoinnin prosessit ammattilaisten kuvaamina.

Nuortimo, Kalle: CCS (hiilidioksidin talteenotto ja varastointi) -tekniikoiden tiedeviestinnän piirteitä globaaleissa tieteellisissä, teknisissä ja kaupallisissa julkaisuissa sekä sosiaalisessa mediassa 2012-2015.

Ollila, Sanna-Kaisa: Tiede, usko ja tieteisusko: kehysanalyyttinen katsaus uusateistiseen maailmankatsomukseen Richard Dawkinsin Jumalharhassa.

Romppainen, Heidi: Miksi avointa dataa? Monitapaustutkimus Oulun alueen toimijoista.

Vihervaara, Veera: Transmediatuotanto Docventures - tiedonvälitystä ja yleisön osallistamista.

 

2014

Karjalainen, Juho: Tieteen popularisointi vuosina 1925-1928 julkaistussa lehdessä Valo: Tiedettä kaikille. (Palkittiin HuTK:n parhaana pro gradu -työnä vuonna 2014; jaettu ykkössija)

Nissinen, Sanna: Japanin tiedettä, teknologiaa ja maahan liittyviä tutkimuskohteita käsittelevät tekstit Tiede-lehdessä vuosina 2005, 2006 ja 2010.

 

2013

Huhta, Anna-Maija: "Älä kirjoita tänne virallisterveellistä propagandaa!'' Karppaus.info-keskusteluryhmä virallisten ravitsemussuositusten haastajana. (Palkittiin HuTK:n parhaana pro gradu -työnä vuonna 2013)

Hulkkonen, Mira: Tiedettä politiikan tueksi, mutta miten? Lähtökohtia Suomen ilmastopaneelin roolille tieteen ja politiikan välisessä vuorovaikutuksessa.

Hyttinen, Marika: Jännitysnäytelmä keskellä kaupunkia. Kaupunkiarkeologian tulkintakehykset Kalevan, Turun
Sanomien sekä Helsingin Sanomien sanomalehtikirjoittelussa vuosina 2001-2010.

Jyrinki, Anni: Talous, tiede ja ihmisläheisyys terveysjournalismissa. Analyysi Savon Sanomien terveysjournalismista kolmella vuosikymmenellä.

Kanniainen, Mari: Ulkoisten viestintäkäytäntöjen luominen akateemiseen asiantuntijatiimiin.

Katisko, Reetta: ''Vapauta vatsasi''. Aikakauslehdissä esiintyvien lääkemainosten retoriikkaa.

Pyykkönen, Linda: Science Coverage in Finnish and British Newspapers - a comparative study.

Vuorela, Maarit: Tiedekeskusten kokeminen ja tiedeviestinnän onnistuminen - kävijöiden ja työntekijöiden kokemuksia.

 

2012

Hattunen, Annu: Rhetorical Battle on HIV/AIDS Medication in South Africa. Analysis of Dr. Matthias Rath's argumentation on micronutrients.

Mannermaa, Anna-Liisa: Huuhaata ja vuoden sananvapaustekoja. Rokotusinfo ry:n sikainfluenssa-uutisointi internetissä vuosina 2009-2010.

Sarja, Tiina: Ilmaisjakelulehti Magneettimedian vakuuttamisen keinot vaihtoehtoisissa tiedeartikkeleissa.

 

2011

Haapaniemi, Kukka: Tuotantoeläinrepresentaatiot ja eläintuotanto mediassa.

Harju, Aki: Ekoterrorismia ja ryöstöhakkuita. Ylä-Lapin metsäkiistaan liittyvä lehtikirjoittelu Lapin Kansassa ja Helsingin Sanomissa.

Hopeavuori, Tuula: Ammattikorkeakoulun opettajat tutkimustiedon hankkijoina ja tiedeviestinnän kohderyhmänä.

Lempinen, Hanna: "Jos se ei riitä, siitä riidellään". Tieteen roolit ja energian maailmankuvat 2 prosenttia -turvekampanjassa. (Palkittiin Oulun yliopiston parhaana pro gradu -työnä vuonna 2011)

Louhi, Pauliina: Käyttäjäystävällistä viestintää – kalastajien koukutus sähköiseen saalispäiväkirjaan.

Matila, Juhani: Yritysvakoilu. Mitä se on ja miten siltä suojaudutaan?

Räsänen, Satu: Pohjoinen puhuu. Arktisen keskuksen työyhteisöviestinnän ja tiedeviestinnän kehittämistutkimus.

Sirviö, Jenni: Keskustelua yhteiskunnasta yhteiskunnan kanssa? Sosiologian ja julkisuuden suhde Sosiologia-lehden kirjoituksissa 2000–2010.

Tilsala-Timisjärvi, Anu: Mitä tiede on yleistajuisissa tiedelehdissä ja mistä yleisö on kiinnostunut?

 

2010

Alajuuma, Kaija: Isä-Vanhasen kohupuheet. Tapaustutkimus kiistanalaisen tieteen julkisuudesta.

Kulmuni, Jonna: Suomalaisten käsityksiä evoluutiosta.

Määttä, Riitta: Mainoskuvan luonto – visuaalista retoriikkaa aikakauslehtien mainoksissa.

 

2009

Arffman, Sari: Toimittaja ja tutkija – törmäyskurssilla? Haastattelututkimus Suomen suurimpien päivälehtien toimittajien suhtautumisesta tutkijoihin asiantuntijahaastateltavina.

Harjula, Riikka: Kierikin lehdistökuva. Kehystutkimus Kalevan lehtikirjoituksista vuosina 1996-2007.

Heikkilä, Mirja: ”Eikö äiti kuule? Täällä huutaa Nalle Karvatassu!” – Psykoterapeuttinen lastenkirja.

Herva, Markus: Toivon näkymät. Skitsofrenia-diagnosoitujen kokemuksia voimaantumisesta.

Kaija, Helena: ”Jo se, että luet tätä kirjaa, on osoitus siitä, etteivät muut ruokavaliot toimi.” Vakuuttamisen keinoja muotidieettikirjoissa.

Laukkanen, Kukka-Maaria: ”Ainoa apu selkäsärkyyn?”. Hoitosuositusten toteutuminen aikakauslehdissä.

Leppäkangas, Petri: Ilmastouutisointia sanomalehti Kalevassa 1998-2008.

Mattila, Iida-Maria: ”Pienellä pahalla hyvin isoa pahaa vastaan”. Ehkäisypilleriin liittyvien artikkelien retoriikkaa suomalaisissa naistenlehdissä vuosina 1961-1967.

Nousiainen, Marja: ”Ihanuuksien ihmemaa”. Perusopetuksen 8. luokan historian oppikirjojen kuva Suomen lähihistoriasta 1985-2006.

Paananen, Reija: Liika tieto lisää tuskaa? Lastenneuvola-ammattilaisten tiedonhaku ja suhtautuminen lisääntyviin sähköisiin palveluihin – tarvitaanko sähköistä lastenneuvolakäsikirjaa?

Panttila, Hannu: Kivestä asiaa. Tieteen popularisointi Geologian tutkimuskeskuksen tiedotteissa 1998-2008.

Väyrynen, Maria-Melina: Tiedemiesrepresentaatio lasten- ja nuortenelokuvissa vuosina 1999-2008.

Opinnäytetyöskentely

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijat laativat opinnäytteen  KTM-tutkintoon. KTM-tutkinnon opinnäyte on oman pääaineen pro gradu -tutkielma. Opinnäytteen yhteydessä kirjoitetaan myös kypsyysnäyte.

Opinnäytetyön suunnittelu alkaa aiheen valinnalla, siitä kerrotaan Ohjeita opinnäytetyön kirjoittamiseen -ohjeen sivulla 6 mm. seuraavaa:

”Opinnäytetyön aihe voi olla miltä tahansa oppiaineen piiriin kuuluvalta aihealueelta. Hyvän yleiskuvan oman alansa tutkimuksen keskeisistä ja ajankohtaisista teemoista saa selailemalla tärkeimpien tieteellisten aikakauslehtien viimeisimpiä vuosikertoja. Harkitsemisen arvoisia ovat erityisesti ne aihealueet, joilla oppiaineen henkilökunta tekee omaa tutkimustyötään. Opinnäytetyö on mahdollista toteuttaa myös yliopiston ulkopuolisen organisaation, esimerkiksi yrityksen, tilauksesta niin sanottuna toimeksiantotutkimuksena.

Pro Gradu -työskentelyprosessi

OyKKK:ssa Pro Gradu -tutkielmien pääasiallisena ohjausmuotona on ryhmäohjaus, johon kuuluu seminaarityöskentelyä. Ohjattu gradutyöskentely ryhmissä alkaa syksyisin ja ilmoittautuminen opintojaksolle tapahtuu kulloinkin annettavien ohjeiden mukaisesti. Ryhmien toiminnan käynnistämisen alkuvaiheessa kullekin opiskelijalle nimitetään ohjaaja.

Ohjausprosessi jakautuu neljään eri vaiheeseen: Aiheen valinta, Tutkimussuunnitelma, Väliraportti ja Käsikirjoitus. Ohjaus kytkeytyy näihin vaiheisiin. Aiheenvalinnassa opiskelija voi keskustella ohjaajan kanssa esim. hänen vastaanottotunnillaan tai muuten sovitulla tavalla. Kolme muuta vaihetta perustuu lähtökohtaisesti ryhmäohjaukseen sekä ryhmässä annettavaan yksilöohjaukseen. Näissä vaiheissa opiskelija valmistelee työnsä asianmukaiseen vaiheeseen (tutkimussuunnitelma, väliraportti, käsikirjoitus), laatii esitysmateriaalin ja pitää esityksen, jota ohjaaja ja muu ryhmä sekä mahdollisesti opponentti kommentoivat.

Ryhmäohjauksen oleellisena elementtinä on opiskelijan oppiminen tutustumalla muiden ryhmäläisten töihin ja kommentoimalla niitä. Ohjausprosessin elementtejä ovat myös oman työn esittäminen, toisen työn opponointi ja kommentointi osana ryhmäohjausta. Esityksen laatiminen ja pitäminen ovat osa ohjausprosessia ja työn sisällön ohjausta. Esityksen laatimisessa ja pitämisessä sisällön ja ohjauksen kannalta on oleellista suullisten taitojen lisäksi myös sisällön tiivistäminen, olennaisen osoittaminen sekä oman työn ja tutkimusprosessin vaiheen arviointi. Poikkeustapauksissa ohjaaja voi organisoida näihin vaiheisiin liittyvät palautuspisteet muutenkin kuin seminaariesityksinä. Myös näissä tapauksissa opiskelija toimittaa ohjaajalle/koko ryhmälle esitysmateriaalin ja työn sen hetkisen vaiheen tiivistelmän kommentointia varten. Työn suullinen esitys kuitenkin vaaditaan vähintään väliraportti- tai käsikirjoitusvaiheessa suullisen esittämisen arvioimiseksi (maisteriohjelman oppimistavoitteen mittauspiste).

Opiskelija siis sitoutuu valmistelemaan kolme raporttia esityksineen, jotka vievät työtä eteenpäin, opponoimaan vähintään kerran toisen opiskelijan työtä ja tekemään tästä opponointipaperin (A4-arkillinen tekstiä) opponoitavalle ja ohjaajalle sekä osallistumaan seminaarityöskentelyyn ohjaajan kanssa sovittavalla tavalla. Ohjaaja sitoutuu kommentoimaan opiskelijan raportteja ja esityksiä ja antamaan tarvittaessa lisäohjausta vastaanottoaikojen ja resurssiensa puitteissa.

Itsenäinen työskentely

Mikäli opiskelija ei osallistu ohjausprosessiin edellä kuvatun mukaisesti, voi hän työstää graduaan myös itsenäisesti. Tässä vaihtoehdossa opiskelija luopuu ohjausprosessin mukaisesta ohjauksesta. Itsenäisessä työskentelyssä opiskelijan on hyväksytettävä aiheensa työn ohjaajalla, joka hänelle nimetään hänen ilmoittautuessaan Pro Gradu -työskentelyyn. Tämän jälkeen opiskelija työstää graduaan itsenäisesti. Ohjaaja on tavattavissa normaalisti vastaanottotuntien puitteissa ja näissä tapaamisissa opiskelijan on mahdollista esittää kysymyksiä joihin ohjaaja antaa vastauksia sen perusteella, mitä opiskelija työstään kysyessään antaa. Varsinaista työn lukemista ja kommentointia ei näihin tapaamisiin lähtökohtaisesti kuulu. Saatuaan työn valmiiksi opiskelijan on esitettävä käsikirjoituksensa ohjaajan osoittamassa tutkielmaseminaarissa suullisen esittämisen arvioimiseksi. Ohjaaja antaa käsikirjoitukseen kommenttinsa, jonka jälkeen opiskelija työstää tutkielmaraporttiansa sopivaksi katsomallaan tavalla ja toimittaa työn ohjaajalle, joka antaa luvan ladata työ Laturiin tai ilmoittaa lisäkorjauksia edellytettävän.

Tässä vaihtoehdossa opiskelija sitoutuu työstämään tutkielmaansa itsenäisesti ja valmistelemaan esityksen käsikirjoituksestaan. Ohjaaja sitoutuu vastaamaan opiskelijan tutkielmaa koskeviin kysymyksiin vastaanottoaikojensa puitteissa sekä lukemaan ja kommentoimaan opiskelijan käsikirjoituksen ja esityksen.

Sekä ohjattu Pro Gradu –työskentely että itsenäinen työskentely noudattavat pääasiallisesti samaa aikataulua, jossa tutkielma valmistuu yhden lukuvuoden aikana.

Pro gradu -työskentelyyn ilmoittautuminen

Seuraava virallinen Pro gradu –työskentelyn info, jossa kerrotaan yleisesti pro gradu työskentelystä, järjestetään perjantaina 29.5.2020 klo 10-11 (Zoom verkkotapaaminen), linkki verkkotapaamiseen (poistettu)

Kaikkien oppiaineiden/maisteriohjelmien opiskelijat ilmoittautuvat pro gradu –työskentelyyn yhteisellä sähköisellä lomakkeella, joka löytyy osoitteesta https://link.webropolsurveys.com/S/E3F95F094FBC1DA1.  Deadline ilmoittautumiselle on 10.6.2020. Tiedot kerätään yhteen ja eri ohjaajien graduryhmät jaetaan oppiainekohtaisesti näiden ilmoittautumisten perusteella. Jos olet ilmoittautunut gradutyöskentelyyn aiemmin ja sinulla on jo ohjaaja/gradutyösi on kesken, sinun ei tarvitse ilmoittautua uudestaan.

Lisäinfoa voi kysyä oman oppiaaineenne pääainevastaavilta:
Laskentoimi: Hannele Kantola (hannele.kantola@oulu.fi)
Taloustiede: Sanna Huikari (snna.huikari@oulu.fi )
Kansainvälisen liiketoiminnan johtaminen: Sakari Sipola (skari.sipola@oulu.fi )
Rahoitus: Petri Sahlström (petri.sahlstrom@oulu.fi )
Markkinointi: Hanna Komulainen (hanna.komulainen@oulu.fi )

Varsinainen graduryhmien työskentely alkaa syyslukukaudella, mutta ohjaajan nimeäminen jo nyt mahdollistaa keskustelut ja aiheen miettimisen jo ennen ensi syksyä.

Oppiainekohtaiset graduinfot järjestetään nyt keväällä seuraavasti (linkit etätapaamisiin poistettu):
•         Laskentatoimi 1.6. klo 12.00-13.00 (721130S Master’s Thesis, Accounting)
•         Taloustiede 29.5 klo 12.00-13.00  (721330S Master’s Thesis in Economics)
•         Kansainvälisen liiketoiminnan johtaminen 3.6.. klo 13.00-14.00  (721530S  Master’s Thesis in International Business Management)
•         Rahoitus 29.5. klo 11.00-12.00  (721950S  Master's Thesis in Finance)
•         Markkinointi 29.5. klo 12.00-13.00 (721430S Master's Thesis in Marketing)

Ohjeita opinnäytetyöhön

Ohjeita opinnäytetyöskentelyyn

• Ohjeet kauppakorkeakoulun opinnäytetöiden (kandidaatin- ja pro gradu -tutkielman) kirjoittamiseen
  Ohjeita opinnäytetyön kirjoittamiseen (pdf)
• Oulu Business School guidelines for writing a Bachelor´s or Master´s thesis (in English)
  Guidelines for writing a thesis (pdf)

Asiakirjamallit ja MS Office ohjeet

Kirjoitusohjeen asetusten ja tyylien mukaisesti tehty valmis asiakirjamalli (template), jota suositellaan käytettävän opinnäytetöiden tekemiseen

• MS Word -asiakirjamalli (suomeksi): Opinnaytetyön asiakirjamalli (docx)
• MS Word -asiakirjamalli tiivistelmäsivulla (suomeksi): Opinnäytetyöpohja tiivistelmäsivulla (docx)
• MS Word template (in English): Thesis template (docx)
• MS Word template with abstract (in English): Thesis template with abstract (docx)

Ohjeet asiakirjamallin (template) käyttöön sekä yleiset ohjeet Microsoft-ohjelmien käyttöön opinnäytetöitä kirjoitettaessa

• Tutkielmantekijän Microsoft Office 2013 word-ohje (pdf)
• Tutkielmantekijän Microsoft Word 2007/2010 -ohje (docx)

Pro Gradu -tiivistelmä ja sen täyttöohjeet

• Suomenkielisen pro gradu -tutkielman tiivistelmälomake:
  Tiivistelmä (docx), Tiivistelmä (rtf)
• Abstract template for Master's thesis written in English:
  Abstract (docx), Abstract (rtf)
• Tiivistelmälomakkeen täyttöohjeet (pdf)
• Ohje tiivistelmäsivun lisäämiseen (pdf)

Opinnäytetöiden erilliset kansilehdet

• Suomenkielinen opinnäytetöiden kansilehti:Kansilehti  (rtf)
• Cover page for thesis written in English: Cover page (rtf)

Huom. Käytettäessä yllä olevaa Ms Office -asiakirjamallia, kansilehti on valmiina mallissa.

Pro Gradu -seminaarityöskentely

Gradutyöskentelyn vaiheet

Kolme pakollista raporttia:

• Tutkimussuunnitelma (n. 5 s.)
• Väliraportti (n. 30–40 s. ~ teoreettinen osuus)
• Käsikirjoitus (n. 60–80 s. ~ kaikki luvut kertaalleen kirjoitettuna)

Näihin ohjaajat antavat kommentit, jotka auttavat työtä eteenpäin.

Suullinen esittäminen arvioidaan väliraportin tai käsikirjoituksen esityksessä.

Ohjeet opponoijalle

• Tarkastele työstä tutkimuksen tärkeitä elementtejä Pro Gradu –tutkielman arviointiperusteiden mukaisesti ja nimeä kaksi työn ansiota ja kaksi kehitysehdotusta. Esittele perustellusti nämä neljä asiaa omalla puheenvuorollasi seminaarissa.
• Valmistele myös A4-dokumentti, johon voit kerätä keskeisten asioiden lisäksi erilaisia huomioita työn tekijälle (esim. virheistä jne.).

Kuten kaikki tieteellisessä tutkimuksessa tehdyt ratkaisut, myös aiheen valinnan tulee olla perusteltu. Huomioon otettavia näkökulmia on useita: tutkielmantekijän henkilökohtainen kiinnostus aiheeseen, tutkielmantekijän omat resurssit (tiedot, taidot ja käytettävissä oleva aika), lähdemateriaalin saatavuus, tutkimusaineiston saatavuus, aiheen tieteensisäinen merkitys, aiheen yhteiskunnallinen merkitys sekä aiheen merkitys tutkielmantekijän urakehityksen kannalta.”

Pro Gradu -tutkielman arviointi

Pro Gradu -tutkielman arvostelussa käytetään arviointirubriikkia.

Tämän lisäksi maisterintutkinnon esittämisen oppimistavoitteen mittaamiseksi (ei vaikuta gradun arvosanaan) arvioidaan:

• Kirjallinen esittäminen kypsyysnäytteellä
• Suullinen esittäminen väliraportin tai käsikirjoituksen esityksessä

Valmiit Pro Gradu tutkielmat

Aiemmat kauppakorkeakoulussa kirjoitetut pro gradu –tutkielmat löytyvät Jultika-julkaisutietokannasta.

Teknillisen tiedekunnan ohje 

Teknillisessä tiedekunnassa käytetään yhtenevää pohjaa ja ohjeistusta diplomitöiden tekemiseen. 

Diplomityö on teoreettinen tai kokeellinen suunnittelu- tai tutkimustehtävä tai konkreettinen suunnittelutehtävä tai selvitys teknillisestä tai teknillistaloudellisesta aiheesta. Työ tehdään usein jonkun teollisuuslaitoksen tarjoamasta aiheesta. Diplomitöitä on tehty sekä koti- että ulkomaisille teollisuuslaitoksille.

Opinnäytetyöprosessin alussa täytetään Diplomityön ohjaaminen ja aihehakemus, josta saadaan tiedot Laturi-järjestelmää varten. 

• Diplomityön ohjaaminen ja aihe

Alta löydät opinnäytetyöpohjan, jossa on ohjeet mm. opinnäytetyön sisällöstä ja rakenteesta.

• Opinnäytetyöpohja

Opinnäytetyöt julkaistaan sähköisenä. Saatuaan ohjaajalta luvan, opiskelija syöttää valmiin työn Laturi-järjestelmään http://laturi.oulu.fi tarkastettavaksi ja hyväksyttäväksi. Mikäli työn nimi muuttuu, voidaan lopullinen työn nimi ilmoittaa osoitteeseen study.technology(at)oulu.fi.

Tutustu myös opinnäytteen ohjauksen käytäntöihin ja arviointiperusteisiin:

• Opinnäytetyön ohjauksen hyvät käytännöt
• Opinnäytetyön arviointi

Ohjaaja, tallenna arviointidokumentti ensin omalle koneellesi ja täytä sitten.

Diplomityö voidaan aloittaa, kun ammattiaineen, jossa opiskelija aikoo tehdä työnsä, tentit on suoritettu vähintään yhdistetyllä arvosanalla hyvä (3 / 5) ja muita tenttejä, harjoitus- tai laboratoriotöitä on jäljellä 1...4 kpl ohjaajan harkinnan mukaan. Suorittamatta olevat opinnot eivät kuitenkaan saa olla diplomityön aihepiiriin kuuluvien ammattiaineita tukevien opintojaksojen suorituksia.

 

DIPLOMITYÖSEMINAARI

Konetekniikan tutkinto-ohjelmassa diplomityöhön sisältyy diplomityöseminaari, jossa diplomityöntekijä esittelee diplomityönsä ennen työn arvointia.

Diplomityöseminaareja järjestetään keväällä 2021 seuraavasti:

Ilmoittautuminen                Seminaaripäivä
Weboodissa                           (keskiviikko)
viimeistään

to 7.1.2021                            13.1.2021

to 28.1.2021                          3.2.2021

to 25.2.2021                          3.3.2021

to 25.3.2021                          31.3.2021

to 29.4.2021                          5.5.2021

to 27.5.2021                           2.6.2021

Diplomityöseminaariin (469900S) ilmoittautuminen Weboodissa pääsääntöisesti viimeistään seminaaria edeltävänä torstaina; yhteyshenkilö: opintoasiainsihteeri Arja Korhonen, sähköposti: arja.t.korhonen (at) oulu.fi.
Diplomityöseminaariin osallistumisesta on sovittava etukäteen työn ohjaajan kanssa ennen seminaariin ilmoittautumista.

Seminaarissa esitetään työn sisältö ja tulokset tiiviisti. (Esitelmän kesto noin 15-20 min.)                                                           

Seminaarit järjestetään konetekniikan neuvotteluhuoneessa TF 315 klo 8.15 alkaen. Poikkeusaikana seminaari järjestetään etäyhteydellä. Linkin etäosallistumista varten saat Reijo Saarelta, reijo.saari(at)oulu.fi.

Seminaarin jälkeen on mahdollista kirjoittaa kypsyysnäyte, kunhan asiasta on sovittu etukäteen työn ohjaajan kanssa.

SEMINAARIT OVAT KAIKILLE AVOIMIA, TERVETULOA KUUNTELEMAAN!

Pro gradu -tutkielmatyöskentely maantieteen tutkinto-ohjelmassa

791631S Pro gradu –seminaari, 5 op ja 791619S Pro gradu –tutkielma, 30 op

Kaikki maantieteen maisteriopiskelijat laativat FM-tutkintoon opinnäytteen, pro gradu –tutkielman.  Tutkielman työstäminen aloitetaan osallistumalla pro gradu –seminaariin heti maisteriopintojen alkuvaiheessa. Pro gradu –seminaari on laajuudeltaan 5 op ja –tutkielma 30 op. Pro gradu –seminaari tukee tutkielman tekoa ja suoritetaan neljännen ja viidennen opintovuoden aikana. Seminaareissa opiskelijat esittelevät tutkielmaansa työn eri vaiheissa, ja niissä perehdytään tutkielman aihepiirin kirjallisuuteen ja ongelmakohtiin.

Seminaareihin tulee osallistua heti maisteriopintojen alkuvaiheessa neljännen opintovuoden syyslukukaudesta lähtien. Yleensä lukuvuoden alussa ensimmäisellä seminaarikerralla kerrotaan tarkemmin seminaarien sisällöstä ja tutkielman teosta. Seminaareissa on hyvä käydä jo ennen kuin on itse aloittanut tutkielman tekemisen, alkuvaiheessa seminaareihin voi osallistua kuunteluoppilaana. Aihetta miettiessä kannattaa tutustua aikaisempina vuosina tehtyihin tutkielmiin esim. selailemalla Oulun yliopiston julkaisuarkistoa, Jultikaa.

Voit halutessasi osallistua eri erikoistumisalojen seminaareihin. Eri graduryhmissä vaaditaan hieman eri tavalla osallistumisia ja on hyvä varmistaa seminaarikurssin vastuuopettajalta tarvittava osallistumismäärä ja ne tehtävät, joita seminaarissa suoritetaan (opponointi jne.).

Tutkielmatyöskentely on jaettu kolmeen osaan, ja jokainen opiskelija pitää tutkielmastaan kolme seminaariesitystä:

• Seminaari I pidetään työn alkuvaiheessa. Noin 7–10 sivun mittaisessa tutkimussuunnitelmassa esitetään tutkielman aihepiiri, ongelmanasettelu, mahdolliset hypoteesit, aineistot, menetelmät, alustava sisältörunko, rahoitus, aikataulu ja tutkielman ohjaaja(t).
• Seminaari II pidetään tutkielman kirjoitusvaiheen käynnistyttyä, jolloin opiskelija esittelee työn sisältörungon, teoreettisen viitekehyksen sekä empiirisen tarkastelun suuntaviivat kiinnittäen samalla huomiota jo kohtaamiinsa ongelmiin.
• Seminaari III:ssa esitetään ohjaajien kommenttien pohjalta muokattu lähes lopullinen versio. Tällöin opiskelija esittelee työn keskeiset lähtökohdat, teoreettiset ja metodiset ratkaisut sekä keskeiset tulokset ja niiden evaluoinnin. Seminaarissa toinen opiskelija toimii työn opponenttina. Opponointi tehdään kirjallisena.

 

Kypsyysnäyte (Pro gradun tiivistelmä) ja arviointi

Mikäli opiskelija on LuK-vaiheessa (tai AMK-tutkinnossa tai toisessa FM-tutkinnossa) kirjoittanut kypsyysnäytteen ja osoittanut riittävän suomen (tai ruotsin) kielen hallinnan, niin kypsyysnäytteeksi hyväksytään pro gradu -tutkielmaan liitettävä tiivistelmä.  Lue lisää kypsyysnäytteestä.

Tiivistelmälle on maantieteen tutkinto-ohjelmassa oma lomakkeensa, jonka saat tämän sivun alaosasta. Lomakkeessa on osoitettava perehtyneisyyttä opinnäytteen alaan ja tiivistelmän kieliasu on oltava hyvä. Mikäli olet kirjoittanut pro gradu -tutkielman englanniksi, myös tiivistelmän voi olla englanniksi. Tiivistelmäliite liitetään kaikkiin pro gradu -tutkielmiin nimiölehden jälkeen (toiseksi sivuksi). Käytä tiivistelmälomakkeen täyttämisessä esiasetettuja muotoiluja.

Tiivistelmän hyväksyy pro gradu –tutkielman ohjaaja, ja kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty / hylätty. Kypsyysnäytteestä ei anneta opintopisteitä ja kypsyysnäyte hyväksytään samalla, kun pro gradu – tutkielma hyväksytään.

Kun pro gradu –tutkielma on valmis, työn ohjaaja antaa luvan syöttää tutkielman Laturi‐järjestelmään. Opiskelijan on huomioitava, että työ on ladattava Laturiin hyvissä ajoin tarkastusta varten. Työn tarkastajalle on varattava riittävästi aikaa arvosanan muodostamiseen. Arviointiaikataulusta sovitaan aina erikseen ohjaajan kanssa. Saat tiedon työn hyväksymisestä ja arvosanasta WebOodista hyväksymisen jälkeen. Sinulle lähetetään koulutuksen lähipalvelupisteestä tarkastajien lausunto sähköpostitse Oodissa ilmoittamaasi osoitteeseen.

Esimerkki tiivistelmästä

Tiivistelmälomake FM-kypsyysnäytettä varten - 2017.doc

gradu_tiivistelmä_eng.docx

 

Pro gradu –tutkielma arvioidaan asteikolla 1–5. Opiskelija voi pyytää tutkintolautakunnalta tutkielman arvosteluun oikaisua 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin hänellä on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa.

Gradun arvosteluohjeet maantiede 2015.pdf

VALMISTUMINEN ARKKITEHDIKSI

Arkkitehtuurin yksiköstä arkkitehdiksi valmistuvat opiskelijat esittelevät diplomityönsä diplomityöseminaarissa, joita järjestetään viidesti lukuvuoden aikana. 

Diplomityön aihe on hyväksytettävä yksikön tutkinto-ohjelmatoimikunnassa. 

Diplomityön aihehakemus arkkitehtuuri

Diplomityön aihehakemus on jätettävä arkkitehtuurin tutkinto-ohjelmatoimikunnan käsiteltäväksi viimeistään diplomityön esittelyä edeltävään toimikunnan kokoukseen lähettämällä hakemus osoitteeseen study.architecture@oulu.fi . 

Arkkitehtuurin yksikkö on päivittänyt diplomityöohjeet joulukuussa 2019: Diplomityöohjeet arkkitehtuuri 2019

Kun työsi on valmis arvosteltavaksi, diplomityösi ohjaaja antaa sinulle luvan viedä valmis diplomityösi Oulun yliopiston kirjaston LATURI-järjestelmään .

ARKKITEHTUURIN YKSIKÖN DIPLOMITYÖSEMINAARIT LUKUVUONNA 2020-21:

 

The Master´s Programme in Biomedcial Engineering follows General instructions on publication of the theses prepared in the degree programmes at the Faculty of Medicine (instructions for now in Finnish only).

In addition the students of the programme will follow the listed process in preparing the thesis:

 

Master's thesis (30 ECTS):

FMED: 580213S Master's Thesis in Biomedical Engineering 30 ECTS = 810 hours of work.

Remember to register to the course(s) in WebOodi!

1. Choosing the Topic

    - You will find list of already available topics in programmes Moodle work space. You can also ask research groups and companies for suggestions. Check also suitable ones from Aarresaari.

2. Topic Proposal (Discuss with the supervisor)
    - Application for Topic Proposal

3. Writing a study plan
    - Guidelines for study plan

(If you have 580214S Study Plan of the Thesis 5 ECTS in your PSP, you will get the credits after you have presented the study plan in BME seminar. Form: Examiner's statement on Master's thesis study plan)

4. Writing a thesis (Takes approx. 4-6 months)
    - General guidelines
    - Template for thesis

5. Grading and returning to Laturi (Note: you have to reserve about 6 weeks between returning the thesis and graduation, see Graduation: Master´s degree
    - Guidance from laturi.oulu.fi  (Application to load thesis to Laturi)
    - Examiners statement

Please note that, if you do an article based Thesis, submit only the Thesis part without the article to the Laturi.

The physical copy of Master's thesis: the study programme pays for 2 copies of the book: one for the student, one for the unit's library. Students can order more copies on one's own account. Instructions on how to order the physical copies, you get by asking Meri Ojakangas (meri.ojakangas@oulu.fi).

6. Maturity Test and Diploma application

Until the end of 2020, the M.Sc. thesis abstract will replace the maturity test!

If you have completed all the studies in your PSP and you are willing to graduate: Check instructions in Graduation: Master´s degree.

7. Feedback

Give feedback in University of Oulu feedback system: https://palaute.oulu.fi/ (if the course is not visible, make sure that you have registered to the course in WebOodi).

For further information kindly contact Anna Maijala or study. medicine@oulu.fi. 

Biologian gradutyöryhmän kokousajat

Gradun lopullinen versio on oltava Laturissa 2-3 viikkoa ennen alla olevia kokouspäiviä, jotta tarkastajat ehtivät tarkastaa työn kokoukseen.

ti 22.09.2020

to 15.10.2020

ke 18.11.2020

pe 18.12.2020

to 21.01.2021

to 18.02.2021

ti 23.03.2021

to 22.04.2021

to 20.05.2021

ti 22.06.2021

ke 30.06.2021

Diplomityöllä on merkittävä osa diplomi-insinöörin opinnoissa ja sen tarkoitus on valmistaa opiskelijaa itsenäiseen työhön ja kriittiseen ajatteluun. Tämän vuoksi ohjauksella on pienempi osuus kuin aiemmissa opinnoissa. Diplomityö on tyypillisesti jonkin laajahkon teknisen tehtävän ratkaisu. Vaikka siihen usein sisältyykin lisäopintoja kyseiseltä erikoisalalta, tarkoitus on saada opiskelija käyttämään pääasiassa opiskelunsa aikana hankkimiaan valmiuksia. Diplomityö harjaannuttaa opiskelijaa teknistieteelliseen dokumentointiin.

Tärkeimmät tiedot diplomityöstä ja sen tekoprosessista löydät diplomityön teko-ohjeista:

• CSE_masters_thesis_guide.pdf

Word-dokumenttipohjat löydät täältä:

• BME_ThesisTemplate_FI.doc (suomeksi) 
• BME_ThesisTemplate_EN.doc (englanniksi) 

Latex-dokumenttipohjan diplomityölle löydät Overleafista.

Diplomityö ja valmistuminen: Prosessikaavio

Diplomityötä aloitettaessa

Diplomityön aihetta ja lupaa kirjoittaa työ englanniksi haetaan työn alkuvaiheessa seuraavilla lomakkeilla:

• BME_Aihehakemus_FI.rtf 
• BME_Aihehakemus_EN.rtf  
• BME_Kielikysymys_FI.rtf  
• BME_Kielikysymys_EN.rtf  

Opiskelija palauttaa lomakkeet koulutuksen lähipalvelupisteeseen (Kompassiin klo 10-14) tai sähköisesti student sähköpostia käyttäen osoitteseen study.itee(a)oulu.fi. Kannattaa tutustua myös Oulun yliopiston kirjaston opinnäyteoppaaseen.

Kun työ alkaa olla valmis

Nimiölehti:

• Lääketieteen tekniikan_nimiolehti.rtf  

Jokaisen diplomityöntekijän kannattaa tutustua arviointilomakkeeseen ja soveltamisohjeisiin!
Diplomityön valvoja ja toinen tarkastaja arvioivat työn seuraavien soveltamisohjeiden mukaisesti ja täyttävät oheisen lomakkeen:

• DI-tyon_Arviointiohjeet_pdf 
• Arviointilomake_pdf 

Kun diplomityötä ei tehdä yliopistolle, työn tilaaja arvioi työn seuraavilla lomakkeilla:

• Lääketieteen tekniikka_DI-tyon_Arvioinnit_Tilaajalle.rtf 

Tutkintotodistushakemus tehdään OSAT-järjestelmässä opintojen loppuvaiheessa, kun kaikki tutkintoon kuuluvat opinnot on suoritettu ja ne näkyvät WebOodissa.