University of Oulu, 2016

Tutkinto-ohjelman opinnot

Tutkinto-ohjelman opintojen ohjeistuksiin, koulutuksien kuvauksiin, ym. erityisiin asioihin löydät tietoa Sinulle-osuudesta.

Alta löydät omaa tutkinto-ohjelmaasi koskevat ohjeet.

Tutkinto-ohjelman opinnot kauppakorkeakoulussa

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa on yksi KTK-tutkintoon johtava tutkinto-ohjelma ja viisi KTM-tutkintoon johtavaa maisteriohjelmaa (sisältäen kansainväliset maisteriohjelmat). Kaikki Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijat suorittavat tutkintonsa uuden tutkintoasetuksen (794/2004) mukaisesti.

Kauppatieteiden kandidaatin (KTK) –tutkinto-ohjelmaan (180 opintopistettä) kuuluu kaikille opiskelijoille yhteiset opinnot, pääaineen opinnot (pääaine: kauppatieteet), sekä sivuaineen opinnot. Opetuksessa käytettävä kieli on pääosin suomi, noin neljäsosa opinnoista järjestetään englanniksi.

Opiskelijat valitaan maisterivaiheen tutkinto-ohjelmiin joko kandidaattivaiheen lopussa järjestettävässä pääainehaussa tai erillisten maisterihakujen kautta (kauppakorkeakoulun ulkopuoliset hakijat). Kauppatieteiden maisterin tutkintoon (KTM, 120 opintopistettä) kuuluu oman pääaineen opintoja. Kauppatieteiden maisterin tutkinnon suorittaneelle myönnetään oikeus käyttää ekonomin arvoa. Maisterivaiheen opinnoissa kieli on pääosin englanti, opintosuorituksia on mahdollista tehdä myös suomeksi.

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun KTM-tutkintoon johtavat tutkinto-ohjelmat ovat:

Kansainvälisen liiketoiminnan johtamisen maisteriohjelma (International Business Management)
Laskentatoimen maisteriohjelma (Financial and Management Accounting)
Markkinoinnin maisteriohjelma (Marketing)
Taloustieteen maisteriohjelma (Economics)
Rahoituksen maisteriohjelma (Finance)

Tutkinto-ohjelmien opinnot on esitetty tarkemmin Opinto-oppaat -sivulla, josta löytyvät tutkintorakennekaaviot ja linkit kauppakorkeakoulun opinto-oppaisiin. Muiden tiedekuntien opiskelijoille, jotka suorittavat kauppatieteitä sivuaineenaan, opintotarjonta on kuvattu sivuaineopintojen verkkosivulla. Kaikki muut opiskelun suorittamiseen ja käytäntöihin liittyvät tiedot on esitetty Opiskelijalle-verkkosivustolla.

Kauppatieteiden kandidaatin tutkinto-ohjelma

Kauppatieteiden kandidaatin (KTK) -tutkintoon johtavan koulutusohjelman tavoite on kouluttaa monipuolista kauppatieteellistä osaamista omaavia asiantuntijoita, jotka hahmottavat keskeiset taloudellisen toiminnan mekanismit ja prosessit. Ohjelmassa keskeistä on (1) antaa opiskelijoille uusimpaan tutkimukseen perustuvaa tietämystä kauppatieteiden keskeisistä osa-alueista, (2) tutustuttaa opiskelijat erilaisiin yritysympäristöihin ja liiketoiminnan haasteisiin sekä (3) toteuttaa projekteja, joissa opiskelijat ratkaisevat liiketoiminnallisia ongelmia ja hyödyntävät osaamistaan.

Ohjelman osaamistavoitteet ovat seuraavat:

  • Monitieteinen liiketoimintaosaaminen: Opiskelijoilla on tietämystä taloustieteiden eri oppialoista.
  • Liiketoimintaosaaminen: Opiskelijat tunnistavat liiketoiminnan prosessit ja organisaatioiden keskeiset toiminnot.
  • Kansainvälisen talouden tuntemus: Opiskelijamme ymmärtävät globaalin talouden keskeiset lainalaisuudet ja niiden vaikutukset alueellisessa kontekstissa.
  • Analyyttinen ajattelu ja ongelmanratkaisu: Opiskelijat kykenevät analyyttiseen ajatteluun soveltamalla sopivia käsitteitä ja menetelmiä liiketoiminnan eri osa-alueiden ongelmien ratkaisemisessa.
  • Kommunikointitaidot: Opiskelijoillamme on liike-elämään soveltuvat suulliset ja kirjalliset viestintätaidot.

KTK-tutkinnon laajuus on 180 opintopistettä (op), johon sisältyy kaikille yhteiset opinnot (35 op), pääaineen opinnot (120 op) ja sivuaineen opinnot (25 op). Tutkinnon pääaine on kauppatieteet, johon sisältyy opintoja taloustieteestä, rahoituksesta, laskentatoimesta, kansainvälisen liiketoiminnan johtamisesta ja markkinoinnista. Kaikki opiskelijat suorittavat samat pääaineen kurssit. Kauppatieteiden pääaineopinnot muodostavat neljä opintokokonaisuutta (moduulia), joiden tavoitteena on ohjelman osaamistavoitteiden saavuttaminen. Moduulirakenne on kuvattu KTK-tutkinnon moduulirakennekaaviossa (2019-2020).

Kauppatieteiden kandidaatin tutkinto-ohjelman vastuuhenkilö on Tuija Lämsä.

Kauppatieteiden maisterin tutkinto-ohjelmat

Kansainvälisen liiketoiminnan johtamisen maisteriohjelma pyrkii vastaamaan globalisoituvan talouselämän haasteisiin kouluttamalla kansainvälisiä liiketoiminnan osaajia. Opintojen tavoitteena on yhtäältä, että opiskelija omaksuu eri toimialojen kansainvälistä liiketoimintalogiikkaa käytännössä ja toisaalta, että hän kykenee toimimaan kansainvälisten organisaatioiden asiantuntija- ja johtotehtävissä. Kansainvälisen liiketoiminnan ja johtamisen koulutus sisältää neljä ydinteemaa: kansainvälisen liiketoiminnan johtamisen teoriat ja konseptit, organisaatio-sovellukset, johtajana toimimisen sekä oman näkemyksen kansainvälisenä johtajana.

Laskentatoimen maisteriohjelman tavoitteena on antaa kansainvälisen tason tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta laskentatoimen eri alueilta. Laskentatoimen opintojen tarkoituksena on tuottaa opiskelijoilleen laajat valmiudet laskentatoimen moniin eri tehtäviin yrityksissä ja muissa yhteisöissä. Laskentatoimen tutkinto-ohjelmalla on läheiset yhteistyösuhteet yrityselämään. Yhteistyö yritysten kanssa tapahtuu monella eri tasolla ja se kantaa hedelmää - ohjelmasta valmistuneet kauppatieteiden maisterit ovat työllistyneet erinomaisesti. Laskentatoimen maisteriohjelmassa perehdytään sekä ulkoiseen laskentatoimeen (financial accounting) että johdon laskentatoimeen (management accounting). Opintojen aikana voi suorittaa Tilintarkastustutkintojen edellyttämät opinnot.

Markkinoinnin maisteriohjelman painopisteenä ovat yritysten väliset liiketoimintasuhteet ja niistä muodostuvat verkostot. Markkinointi tieteenä tutkii markkinoiden toimintaa, kuten tuotteiden vaihdantaa, asiakas- ja partnerisuhteita ja markkinoiden toimintaan vaikuttavia tekijöitä. Markkinoinnin opinnoissa voit kehittää asiantuntemustasi markkinoinnin peruskysymyksissä, kuten kampanjasuunnittelussa tai brändäyksessä, mutta myös perehtyä yritysten osto- ja logistisiin toimintoihin ja liiketoiminnan digitalisoitumiseen osana muuttuvaa globaalia markkinaa.

Rahoituksen maisteriohjelma tarjoaa vahvan teoriapohjan ja työkalut empiiriseen rahoitustutkimukseen. Opetuksen painopistealueita ovat pääomahyödykkeiden hinnoittelu, yritysrahoitus, varainhoito ja rahoitusriskien hallinta. Rahoituksen opetuksen ammatillisena tavoitteena on kouluttaa rahoituksen alueen erityisosaajia, joilla on vahva ymmärrys rahoitusmarkkinoiden toimintaperiaatteista sekä rahoitettavan yrityksen että sijoittajan näkökulmasta. Koulutuksen tarkasteluote on analyyttinen ja menetelmällisesti orientoitunut. Koulutusohjelmasta valmistuneilla on erinomaiset edellytykset toimia vaativissa rahoitusalan asiantuntija- ja johtotehtävissä.

Taloustieteen maisteriohjelma antaa opiskelijalle vahvan taloustieteen teoria- ja menetelmäosaamisen. Taloustieteen opinnoissa uutta ymmärrystä rakennetaan aiemmin opitun pohjalta. Opintoihin kuuluu luentojen ohella laskuharjoituksia, harjoitustöitä ja esseitä. Taloustieteen kansainvälisiin julkaisuihin tutustuminen on myös olennainen osa opintoja.

Kauppatieteiden maisteriohjelmien vastuuhenkilö on Sinikka Moilanen.

Kansainväliset kaksoistutkinnot

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun opiskelijat voivat hakeutua suorittamaan kansainvälisiä kaksoistutkintoja maisteriopintojensa aikana.

University of North Carolina at Greensboro (UNCG), Yhdysvallat

Kaksoistutkinto on tarkoitettu kaikkien pääaineiden KTM-opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet kauppatieteiden kandidaatin tutkinnon Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa. Kaksoistutkintoon kuuluu OyKKK:n kauppatieteiden maisterin tutkinnon opintojen lisäksi yhden lukuvuoden MBA-opinnot University of North Carolina at Greensborossa, Yhdysvalloissa. Suoritettuaan opintosuunnitelman mukaiset opinnot opiskelijalle myönnetään sekä KTM- että MBA -tutkinnot. Seuraava haku on auki tammikuussa 2020 lukuvuoden 2020-2021 opintoihin Greensborossa. Haku koostuu sekä hakemuksesta että haastattelusta.

Tietoa UNCG kaksoistutkinnosta
Hakukuulutus 2019 (Call for applications), huom. liittyy vanhaan hakuun, uusi julkaistaan tammikuussa 2020.

HEC Management School, University of Liège, Belgia

Kaksoistutkinto on tarkoitettu Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen maisteritutkinnon opiskelijoille. Kaksoistutkinnossa maisterivaiheen 1. lukuvuosi opiskellaan Oulussa ja 2. lukuvuosi Liègessä, Belgiassa. Suoritettuaan opintosuunnitelman mukaiset opinnot opiskelijalle myönnetään maisterin tutkinto molemmista yliopistoista. Kaksoistutkintoon haetaan rahoituksen maisteriopintojen 1. vuoden keväällä. Seuraava haku on auki talvella 2020 lukuvuoden 2020-2021 opintoihin Liègessä.

Sisäiset haut

Alla ja tutkinto-ohjelmakohtaisissa Sinulle-sisällöissä kuvataan kauppakorkeakoulun tutkinto-opiskelijoille kuuluvia sisäisiä hakuja.

Pääaineen vaihtaminen

Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu järjestää vuosittain mahdollisuuden pääaineenvaihdon hakemiseen. Haku on tarkoitettu kauppakorkeakoulun opiskelijoille, joilla on voimassa oleva KTK- tai KTM-tutkinnon suoritusoikeus (tai molemmat).

Pääaineenvaihto lukuvuonna 2019-2020

1. hakuaika: alkaa maanantaina 19.8.2019 ja päättyy tiistaina 3.9.2019 klo 12:00. Valinnan tulos ilmoitetaan 6.9.2019 mennessä.
2. hakuaika: alkaa maanantaina 2.12.2019 ja päättyy perjantaina 13.12.2019 klo 12:00. Valinnan tulos ilmoitetaan 3.1.2020 mennessä.

Hakemus tulee palauttaa Koulutuksen lähipalvelupisteeseen (KE1020) hakuajan päättymiseen mennessä.

Valintakriteerit 2019-2020
Hakulomake

Vaihtaessasi pääainetta, muista päivittää opintosuunnitelmasi (HOPS). Ohjeita opintosuunnitelman päivittämiseen löytyy täältä.

Kasvatustieteiden tiedekunnan opinto-oppaat löydät WebOodista. Opinto-opas-valikosta löydät tiedekunnan yleisoppaan, sivuaineoppaan ja jokaisen koulutuksen oman opinto-oppaan. Myös kurssikuvaukset löytyvät WebOodista.

Tutustu huolella yleisoppaaseen, josta löydät mm. opiskeluun, opintojen arviointiin ja opinto-oikeuksiin liittyviä asioita. Yleisoppaan tekstit tarkistetaan ja vahvistetaan vuosittain. Lisäksi tutustu huolella oman koulutuksesi opinto-oppaaseen ja tutkintorakenteeseen.

Vapaavalintaiset ktk 2019-2020

 

Humanistisessa tiedekunnassa on kolme tutkinto-ohjelmaa, jotka jakautuvat useisiin eri pääaineisiin:

Historia-, kulttuuri- ja viestintätieteiden tutkinto-ohjelma (HIKUVIE)

  • Arkeologia
  • Informaatiotutkimus
  • Historia
  • Kulttuuriantropologia
  • Saamelainen kulttuuri
  • Tieteiden ja aatteiden historia

Kielten ja kirjallisuuden tutkinto-ohjelma (KIEKI)

  • Englantilainen filologia
  • Germaaninen filologia
  • Kirjallisuus
  • Ruotsin kieli
  • Saamen kielet
  • Suomen kieli

Logopedian tutkinto-ohjelma (LOGO)

  • Logopedia

Tiedekunnassa on mahdollista suorittaa kaksivuotinen tiedeviestinnän maisteriohjelma (TIEMA), joka kuuluu historia-, kulttuuri- ja viestintätieteisiin.   

Lisäksi humanistinen tiedekunta tarjoaa lukuisia sivuaineita ja muita opintokokonaisuuksia, joista löydät lisätietoa Sivuaineopinnot-sivulta.

Opiskelua koskevat ohjeet löytyvät pääosin Opiskelijalle-sivustolta aiheenmukaisesta kohdasta (esim. tentit, harjoittelu, vaihto-opiskelu, sivuaineopinnot, opinnäytetyöt ja valmistuminen)

Jos tutkinto-ohjelmassasi/pääaineessasi on muita erityisiä opiskeluun liittyviä ohjeita, ne ovat alla.

Tutustu myös tiedekunnan ja pääaineesi opinto-oppaaseen ja tutkintorakenteeseen!

Luonnontieteellinen tiedekunta on vahvaan matemaattis-luonnontieteelliseen osaamiseen perustuva oppimisympäristö, jossa koulutetaan maistereita ja tohtoreita kansallisiin ja kansainvälisiin asiantuntija- ja opetustehtäviin. Luonnontieteellinen tiedekunta on kansainvälinen vaikuttaja alan perustutkimuksessa ja luo tieteellisiä perusedellytyksiä luonnontieteiden sovellutuksille muissa tieteissä ja elinkeinoelämässä. Luonnontieteellisessä tiedekunnassa koulutusta annetaan seuraavissa tutkinto-ohjelmissa:

  • biologian tutkinto-ohjelma
  • maantieteen tutkinto-ohjelma
  • matemaattisten ja fysikaalisten tieteiden tutkinto-ohjelma
  • biologian maisteriohjelma
  • maantieteen maisteriohjelma
  • matemaattisten tieteiden maisteriohjelma
  • fysikaalisten tieteiden maisteriohjelma
  • Ecology and Population Genetics, international master's programme in biology

Tutkinto-ohjelman vaihto (opinto-oikeus Oulun yliopistoon)

Mikäli koet opiskelevasi väärällä alalla, voit hakea tutkinto-ohjelman vaihtoa kandivaiheen aikana. Vaihtoa voi hakea, jos tutkintonimike ei vaihdu (eli LuK-tutkintoon johtavasta koulutuksesta toiseen LuK-tutkintoon johtavaan koulutukseen. Mikäli tutkintonimike vaihtuu tai haluat vaihtaa yliopistoa, hae siirtohaussa opintopolussa.

  • Hakuaika 31.1. klo 15.00 mennessä
  • Hakulomake
  • Valintaperusteet löytyvät opintopolusta siirtohaun kohdalta

Oulun yliopistossa tekniikkaa opiskellaan, opetetaan ja tutkitaan läheisessä yhteistyössä muiden tieteenalojen kanssa. Opiskelija hankkii vankan teoreettisen pohjakoulutuksen ja oman alansa asiantuntijuuden - niillä pärjää erinomaisesti tulevaisuuden työmarkkinoilla.

Tekniikkaa voi opiskella kahdessa tiedekunnassa: teknillisessä tiedekunnassa ja tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa.

Opintojen suunnittelu

Opiskelija laatii WebOodiin opintojen (sekä kandidaattivaiheen, että diplomi-insinöörivaiheen) alussa HOPSin. HOPS kertoo mitä opintoja opintopolulle kuuluu. Opintojen periodiaikataulut löytyvät tutkinto-ohjelmien rakennekaavioista, opetussuunnitelmista. Tarkemmat aikataulut ovat WebOodissa, josta ne voi poimia kalenteriin. Tuudo on tähän hyvä apuväline. Opintojen suunnittelussa auttavat omaopettajat ja opintoneuvoja.

Opetusperiodit ovat lukuvuonna 2019-2020 seuraavat:

- Periodi 1: 02.09.2019 - 25.10.2019 (8 viikkoa)
- Periodi 2: 28.10.2019 - 20.12.2019 (8 viikkoa)
- Periodi 3: 07.01.2020 - 06.03.2020 (9 viikkoa)
- Periodi 4: 09.03.2020 - 08.05.2020 (9 viikkoa)

Lukuvuoden 2020-2021 aikataulut löytyvät opintojen rakennekaavioista:

TkK Konetekniikka 2020-2021

DI Konetekniikka 2020-2021

Prosessi- ja ympäristötekniikan koulutusalalla panostetaan jatkuvasti opetuksen toimivuuteen, opinto-ohjaukseen ja opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksiin koulutuksen kehittämistoimissa. Tämän johdosta Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto (nykyinen koulutusala) on ollut vuosina 2004-2012 eli kolmena peräkkäisenä kautena valtakunnallinen koulutuksen laatuyksikkö.

Prosessi- ja ympäristötekniikassa opiskellaan yhdessä kolmivuotisessa Prosessi- ja ympäristötekniikan kandidaatin tutkinto-ohjelmassa sekä kahdessa kaksivuotisessa Prosessitekniikan ja Ympäristötekniikan diplomi-insinöörin tutkinto-ohjelmassa.

Kandidaattiopinnot ovat valmiita opintopolkuja ja valmistavat opiskelijat prosessi- ja ympäristötekniikan osaajiksi ja antavat valmiudet alan perustason suunnittelu- ja käyttötehtäviin.

Diplomi-insinööriopinnoissa opiskelijat valitsevat itselleen omat erikoistumisalansa opintosuunnista ja osaamiskokonaisuuksista. Valinnaisuutta on paljon ja mahdollistaa usean alan hallinnan tai erikoistumisen yhteen aiheeseen syvällisemmin. Diplomi-insinööriopinnot antavat valmiudet vaativiin suunnittelu-, tutkimus- ja kehitystehtäviin.

Opinnot perustuvat kautta linjan yksikköoperaatioihin ja ilmiöihin, mikä mahdollistaa osaamisen soveltamisen eri toimialoille eikä sido tulevaisuutta opintosuuntaan.

Lukuvuoden 2020-2021 aikataulut löytyvät opintojen rakennekaavioista:

Lukujärjestykset tehdään Tuudossa (lataa sovellus kännykkääsi).

Opintojen rakenteet (opetussuunnitelma) aiemmille vuosikursseille (2016 ja ennen aloittaneille) löytyy pääsääntöisesti WebOodin HOPSin rakenteesta. Kandidaatin tutkinto tehdään opintojen aloitusvuoden mukaisella opetussuunnitelmalla, DI-tutkinto opintosuunnan valintavuoden syksyn opetussuunnitelmalla. Uudet HOPS-pohjat tulevat Oodiin käyttöön kunkin lukuvuoden alkaessa, elokuun 1. päivänä.

Vanhemmat opetussuunnitelmat löydät "Opinto-oppaat" sivulta.

Opetussunnitelmatyötä tehdään jatkuvasti ja kurssit muuttuvat tarpeen mukaan. Muutos on tarkoitettu hyväksi, mutta aiheuttaa tietysti epävarmuuksia. Muutokset pyritään kirjaamaan WebOodin kurssikuvauksiin (uusiin ja vanhoihin), mutta jos kurssi "katoaa" etkä tiedä millä se korvautuu, ota yhteyttä opintoneuvojaan: Saara Luhtaanmäki (saara.luhtaanmaki (at) oulu.fi).

Ympäristötekniikan hakukohteen kandidaatit (aloitusvuosi 2018 tai aiempi) ovat hakukelpoisia Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tutkinto-ohjelmaan (lisätietoja saat valitsemalla Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tältä sivulta). 

Prosessitekniikan hakukohteen kandidaatit ovat  hakukelpoisia Kaivos- ja rikastustekniikan DI-opintoihin.

Kemian tutkinto-ohjelma

Kemian tutkinto-ohjelmassa opetus ja tutkimus ovat keskittyneet materiaalien kemiaan, kestävään kemiaan ja analyyttiseen kemiaan. Kemian opetuksen ja tutkimuksen tavoitteena on edistää huomispäivän ympäristöystävällistä yhteiskuntaa.

Opetus koostuu yleis-, perus-, aine- ja syventävistä opinnoista sekä sivuaineopinnoista. Opinnot sisältävät kemian eri osa-alueiden (analyyttinen, fysikaalinen, epäorgaaninen, orgaaninen ja soveltava kemia) teoriaopintoja ja laskuharjoituksia, käytännön laboratoriotyöskentelyä sekä itsenäistä opiskelua. Kemian eri alojen erinomaisen osaamisen sisältävä tutkinto Oulun yliopistosta antaa hyvät edellytykset esimerkiksi kemian teollisuudessa työskentelyyn.

Kemian opetus perustuu tieteelliseen tutkimukseen. Kaikki aine- ja syventävien kurssien opettajat myös tutkivat, vetävät tutkimusryhmiä ja ohjaavat tutkimusprojekteja ja opinnäytetöitä.  Opiskelijat pääsevät jo opintojensa aikana tekemään tieteellistä tutkimustyötä tutkimusryhmissä. Työskentely tutkimusryhmissä opiskelun aikana tukee opiskelijoiden tutkimuksellista työotetta ja orientoi opiskelijat tutkimustyöhön.

Kemian tutkinto-ohjelman opettajat työskentelevät Kestävän kemian ja Ympäristö- ja kemiantekniikan tutkimusyksiköissä.

Opiskeluympäristö on Linnanmaan yliopistokampuksella.

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto kemian tutkinto-ohjelmassa käsittää kaikille yhteiset yleis-, perus- ja aineopinnot. Myös sivuaineopinnot ovat osittain yhteiset kaikille. Tutkintoon sisältyvät valinnaiset opinnot opiskelijan on mahdollista suorittaa oman mielenkiintonsa ja urasuunnitelmiensa mukaan muiden tutkinto-ohjelmien opetustarjonnasta. Koska kemia on kokeellinen luonnontiede, kuuluu perus-, aine- ja syventäviin opintoihin kaikkiin melko paljon käytännön laboratorioharjoituksia.

Yliopisto-opiskeluun kuuluu palautteenanto sekä yksittäisistä kursseista että opetusjärjestelyistä yleensä. Opiskelija on tiedeyhteisön jäsen, mikä edellyttää vuorovaikutustaitoja – on osa asiantuntijuutta.

Suuntautumisvaihtoehdot

Kemian tutkinto-ohjelmassa on kemistin ja aineenopettajan tutkintoon johtavat suuntautumisvaihtoehdot. Kemistin tutkintoon johtavan suuntautumisvaihtoehdon opetus liittyy kiinteästi opetuksesta vastaavien tutkimusyksiköiden ja niissä toimivien tutkimusryhmien tutkimusaiheisiin. Aineenopettajan tutkintoon kuuluu opettajan pedagogiset opinnot, jotka suoritetaan kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lukuvuoden 2019-2020 aikataulut löytyvät opintojen rakennekaavioista.

 

Tutkinto-ohjelman rakennekaaviot 2019-2020

Kemia, luonnontieteiden kandidaatti (LuK)

LuK-kemisti_opintojen_rakennekaavio_2019-20_päivitetty_04092019.pdf

- LuK-aineenopettaja_kemia+matematiikka_opintojen _rakennekaavio_2019-2020.pdf

- LuK-aineenopettaj _kemia+fysiikka_opintojen_rakennekaavio_2019-20.pdf

Kemia, filosofian maisteri (FM)

FM-kemisti_opintojen_rakennekaavio_2019-20.pdf

FM-aineenopettaja_opintojen_rakennekaavio_2019-20.pdf

Laboratorioharjoitukset 

Laboratorioharjoitukset ovat olennainen osa kemian tutkinto-ohjelman opetusta. Harjoitusten aikana opitaan laboratoriotyöskentelyn perustaitoja ja konkretisoidaan luennoilla opittua teoriatietoa. Laboratorioharjoitusten yhteydessä opiskelijat harjoittelevat mm.:

  • Kokeiden ja laboratoriotyön suunnittelua
  • Käytännön laboratoriotyöskentelyä / kädentaitoja
  • Havainnointitaitoja
  • Tulosten tulkintaa

Työturvallisuus 

Myrkytystietokeskus

Avoinna 24 t / vrk
0800 147 111 (puhelu on maksuton)

Turvallisuus *
Ongelmajätteiden käsittely *
International Programme on Chemical Safety

*(vain yliopiston verkossa, ulkopuolelta Portin tai kirjaston etäkäytön kautta)

Laboratorioharjoitukset ja työturvallisuus

Vaihto-opiskelu ja Erasmus+ harjoittelu

Kemian tutkinto-ohjelman vaihtoasioista vastaa
FT Johanna Kärkkäinen, puh. +358 294 48 1634, sähköposti: etunimi.sukunimi@oulu.fi

Lisätietoja 

Työ ja yrittäjyys opintojen aikana

Kemian kurssien kurssikuvauksien oppimistavoitteisiin on sisällytetty erilaisia työelämätaitoja.

Lisäksi teollisuudessa tai tutkimuslaitoksessa suoritetusta ohjatusta työharjoittelusta kemian opiskelija saa opintopisteitä. Kolme työviikkoa vastaa kahta opintopistettä. Suurin työharjoittelusta saavutettava opintopistemäärä on 8 opintopistettä. Opintojakson suorittamista suositellaan tehtäväksi ulkomaisena työharjoitteluna vaihto-opiskelussa. 

Yliopiston sivuilta löytyy vaihtoehtoja (http://www.oulu.fi/english/studying/internship-offers-abroad#2).

Lopputyö ja valmistuminen

Luonnontieteen kandidaatin tutkintoon (LuK 180 op) kuuluu 8 opintopisteen laajuinen Kandidaatintutkielma.  Vastaavasti filosofian maisterin (FM, 120 op) tutkinnon opinnäytetyö on nimeltään Pro gradu -tutkielma. Sen laajuus on 20 opintopistettä.

LuK-tutkintoa varten tehtävän kandidaatintutkielman ohjeellinen laajuus on 20-40 sivua, ja sen tulee sisältää n. 30 kirjallisuusviitettä. Tutkielma perustuu olemassa olevaan tutkimustietoon.

Kemistin ja aineenopettajan tutkintoa varten tehdään pro gradu -tutkielma, jonka laajuus on 20 op. Kemistin tutkintoon kuuluu tämän lisäksi pääaineen erikoistyö 30 op, joka on laboratoriotutkimus. 

Tutkielmien kirjoitus- ja arviointiohjeet

Seminaariesitelmät

Kandivaiheeseen kuuluu seminaariesitelmä, jossa opiskelija pitää 20 minuutin suomenkielisen esitelmän annetusta kandidaatintutkielmaan liittyvästä aiheesta. Graduvaiheeseen kuuluu Seminaariesitelmä 780690S, jossa opiskelija pitää kaksi 20 minuutin esitelmää annetuista pro gradu - ja/tai kirjallisuustutkielmaan liittyvistä aiheista ja toisen pitää olla englanninkielinen. Sari Tuomikoski (puh. +358 294 48 1644) ja Minna Tiainen (+358 294 48 1672) ovat seminaariesitelmien vastuuhenkilöinä.

Kemian tutkinto-ohjelman ohjeet tutkielmiin ja niihin liittyvät dokumentit löytyvät myös linkistä:

https://www.oulu.fi/kemia/node/1847 .

Muita valmistumiseen liittyviä ohjeita löydät teknillisen tiedekunnan sivulta vastaavan otsikon alta: https://www.oulu.fi/opiskelijalle/node/57246.

Tutkintotodistushakemus tehdään OSAT-sähköinenasiointi kautta : https://osat.oulu.fi/.

Hyvinvointi ja arki

Opiskelijan hyvinvointiin, elämänlaatuun ja opiskelukykyyn vaikuttavat useat eri elämänalueet kuten terveys, ihmissuhteet, ympäristö ja harrastukset.

Lisätietoa löydät Oulun yliopiston sivulta: https://www.oulu.fi/opiskelijalle/hyvinvointi-ja-arki

Kemian opiskelijoilla on oma kilta: Oulun Yliopiston Kemistit r.y.  eli Valenssi. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja tukea Oulun Yliopiston luonnontieteellisessä tiedekunnassa kemiaa opiskelevien tieteellistä ja ammatillista kehitystä ja vaalia opinto- ja ammattikysymyksiin liittyviä etuja ja harrastuksia sekä lisätä kemian opiskelijoiden yhteenkuuluvuuden tunnetta - http://www.student.oulu.fi/~valenssi/yhdistys.html .

 

Opintojen jälkeen

Filosofian maisterin tutkinnon jälkeen on mahdollista hakeutua jatko-opiskelijaksi tutkimusryhmiin.  Jatko-opintojen tavoitteena on tohtorin tutkinto.

Jatko-opintoihin kuuluu tutkimustyötä, jonka tulokset julkaistaan pääsääntöisesti artikkeleina referoiduissa kansainvälisissä alan lehdissä. Tutkimuksesta koostetaan lopulta väitöskirja. Tutkimuksen lisäksi suoritetaan opintoja.

Jatko-opiskelijaksi haluavan kannattaa ottaa yhteyttä itseään kiinnostavan tutkimusryhmän vetäjään. Jatko-opiskelijan on haettava UniOGS-tutkijakouluun.

Oulun yliopistosta maisteriksi valmistuneelle merkitään automaattisesti kaksi vuotta täydentävien opintojen oikeutta. Jos kiinnostuu täydentävien opintojen tekemisestä myöhemmin, kannattaa ottaa yhteyttä koulutuksen lähipalveluihin study.technology(at)oulu.fi tai study.science(at)oulu.fi. Muiden tiedekuntien täydentävien opintojen mahdollisuuksista löydät tietoja eri tiedekuntien sivuilta ja/tai tiedustelemalla asiaa heidän koulutuksen lähipalveluista.

Tyypillisiä täydentävien opintojen opiskelijoita ovat aineenopettajat, jotka haluavat tehdä kolmannen tai neljännen opetettavan aineen itselleen (aineenopettajamaisterin tutkintoon kuuluu kaksi opetettavaa ainetta). Mutta myös kemistin tutkintoa halutaan täydentää esim. prosessitekniikan tai tietojenkäsittelytieteiden opinnoilla elinikäisen oppimisen mukaisesti. Täydentävät opinnot ovat opiskelijalle ilmaisia teknillisessä ja luonnontieteiden tiedekunnassa.

 

Opintojen periodisen aikataulun ja tutkintovaatimukset 2020 aloittaville opiskelijoille löydät opintojen rakennekaavioista: 

Vanhemmat opetussuunnitelmat löytyvät "Opinto-oppaat" sivuilta.

Konetekniikan ja Ympäristötekniikan kandidaatit ja opiskelijat, joilla on opinto-oikeus ympäristötekniikan tai konetekniikan opintoihin voivat hakeutua DI-opintoihin uuteen ohjelmaan. Vaihtaminen on tehty joustavaksi 2018 ja aiemmin aloittaneille. 2019 syksyllä alkava oma kandidaattikoulutus muuttaa siirtymäsäännöt.

Tutkintorakenteet 2017, 2018 ja 2019 alkaneissa opinnoissa

Erityispedagogiikka, KK
Erityispedagogiikka, KM
Varhaiskasvatuksen erityisopettaja, erityispedagogiikan maisteriohjelma, KM

(Pieniä muutoksia voi olla 2017 tai sitä aiemmin aloittaneilla opintojen ajoitukseen tai pedagogisten määrittelyyn liittyen. Kysy tarvittaessa lisää koulutussuunnittelijalta.)

Erityispedagogiikan kandidaatti- ja maisterivaiheen rinnastustaulukko ops 2015-2017 ja 2017-2018

 

Tutkintorakenteet 2017, 2018 ja 2019 alkaneissa opinnoissa

Musiikkikasvatus, KK

Musiikkikasvatus, KM

Mukon opintokäsikirja 2019

Edellisten OPSien rakenteita

Musiikkikasvatus OPS 2015-2016 KK

Musiikkikasvatus OPS 2015-2016 KM

Tärkeitä dokumentteja!

Tenttilomake

Soitinopintojen säännöt

Tutkintorakenteet 2017, 2018 ja 2019 alkaneissa opinnoissa

Pedagogiset instituutiot ja asiantuntijuus, KM
Kasvatuspsykologia, KM

Learning, Education and Technology (LET), KM sekä Education and Globalisation (EDGLO), KM tutkintorakenteet löytyvät ko. koulutuksen valitsemalla (englanninkielisellä sivulla).

Pedagogiset instituutiot ja asiantuntijuus -suuntautumisvaihtoehdon opintojen rinnastustaulukot

Kasvatustieteiden koulutus, pääaine kasvatustiede OPS 2016-2017 = Pedagogiset instituutiot ja asiantuntijuus OPS 2017-2018

Varhaiskasvatuksen tutkinto-ohjelma, maisterin tutkinto OPS 2016-2017 = Pedagogiset instituutiot ja asiantuntijuus OPS 2017-2019

Kulttuuriantropologia

Kulttuuriantropologia on oppi ihmisistä, yhteisöistä ja käyttäytymisen sosiaalisesta rakentumisesta eri aikoina ja eri puolilla maailmaa. Haluamme oppia tuntemaan ja ymmärtämään erilaisia kulttuureita ja tutkimme, kuinka kulttuuri vaikuttaa ihmisten elämään. Kansainvälistyvässä maailmassa kulttuurien tuntemus niin paikallisella kuin globaalillakin tasolla on tärkeää yhteiskunnallisten ilmiöiden ja ongelmien ymmärtämiseksi. Oulussa painotamme pohjoisia kulttuureita, kulttuurien nykyilmiöitä ja vuorovaikutusta sekä ympäristö-, terveys- ja soveltavaa antropologiaa. Oulun yliopistossa kulttuuriantropologialla ja arkeologialla on yhteiset perusopinnot.

Tiedotus opiskelijoille

Opiskelijalle-sivuston lisäksi tietoa on myös oppiaineen omilla www-sivuilla (mm. henkilökunnan yhteystiedot, ajankohtaisia tapahtumia ja uutisia).

Liitythän heti opintojen alussa kulttuuriantropologian sähköpostilistalle (kultu-lista)! 

Pääaineen valinta

Kulttuuriantropologian ja arkeologian opiskelijoilla on yhteiset perusopinnot. Opiskelijat hakevat kulttuuriantropologian tai arkeologian pääaineekseen ensimmäisen opiskeluvuoden loppuun mennessä. Molempiin oppiaineisiin otetaan 8 pääaineopiskelijaa.

Ohjeita opiskelijalle

Opetusohjelma

Kevätlukukausi 2020

Perusopinnot

687363P Ihminen ja ympäristö

Teresa Komu & Jari Okkonen

7.1.–3.2.

  • Ma–to 8–10
  • Ti 7.1. AT115A
  • Ke 8.1. L9
  • To 9.1. AT115A
  • Ma 13.1. L9
  • Ti 14.1. AT115A
  • Ke 15.1. L2
  • To 16.1. AT115A
  • Ma 20.1. SÄ118
  • Ti 21.1. AT115A
  • Ke 22.1. SÄ105
  • To 23.1. AT115A
  • Ma 27.1. SÄ105
  • Ti 28.1. AT115A
  • Ke 29.1. SÄ105
  • To 30.1. AT115B
  • Ma 3.2. SÄ105

687361P Biologia ja kulttuuri

Markku Niskanen & Roger Norum

12.3.–28.5. (ei 30.4. eikä 21.5.)

To 10–12

Salissa FY1103

 

Aineopinnot

687243A Poliittinen antropologia

Sami Lakomäki

16.1.–16.4. (ei 5.3. eikä 2.4.)

To 10–12

Salissa TM103, paitsi 16.4. M203

687242A Talous- ja ympäristöantropologia

Teresa Komu

10.1.–3.4.

Pe 12–14 (ei 17.1. eikä 6.3.)

Lisäksi ma 17.2. klo 12–14

Salissa SÄ129 (10.1.–28.2.), IT113 (13.3.–27.3.) ja IT105 (3.4.)

687245A Teoriaseminaari

Sami Lakomäki

14.1.–21.4. (ei 3.3. eikä 31.3.)

Ti 10–12

14.1.–25.2. salissa M342, 10.3.–21.4. salissa M204

687212A Kandidaatin seminaari

Anneli Meriläinen-Hyvärinen

8.1.–27.5.

Ke 10–12

Salissa TH102 (8.1.–22.1., 5.2.–18.3.) M204 (29.1.) ja TM105 (25.3.–27.5.)

 

Syventävät opinnot

687216S Syventävät metodiopinnot

Roger Norum

10.1.–30.3.

  • Pe 10.1., 10–12
  • Ma 13.1, 10–12
  • Ke 15.1., 10–12
  • Pe 17.1., 10–12
  • Ke 22.1., 10–12
  • Pe 24.1., 10–12
  • Ma 27.1., 10–12
  • Ma 3.2., 10–12
  • Ke 5.2., 10–12
  • Pe 7.2., 10–12
  • Ma 10.2., 10–12
  • Ke 12.2., 10–12
  • Ke 26.2., 10–12
  • Pe 13.3., 10–12
  • Ma 30.3., 10–12

Salissa TH101

687218S Seminaari

Hannu Heikkinen

8.1.–27.5.

Ke 14–17

Salissa TH118

 

Muu kulttuuriantropologian opiskelijoille pakollinen opetus:

700333P Tutkimusmenetelmät (kulttuuriantropologian ja arkeologian osuus)

9.3.–20.4. (ei 13.4.)

Ma 10–12, ti 14–16

Salissa YL124 (9.3., 10.3. 17.3.), TS137 (16.3., 23.3., 30.3., 6.4.–20.4.) ja TA102 (24.3., 31.3.)

700332P Johdatus digitaalisiin ihmistieteisiin

Verkkokurssi

 

Syyslukukausi 2019

687359P Johdatus arkeologiaan ja kulttuuriantropologiaan, 5 op

Vesa-Pekka Herva & Taina Kinnunen

9.9.–8.10

Ma 12–14, ti 14–16, ke 14–16, to 14–16

Ma 9.9. TS128

Ti 10.9. L9

Ke 11.9. PR102

To 12.9. M101

Ma 16.9. TS128

Ti 17.9. SÄ 105

Ke 18.9. PR102

To 19.9. M101

Ma 23.9. TS128

Ti 24.9. M101

Ke 25.9. M101

To 26.9. SÄ102

Ma 30.9. TS128

Ti 1.10. L9

Ke 2.10. L9

To 3.10. SÄ102

Ma 7.10. TS128

Ti 8.10. M101

 

687360P Sosiaalinen maailma, 5 op

Timo Ylimaunu & Sami Lakomäki

29.10.–5.12

Ti 10–12, to 12–14 (ei 7.11.) ja pe 8.11. 12–14

Salissa M101, paitsi 8.11. IT106

 

687362P Aineellinen kulttuuri, 5 op

Anneli Meriläinen-Hyvärinen & Janne Ikäheimo

28.10.–12.12.

Ma 12–14, to 8–10

Maanantaisin salissa SÄ105, paitsi 28.10 BF119-1 ja 25.11. IT113

Torstaisin salissa BF119-1

 

687240A Etnografian peruskurssi, 5 op

Sami Lakomäki

4.9.–12.12.

Ke 10–12 (ei 25.9.) sekä to 5.9. 10–12, ti 17.9. 8–10 ja to 12.12. 10–12

Salissa HUM301, paitsi 17.9. SÄ110, 11.12. IT136 ja 12.12. SÄ126

 

687250A Kulttuuriantropologian erityiskysymyksiä, 5 op

Roger Norum

9.9.–18.10.

Ma 10–12, pe 12–14

Salissa M204, paitsi 18.10 M101

 

687212A Kandidaatin seminaari, 10 op (jatkuu kevätlukukaudella)

Anneli Meriläinen-Hyvärinen

11.9.–11.12.

Ke 10–12

Salissa TH102

 

687215S Syventävät teoriaopinnot, 5 op (yhteinen osuus)

Roger Norum

6.9.–20.12.

Pe 10–12

Salissa TH101

 

687218S Seminaari, 8 op (jatkuu kevätlukukaudella)

Taina Kinnunen

4.9.–18.12.

Ke 14–17

Salissa TH102

 

Muu kulttuuriantropologian opiskelijoille pakollinen opetus syyslukukaudella:

 

700169P Johdatus tieteelliseen ajatteluun, 5 op

Petteri Pietikäinen

9.9.–28.10., ma 8–10, to 12–14

Maanantaisin salissa L8, paitsi 9.9. L7 ja 28.10. L5

Torstaisin salissa PR105, paitsi 17.10. PR104

 

700333P Tutkimusmenetelmät (Hikuvie, yhteinen osuus), 2 op

Markku Hokkanen ja kumppanit

3.9.–12.11., ti 12–14

Salissa L2 (3.9., 29.10.–12.11.), L10 (10.–17.9., 1.–15.10) ja PR102 (24.9.)

 

Muista tarkastaa myös kieli- ja viestintäopinnot (englannin ja ruotsin kurssit)!

Germaaninen filologia

Opiskelijalle-sivuston lisäksi tietoa on myös oppiaineen omilla www-sivuilla (mm. henkilökunnan yhteystiedot, ajankohtaisia tapahtumia ja uutisia).

Opetussuunnitelma 2019-2020 / Lehrplan 2019-2020 (päivitetään)

Kirjallisuuslista / Literaturliste 2019-2020

Informaatiotutkimus

Opiskelijalle-sivuston lisäksi tietoa on myös oppiaineen omilla www-sivuilla (mm. henkilökunnan yhteistiedot, ajankohtaisia tapahtumia ja uutisia).

Tiedotus opiskelijoille

Heti opintojen alussa kannattaa liittyä sähköpostilistoille ja seurata Facebook-sivuja, jotta saat kaiken tarvittavan tiedon.

 Sähköpostilistoille pääset liittymään täyttämällä lomakkeet:

Facebookista löydät meidät nimellä Informaatiotutkimus, Oulun yliopisto.

Täydentävät opinnot AMK-tutkinnon suorittaneille

Aiemmin korkeakoulututkinnon suorittaneiden FM-tutkintoa varten edellytettävät täydentävät informaatiotutkimuksen opinnot

Täydentävä opinnot sovitaan opiskelijakohtaisesti hänen aikaisemman tutkintonsa sisältö ja seuraavat yleiset lähtökohdat huomioon ottaen.

1) Kirjasto- ja tietopalvelualan tradenomitutkinnon suorittaneet (15 op)

  • 694677P Johdatus Informaatiotutkimukseen (ent. Informaatiotutkimuksen perusteet) 5 op
  • 694612A Täydentävä kirjallisuustentti, 5 op
  • Täydentävä seminaari (suoritetaan jakson 694602A Kandidaattiseminaari yhteydessä 5 op:n laajuisena)

Täydentävän seminaarin esitelmä voi olla

  • menetelmiin keskittyvä kirjoitelma (syvennytään tarkemmin 1-2 valittuun menetelmään/metodologiseen lähtökohtaan)
  • teoriaan/teorioihin syvemmälle sukeltava kirjoitelma (lisäohjeita annetaan Kandidaattiseminaarissa!)

2) Muun alan ammattikorkeakolututkinnon suorittaneet (enintään 60 op)

Informaatiotutkimuksen perusopinnot ja sivuaineopiskelijan aineopinnot siten, että aineopintoihin sisältyy myös täydentävä seminaari ja sitä vastaava op-määrä poistetaan perusopinnoista tai muista aineopinnoista sovittavalla tavalla.

3) Muun alan yliopistotutkinnon suorittaneet (enintään 60 op)

Informaatiotutkimuksen perusopinnot ja sivuaineopiskelijan aineopinnot

Kirjallisten töiden ohje

Informaatiotutkimuksen opinnäytetöissä ja muissa kirjallisissa tehtävissä tulee noudattaa Kirjallisten töiden ohjetta (päivitetään). Ohjeessa kuvataan kirjallisten töiden ulkoasuun ja muotoseikkoihin liittyviä asioita. Ohjeesta saa apua esimerkiksi lähdeviitteiden tekemiseen ja lähdeluettelon muodostamiseen.

Kirjallisuustentit

Lista kirjallisuustenttien vastuuhenkilöistä ja tenttimistavoista on sähköisen tentin sivulla.

Opintojaksot ja niiden vastuuhenkilöt 

Essee vierailuluennosta tai artikkeli

Opintoihin voi sisällyttää vierailuluentoihin liittyvän esseesuorituksen tai oman tieteellisen artikkelin tuottamisen.

  • Vierailuluennot osasuorituksena: Vierailuluennoille osallistumalla voi joko korvata aineopintojen valinnaisia opintojaksoja tai suorittaa syventävien kirjallisuustenttien osasuorituksia. Tällöin vierailuluennolle tulee ilmoittautua. Luennon pohjalta kirjoitetaan essee siten, että viisi sivua vastaa yhtä opintopistettä. Esimerkiksi kolmen opintopisteen esseesuoritus on pituudeltaan 15 sivua, sisällysluettelo mukaan lukien, kun käytetään fonttikokoa 12, riviväliä 1,5 ja korkeintaan 3 cm:n marginaaleja arkin joka reunalla. Esseen lähteenä tulee käyttää myös muuta kirjallisuutta. Essee palautetaan korvattavan opintojakson vastuuopettajalle.
  • Artikkelit osasuorituksena: Opiskelija voi saada korkeintaan kaksi (2) opintopistettä yhdestä kirjoittamastaan informaatiotutkimukseen alan artikkelista, joka on julkaistu tieteellisessä tai ammatillisessa julkaisussa tai sanomalehdessä. Artikkeli voi pohjautua esimerkiksi valmiiseen tai tekeillä olevaan kandidaatin tai pro gradu -tutkielmaan. Suorituksesta keskustellaan tutkielman ohjaajan tai opinto-ohjaajan kanssa.

 

Informaatiotutkimuksen opintojaksot 2018 - 2019

Opintosuunnitelman uudistuksen myötä erityisesti perus- ja aineopinnot ovat muuttuneet (opintojaksojen nimet ja laajuudet).

 

Perusopinnot 25 op

694550P Informaatiotutkimuksen perusteet 5 op, periodit 1-2

694660P Informaatioympäristöt ja kokoelmat 5 op, periodi 1

694678P Tiedonhankinta ja –haku 5 op, periodit 1-2

694661P Lukutaidot erilaisissa informaatioympäristöissä 5 op, periodi 2

694662P Informaatiokäyttäytyminen ja –käytännöt 5 op, periodi 2

 

Aineopinnot

Kaikille pakolliset opintojaksot

694679A Informaatiolainsäädäntö ja –etiikka 5 op (mahdollisuus suorittaa kirjatenttinä tenttiakvaariossa ja joka toinen vuosi myös Tieman opetuksen yhteydessä opetettuna opintojaksona: opetetaan syksyllä 2019 TIEMAn 694532S Joukkoviestinnän etiikka ja viestinnän lainsäädäntö (5 op))

694681A Informetriikka 5 op, periodi 3

694666A Johtaminen tietoperustaisissa organisaatioissa 5 op, periodit 3-4

694680A Tiedontallennus ja –organisointi 5 op, keväällä

700332P Digitaaliset ihmistieteet 5 op (HIKUVIE-opintoja), periodi 3

694557A Työharjoittelu 5-8 op

Vaihtoehtoiset opintojaksot

694686A Lasten ja nuorten kirjastopalvelut 5 op, periodit 3-4

PÄÄAINEOPISKELIJOILLE LISÄKSI KUULUVAT JAKSOT

694602A Kandidaattiseminaari 8 op, 2 opintovuosi:

Yli lukuvuoden (periodit 1-4) jatkuva seminaarityöskentely, joka sisältää

  • seminaariosuuden, joka sisältää luentoja ja sen aikana on tarkoitus aloittaa kandidaatintutkielman kirjoittaminen ja mahdollisesti myös aineiston keruu.
  • Tutkimusmenetelmät 700333P –HIKUVIEn yhteisen menetelmäkurssin yleinen luento-osuus, periodit 1-2.  Erillinen ilmoittautuminen!
  • Tilastotieteen peruskurssin osuuden. Järjestäminen kevätlukukaudella 2018 on vielä auki, siitä tiedotetaan myöhemmin.
  • Kirjaston järjestämän Humanistinen tutkimus ja tiedonhaun järjestelmät I (010132Y) osuuden. Suositeltavaa suorittaa 2. tai 3. periodilla tarjolla olevissa "HuTK yleinen"-ryhmissä. Erillinen ilmoittautuminen!

(Jos olet jo aiemmin suorittanut tähän opintojaksoon sisältyviä osia eli Tutkimusmenetelmät I, Tilastotieteen peruskurssin tai/ja Kirjaston järjestämän kurssin niin näitä osioita ei toki tarvitse suorittaa uudestaan. Lisätietoja: Heidi Enwald)

Seminaaria seuraa:

694667A Kandidaatintutkielma 6 op, periodit 1-2, 3. opintovuosi

  • kandidaatintutkielman viimeistely sekä seminaari, jossa tutkielmat käsitellään ja opponoidaan.
  • Tutkielman valmistumisen ja esittämisen jälkeen tulee tehdä myös 694573A Kypsyysnäyte (0 op)

 

Syventävät opinnot 25 op

694682S Tutkimusmenetelmät, 5 op, periodit 1-2

700169P Johdatus tieteelliseen ajatteluun, 5 op. HIKUVIE-opintoja,  periodi 1

694632S Pro gradu-seminaari, 10 op – Terttu Kortelaisen ryhmä aloittaa syksyllä, Maija-Leena Huotarin ryhmä keväällä.

694582S Pro gradu –tutkielma, 40 op

Vaihtoehtoiset opintojaksot:

694637S Terveystieto ja –viestintä, 5 op (kirjatentti tenttiakvaariossa syksystä 2017 alkaen)

(Muista mahdollisista valinnaisista kursseista tiedotetaan erikseen, katso tarkemmin opinto-oppaasta)

Kirjallisuustentit (joista valitaan 3 kpl):

694668S Informaatioympäristöjen ja tieteellisen viestinnän tutkimus, 5 op – tentitään tenttiakvaariossa

694669S Informaatiokäyttäytymisen ja -käytäntöjen tutkimus, 5 op – tentitään tenttiakvaariossa

694672S Tietohallinnon ja tietojohtamisen tutkimus, 5 op - tentitään HuTKn yleisinä tenttipäivinä!

694673S Tiedonhankinnan ja -haun tutkimus, 5 op – tentitään tenttiakvaariossa

694685S Tiedonhaun tutkimus, 5 op – tentitään tenttiakvaariossa

6946835S Tiedontallennuksen ja haun tutkimus, 5 op – tentitään tenttiakvaariossa

 

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 

Informaatiotutkimuksen opintojaksot 2017 - 2018

Opintosuunnitelman uudistuksen myötä erityisesti perus- ja aineopinnot ovat muuttuneet (opintojaksojen nimet ja laajuudet).

 

Perusopinnot 25 op

694550P Informaatiotutkimuksen perusteet 5 op, periodit 1-2

694660P Informaatioympäristöt ja kokoelmat 5 op, periodi 1

694678P Tiedonhankinta ja –haku 5 op, periodit 1-2

694661P Lukutaidot erilaisissa informaatioympäristöissä 5 op, periodi 2

694662P Informaatiokäyttäytyminen ja –käytännöt 5 op, periodi 2

 

Aineopinnot

Kaikille pakolliset opintojaksot

694679A Informaatiolainsäädäntö ja –etiikka 5 op (mahdollisuus suorittaa kirjatenttinä tenttiakvaariossa ja joka toinen vuosi myös Tieman opetuksen yhteydessä opetettuna opintojaksona: opetetaan syksyllä 2018 TIEMAn 694532S Joukkoviestinnän etiikka ja viestinnän lainsäädäntö (5 op))

694681A Informetriikka 5 op, periodi 3

694666A Johtaminen tietoperustaisissa organisaatioissa 5 op, periodit 3-4

694680A Tiedontallennus ja –organisointi 5 op, keväällä

700332P Digitaaliset ihmistieteet 5 op (HIKUVIE-opintoja), periodi 3

694557A Työharjoittelu 5-8 op

Vaihtoehtoiset opintojaksot

694686A Lasten ja nuorten kirjastopalvelut 5 op, periodit 3-4

PÄÄAINEOPISKIELIJOILLE LISÄKSI KUULUVAT JAKSOT

694602A Kandidaattiseminaari 8 op, 2 opintovuosi

  • yli lukuvuoden (periodit 1-4) jatkuva seminaarityöskentely, joka sisältää
  • Seminaariosuuden, joka sisältää luentoja ja sen aikana on tarkoitus aloittaa kandidaatintutkielman kirjoittaminen ja mahdollisesti myös aineiston keruu.
  • Tutkimusmenetelmät 700333P –HIKUVIEn yhteisen menetelmäkurssin yleinen luento-osuus, periodit 1-2.  Erillinen ilmoittautuminen!
  • Tilastotieteen peruskurssin osuuden. Järjestäminen kevätlukukaudella 2018 on vielä auki, siitä tiedotetaan myöhemmin.
  • Kirjaston järjestämän Humanistinen tutkimus ja tiedonhaun järjestelmät I (010132Y) osuuden. Erillinen ilmoittautuminen!

(Jos olet jo aiemmin suorittanut tähän opintojaksoon sisältyviä osia eli Tutkimusmenetelmät I, Tilastotieteen peruskurssin tai/ja Kirjaston järjestämän kurssin niin näitä osioita ei toki tarvitse suorittaa uudestaan. Lisätietoja: Heidi Enwald)

Seminaaria seuraa:

694667A Kandidaatintutkielma 6 op, periodit 1-2, 3. opintovuosi

  • kandidaatintutkielman viimeistely sekä seminaari, jossa tutkielmat käsitellään ja opponoidaan.
  • Tutkielman valmistumisen ja esittämisen jälkeen tulee tehdä myös 694573A Kypsyysnäyte (0 op)

 

Syventävät opinnot 25 op

694682S Tutkimusmenetelmät, 5 op, periodit 1-2

700169P Johdatus tieteelliseen ajatteluun, 5 op. HIKUVIE-opintoja,  periodi 1

694632S Pro gradu-seminaari, 10 op – Terttu Kortelaisen ryhmä aloittaa syksyllä, Maija-Leena Huotarin ryhmä keväällä.

694582S Pro gradu –tutkielma, 40 op

Vaihtoehtoiset opintojaksot:

694637S Terveystieto ja –viestintä, 5 op (kirjatentti tenttiakvaariossa syksystä 2017 alkaen)

(Muista mahdollisista valinnaisista kursseista tiedotetaan erikseen, katso tarkemmin opinto-oppaasta)

Kirjallisuustentit (joista valitaan 3 kpl):

694668S Informaatioympäristöjen ja tieteellisen viestinnän tutkimus, 5 op – tentitään tenttiakvaariossa

694669S Informaatiokäyttäytymisen ja -käytäntöjen tutkimus, 5 op – tentitään tenttiakvaariossa

694672S Tietohallinnon ja tietojohtamisen tutkimus, 5 op

694673S Tiedonhankinnan ja -haun tutkimus, 5 op – tentitään tenttiakvaariossa

694685S Tiedonhaun tutkimus, 5 op – tentitään tenttiakvaariossa

6946835S Tiedontallennuksen ja haun tutkimus, 5 op – tentitään tenttiakvaariossa

 

Informaatiotutkimuksen opintojaksot löytyvät WebOodista seuraavasti:

Klikkaa yläpalkista Opintotarjonta ja Opinto-oppaat

Humanistinen tiedekunta (avautuu plus-merkistä)

Informaatiotutkimus, 2017-2018

Tietoa aiempien vuosien opintojaksoista (pdf).

 

Suomen kieli

Opiskelijalle-sivuston lisäksi tietoa on myös oppiaineen omilla sivuilla (mm. henkilökunnan yhteystiedot, ajankohtaisia tapahtumia ja uutisia).

Opintojen rakennekaaviot

Suomen kielen opinnot kandidaatin- ja maisterintutkinnossa

Kandidaatin- ja maisterintutkinnon rakenne

Valinnaiset opinnot

Suomen kielen syventäviin opintoihin sisältyy 25 opintopistettä valinnaisia opintoja. Suomen kielen valinnaisiin opintoihin voi sisällyttää yleisen kielitieteen ja suomi toisena ja vieraana kielenä -oppiaineen opintoja, viron kielen valinnaisia kursseja sekä Kielten ja kirjallisuuden tutkinto-ohjelman yhteisiä opintoja (esim. työelämäopintoja, ei yrittäjyyskursseja; ks. opinto-opas).

Oppimispäiväkirja- ja esseeohjeet

Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirja korvaa perinteisen luentokertauksen. Opiskelijan kirjatessa luennolla oppimiaan asioita itselleen jäsennellyssä muodossa oppimispäiväkirja on hänelle oppimisen apuväline parhaimmillaan. Vaikka oppimispäiväkirja ei ole helpoin opintojen suorittamisen tapa, se mahdollistaa luennon mieleen palauttamisen useiden vuosienkin jälkeen.

Mitä oppimispäiväkirja tarkoittaa opiskelijalle?

Oppimispäiväkirja vaatii opiskelijalta sitoutumista. Tämä tarkoittaa sitä, että luennoilla on käytävä säännöllisesti. Tyydyttävälläkin arvosanalla arvostellusta oppimispäiväkirjasta tulee käydä ilmi, että opiskelija on ymmärtänyt luennon oleellisimmat asiat. Pinnallinen asian käsittely, pelkkä luennoitsijan referointi, asiavirheet, asiaan liittymättömät kommentit tai perustelemattomat mielenilmaisut alentavat arvosanaa.

Mitä oppimispäiväkirja sisältää?

Oppimispäiväkirjassa käsitellään luennolla esitettyjä teemoja, käsitteitä ja ongelmia jäsennellyssä muodossa. Aivan kaikkia luennolla esille nousseita asioita ei ole tarkoituksenmukaista kommentoida päiväkirjassa. Muutaman keskeisen asian tiivis käsittely riittää. Oleellista on, että luennoilla esitettyä peilataan omaan tietämykseen ja kokemukseen. Oppimispäiväkirjassa voi myös perustellusti problematisoida asioita, tai siinä voi nostaa esille sellaista, mikä jäi epäselväksi – jälkimmäiseen voi yrittää esittää ratkaisuja.

Jos luennolla on esitetty luentorunko tai kirjallisuuslistoja, ei niitä pidä kopioida sellaisenaan oppimispäiväkirjaan. Oleellista oppimispäiväkirjan kirjoittamisessa on sekä opetuksen että mahdollisten keskustelujen jäsentely, huolellinen ja kriittinen kommentointi ja perusteltu argumentointi. Pohdittavia asioita ovat mm. seuraavat:

  • Mikä oli luentojen keskeinen sanoma?
  • Mikä oli täysin uutta, mitä opin ja miten tämä tieto suhteutuu aiemmin opittuun?
  • Miten tähänastiset käsitykseni muuttuivat, missä olen eri mieltä?
  • Miten voin hyödyntää tietoa opinnoissani tai ammatissani?

Miten oppimispäiväkirja rakennetaan?

Päiväkirja on jäsennelty kokonaisuus kappaleineen ja otsikkoineen. Tekstistä löytyvät mahdolliset viittaukset oheiskirjallisuuteen ja lähdeluettelo. 2 op:n laajuisen jakson päiväkirja on 7–10 sivua.

Essee

Esseeteksti jakautuu otsikoiduiksi alaluvuiksi. Asiatyylisen, kielenhuollon suosituksia noudattavan tekstin tulee edetä selkeästi ja loogisesti. Sovi opettajan kanssa siitä, minkä luonteinen essee on: onko se reflektoiva, omia ajatuksiasi sisältävä vai ei. Essee voidaan arvioida joko arvosanalla hyväksytty/hylätty tai numeroin 0–5.

Oppimispäiväkirjan ja esseen muotoiluohjeet

Sekä oppimispäiväkirjan että esseen muotoiluasetukset ovat seuraavat: marginaalit 2,5 cm, kirjasinkoko 12 pt, riviväli 1,5 ja tasaus molempiin reunoihin. Erilliseen kansilehteen merkitään joko luentosarjan nimi, ajankohta ja luennoitsijan nimi tai esseen otsikko, opiskelijan nimi ja opiskelijanumero sekä sen opintojakson nimi ja koodi, jota suoritus koskee. 

Vierailuluennot

Vierailuluennoista kirjoitettavien oppimispäiväkirjojen opintopistemitoituksessa käytetään seuraavaa laskentakaavaa (oletuksena on 8 tunnin luentosarja):

  • 1 op = luennot + 50 s kirjallisuutta ja niistä 5 sivun essee
  • 2 op = luennot + 100 s kirjallisuutta ja niistä 8 sivun essee
  • 3 op = luennot + 150 s kirjallisuutta ja niistä 13 sivun essee

Suositus perustuu suomenkieliseen kirjallisuuteen. Kukin opettaja voi harkintansa mukaan suhteuttaa sivumäärän tekstin kieleen ja sisältöön.

Kirjallisuus

Opiskelijalle-sivuston lisäksi tietoa on myös oppiaineen omilla sivuilla (mm. henkilökunnan yhteystiedot, ajankohtaisia tapahtumia ja uutisia).

 

Tietoa kirjallisuuden opetuksesta lukuvuonna 2019-20


Kirjallisuuden opetus syyslukukaudella 2019

*Kursseihin ilmoittaudutaan Weboodissa ellei toisin ilmoiteta

*Salitiedot Weboodissa

 

PERUSOPINNOT

(687101P)

Kirjallisuuden tutkimuksen perusteet 1 5 op

*Kuisma Korhonen

 

 (687154P)

Kirjallisuushistoria 1: antiikista 1700-luvulle 1 5 op

*Pekka Kuusisto

 

(687171P)

Kirjallisuuden praktikum 1 5 op

*Jussi Ojajärvi

2 ryhmää

HUOM: Läsnäolo ensimmäisellä kerralla pakollinen - ryhmässä 12 max. Nämä ryhmät ovat ensisijaisesti pääaineopiskelijoille, mutta heidän jälkeensä niihin otetaan muita (tarvittaessa maksimikokoon asti).

 

(687171P)

Kirjallisuuden sivuaineilijoiden praktikum 1 äidinkielen ja kirjallisuuden sekä saamen opettajiksi suuntautuville 5 op

*Salla Rahikkala

2 ryhmää


HUOM: Läsnäolo ensimmäisellä kerralla pakollinen - ryhmässä 12 max. Nämä ryhmät ovat ensisijaisesti opettajaksi opiskeleville kirjallisuuden sivuaineopiskelijoille, mutta heidän jälkeensä niihin otetaan myös muita sivuaineopiskelijoita (tarvittaessa maksimikokoon asti).

 

(687171P)

Kirjallisuuden sivuaineopiskelijoiden (kaikkien muiden sivuaineopiskelijoiden/ei äidinkielen ja kirjallisuuden opettajiksi suuntautuvien) itseohjautuvat Praktikum 1 ryhmät 5 op

*Nina Työlahti

Mukaan pääsee tulemalla ensimmäiselle yhteiselle tapaamiskerralle. Tämän jälkeen jokaisella ryhmällä on oma kokoontumisaikataulunsa ja valitsemansa tila.

 

AINEOPINNOT

 

(687121A)

Proseminaari ja kandidaatintutkielma 10 op

* Nina Työlahti

2 ryhmää

HUOM: Läsnäolo ensimmäisellä kerralla pakollinen - ryhmässä 12 max

 

(687176A)

Lasten ja nuorten kirjallisuuden ja sanataide 5 op

*Kuisma Korhonen

 

(687157A)

Kirjallisuushistoria 3: Raamattu ja kirjallisuus

*Jyrki Korpua, yliopistonlehtori (ma)

Korvaavuus: 687157A Kirjallisuushistoria 3: periodit ja lajit, 5 op

Raamattu on maailman käännetyin ja laajimmalle levinnein teos. Länsimaissa sitä on yleisesti kutsuttu Kirjojen Kirjaksi. Itse asiassa sanat teos ja kirja ovat Raamatun kohdalla hieman harhaanjohtavia, sillä “Raamattuja” on useita ja eri versioissaan ne sisältävät lukuisia erilaisia, monimuotoisia kirjallisia kertomuksia, jotka ovat toisille lukijoilleen pyhiä, toisille viihdyttäviä tai opettavaisia sekä joillekin kenties turhanpäiväisiä. On kuitenkin kiistatonta, että Raamattu on (monissa muodoissaan) eniten länsimaiseen kulttuuriin, sivistykseen ja kirjallisuuteen vaikuttanut yksittäinen kirjallinen teoskokonaisuus.

Luentosarja pureutuu Raamatun ja kirjallisuuden yhteyksiin. Kuinka Raamattu on syntynyt, mitkä ovat sen nykyisin tunnetuimmat muodot ja kuinka kertomuskokoelma on vaikuttanut myöhempään traditioon. Keskiössä ovat Raamatun tekstin oma kirjallisuushistoria sekä Raamatun kertomusten yhteydet maailman kirjallisuushistoriaan sekä kotimaiseen kirjallisuuteen, jotka selvitetään keskittymällä tiettyihin Raamatun kirjoihin ja näiden tekstien yhteyksiin myöhempään ja varhaisempaankin kirjallisuustraditioon.

Luennot (20 h): maanantaisin klo 10-12 alkaen 9.9.2019. Ei opetusta viikolla 43.

Salitiedot: 9.9. PR104, 16.9. L6, 23.9. L4, 30.9. ja 7.10. L6, 14.10. L10, 28.10.‒18.11. L5.

 

(687175A) / (687187S)

Pietarin verkkokurssi 5 op

*Nina Työlahti ja Jorma Mikola

Kurssia voi  käyttää joko Kirjallisuuden tai Taidehistorian opinnoissa. Kirjallisuudessa korvaavuus käy kahteen kohtaan (687175A tai 687187S)

Kurssi aloitetaan yhteisellä infokokoontumisella ma 9. syyskuuta 2019 klo 14 - 16 salissa IT 105.

Kurssin suorittaminen edellyttää yhteiseen tapaamiseen osallistumista.  Tule vapaasti kuulemaan tarkempaa tietoa kurssin sisällöstä ja tavotteista!

 

YHDESSÄ ELOKUVATUTKIMUKSEN KANSSA

 

687514P JOHDATUS MEDIAKULTTUURIN TUTKIMUKSEEN 5 op

*Aino Isojärvi

(viikolla 43 ei opetusta)

(Huom: ilmoittautuminen elokuvatutkimuksen koodilla 687514P)

Korvaa kirjallisuudessa (687179A tai 687184A)

 

687516P ELOKUVA-ANALYYSI (luennot + www-seminaari) 5 op

*Aino Isojärvi

a) Johdantoluennot 12 h

b) Elokuvakatselut ja harjoitustyön tekeminen itsenäisesti luentojen jälkeen.

c) Www-seminaari: Keskustelu Optimassa. Www-seminaarin tarkemmat aikataulut sovitaan johdantoluennoilla.

Kurssille otetaan enintään 15 opiskelijaa. Kurssille ilmoittaudutaan WebOodissa.

 

687510A/687157A DRAAMAN PERUSTEET 5 op

*Aino Isojärvi

(viikolla 43 ei ole opetusta)

Ilmoittautuminen: (Huom: ilmoittautuminen elokuvatutkimuksen koodilla 687510A)

Kirjallisuudessa korvaa kohdan Kirjallisuushistoria 3: periodit ja lajit (687157A) tai Kirjallisuuden lajit ja niiden teoria (687183A) tai Estetiikka, poetiikka, retoriikka (687182A). Syventäviin opintoihin lisätehtävän kera graduohjaajan kanssa sopimalla.

 

687513A MEDIAKULTTUURI JA SUKUPUOLI 5 op

Suoritustapa: 1) luennot ja katselut, 2) oheislukemisto (artikkelit) ja 3) verkkokeskustelut Optiman keskusteluryhmissä.

Aikataulut: Luennot 24 h maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 12–14 joka toinen viikko ajalla 16.9.–25.11. Tarkempi aika ja paikka sekä sisältö täsmentyvät myöhemmin.

Ilmoittautuminen: (Huom: ilmoittautuminen koodilla 417121P)

Korvaavuus: Kirjallisuus (Sukupuoli, luokka ja monikulttuurisuus 687180A). 

Yhteystiedotaino.isojarvi@oulu.fi

 

 SYVENTÄVÄT OPINNOT

(687153S) Tutkimusseminaari 10 op

* Kuisma Korhonen ja Jussi Ojajärvi

 

(687175A) / (687187S)

Pietarin verkkokurssi 5 op

*Nina Työlahti ja Jorma Mikola

Kurssia voi  käyttää joko Kirjallisuuden tai Taidehistorian opinnoissa. Kirjallisuudessa korvaavuus käy kahteen kohtaan (687175A tai 687187S)

Kurssi aloitetaan yhteisellä infokokoontumisella ma 9. syyskuuta 2019 klo 14 - 16 salissa IT 105.

Kurssin suorittaminen edellyttää yhteiseen tapaamiseen osallistumista.  Tule vapaasti kuulemaan tarkempaa tietoa kurssin sisällöstä ja tavotteista!

 

 

KIRJALLISUUDEN OPETUS KEVÄTLUKUKAUDELLA 2020

 

PERUSOPINNOT

(687155P) Kirjallisuushistoria 2: 1700-luvulta nykypäivään 5 op

*Pekka Kuusisto

 

 (687172P) Kirjallisuuden praktikum 2 5 op

* Jyrki Korpua

2 ryhmää

Läsnäolo ensimmäisellä kerralla pakollinen



AINEOPINNOT

(687156A) Kirjallisuudentutkimuksen perusteet 2 – Teoriat ja metodit 10 op

*Pekka Kuusisto

 

 (687121A) Proseminaari ja kandidaatintutkielma 10 op

*Nina Työlahti

 

(687179A) / (687180A) 5 op

Northern Memory and Identity

*Nina Työlahti

 
(687177A) Kirjallisuuden opetustyöpaja - Muuttuva kielten opettajuus 5 op

*Nina Työlahti

 

YHDESSÄ ELOKUVATUTKIMUKSEN KANSSA

*aino.isojarvi@oulu.fi

(687516P) Elokuva-analyysi 5 op

(687522P) Elokuvatutkimuksen teorian perusteet, Disneyelokuvat ja kriittinen sukupuolentutkimus 5 op

(687519P) Elokuvan lajit, 5 op  yksityiskohtaisempi sisältö ja ajankohta tarkentuvat myöhemmin

(687504P) Elokuva ja historiantutkimus, 5 op yksityiskohtaisempi sisältö ja ajankohta tarkentuvat myöhemmin

(687513A) Elokuvatutkimuksen erityisala, 5 op yksityiskohtaisempi sisältö ja ajankohta tarkentuvat myöhemmin

 

SYVENTÄVÄT OPINNOT

(687153S) Tutkimusseminaari 10 op

*Kuisma Korhonen ja Jussi Ojajärvi

 

KIRJALLISUUDEN LUENTOKORI

Kirjallisuudessa on käytössä luentokorisysteemi. Se on suunnattu lähinnä pääaineopiskelijoille. Suoritukset, maksimissaan 5 op, luetaan hyväksi syventävien opintojen valinnaiskohdissa.

Luentokoriin voi kerätä vierailuluentoja, kirjailijavierailuja, seminaareja yms. Suoritus tapahtuu aina essee- tai luentopäiväkirjamuotoisesti. Arvostelu on hyv/hyl.

Luentokori toimii seuraavasti:

 

  1. Kirjallisuus ilmoittaa kunkin lukukauden alussa tai tarvittaessa useammin, mitä luentokoriin voi suorittaa ja miten.
  2. Opiskelija osallistuu kyseiseen tapahtumaan ja laatii siitä esseen tai luentopäiväkirjan (ohjeellisesti 1 op = min. 4 sivua). Merkitse alkuun selkeästi: sen aiottu suuruus; tapahtumat, joihin on osallistuttu; mahdolliset oheislukemiset, jotka on luettu suoritusta varten.
  3. Opiskelija pitää esseen tai luentopäiväkirjan tallessa aina siihen asti, kunnes korissa on yhteensä 5 op tai kunnes hän alkaa suorittaa syventäviä opintoja muutoin.
  4. Opiskelija esittää sen syventävissä opinnoissa aikomansa valinnaiskohdan vastaavalle opettajalle.
  5. Opettaja katsoo, että suoritus on hyväksyttävä. Mikäli korissa on yhteensä 5 op, se voidaan viedä opintosuoritusrekisteriin sellaisenaan syventävien valinnaiskohdassa. Mikäli korissa on 1-4 op, se viedään rekisteriin samalla, kun opiskelija suorittaa aiottua valinnaiskohtaa esim. kirjatenttinä.

 

TENTTIMINEN JA TENTAATTORIT 2019-20

 Katso tästä tenttimistavat ja opintojaksojen tentaattorit/vastuuopettajat. Tenttikirjallisuus löytyy erikseen "Teoslistasta".

Huomaa, että tietyt opintojaksot on pakollista suorittaa luento- tai harjoituskursseina ja että joidenkin suhteen tenttiminen taas on vain yksi mahdollinen suoritustapa (esim. esseen tai lukupiirin ohella). Tarkista asia Opinto-oppaasta / WebOodista. Jos pohdit esseesuoritusta tai mahdollista lukupiirin organisoimista, ole suoraan yhteydessä opintojakson vastuuopettajaan. HOPS:ien 1 ja 2 ohjauksesta vastaa sovittu omaopettaja, Hops 3 tehdään gradun ohjaajan kanssa.

Yliopiston ”yleiset tentit” määrättyinä tenttipäivinä tiedekunnan ilmoittamassa tilassa. Ilmoittautuminen WebOodin kautta. Katso alta tentaattorilistasta tai suoraan WebOodista, mitkä kirjallisuuden opintojaksot ovat milloinkin suoritettavissa tiedekuntatentteinä.

Exam-järjestelmässä voit tehdä kahdenlaisia tenttejä.

Examin ”yleisten” tenttien tapauksessa opettaja on avannut tentin Examiin tietyllä ajanjaksolla tentittäväksi. Ilmoittautuminen Examissa: hae haluamasi tentti järjestelmästä; ei tarvetta ottaa yhteyttä opettajaan erikseen. Katso alta tentaattorilistasta, mitkä opintojaksot ovat tentittävissä Examin ”yleisinä” tentteinä.

Examin ”henkilökohtaisten” tenttien tapauksessa ehdota aikomaasi tenttiajankohtaa opettajalle sähköpostitse pääsääntöisesti kuukautta ennen. Laita ehdotusviestin otsikoksi ”Ehdotus henkilökohtaiseksi tentiksi” ja itse viestiin allekkain seuraavat:
- opintojakson koodi ja nimi,
- nimesi,
- opiskelijanumero, 
- mitä kirjoja teoslistasta olet valinnut,
- ehdottamasi tenttiajankohta (esim. viikon jakso, jonka aikana aiot käydä tentissä).
Opettaja kuittaa ehdotuksen hyväksytyksi tai, mikäli ehdottomasi ajankohta ei sovi hänelle, ehdottaa sopivampaa. Kun tentti on luotu Examiin, saat siitä automaattisesti tiedon (varmista, että olet kirjautunut Exam-järjestelmään ainakin kerran ennen kuin ehdotat tenttiä opettajalle, sillä muuten tentin luominen ei onnistu). Katso alta tentaattorilistasta, mitkä opintojaksot ovat milloinkin tentittävissä Examin ”henkilökohtaisina” tentteinä.

 

PERUSOPINNOT

687101P Kirjallisuuden tutkimuksen perusteet I 5 op
Kuisma Korhonen


687154P Kirjallisuushistoria 1: antiikista 1700-luvulle 5 op
Pekka Kuusisto

Suoritustavat: luento syksyllä 2019 (pakollinen pääaineopiskelijoille), sivuaineopiskelijoilla myös kirjatentti. 

Luentosarjan uusintatentti yleisenä tenttipäivänä 22.1.2020. Kirjatentit : examin "henkilökohtainen" tentti. 

 

687155P Kirjallisuushistoria 2: 1700-luvulta nykypäivään 5 op
Pekka Kuusisto

Suoritustavat: luento keväällä 2020 (pakollinen pääaineopiskelijoille), sivuaineopiskelijoilla myös kirjatentti.

Luentosarjan uusintatentti yleisenä tenttipäivänä 13.5.2020. Kirjatentit: examin "henkilökohtainen" tentti.


687171P Kirjallisuuden praktikum I 5 op
Jussi Ojajärvi
Examin ”henkilökohtainen” tentti. Lue ohjeet yltä tarkasti ja noudata niitä. Pääaineopiskelijat ja äidinkielen opettajaksi opiskelevat sivuaineopiskelijat suorittavat jakson aina praktikum-kurssina (syksyisin).
 

687172P Kirjallisuuden praktikum II 5 op
Nina Työlahti 
Tentti tiedekunnan tenttipäivänä 16.10., 20.11., 11.12., 22.1., 19.2., 18.3., 22.4. tai 13.5.

Pääaineopiskelijat ja äidinkielen opettajaksi opiskelevat sivuaineopiskelijat suorittavat jakson aina praktikum-kurssina (keväisin).

 

AINEOPINNOT


687156A Kirjallisuuden tutkimuksen perusteet 2: teoriat ja metodit 5 op
Pekka Kuusisto

Suoritustapa: kaikille pakollinen luentosarja keväällä 2020 esseetehtävineen

 

687157A Kirjallisuushistoria 3: periodit ja lajit 5 op
Jyrki Korpua
Tentti tiedekunnan tenttipäivinä 18.9., 16.10., 20.11. tai 11.12. 

 

687173A Kirjallisuushistoria 4: Suomi 5 op
Jussi Ojajärvi 
Tentti tiedekunnan tenttipäivänä 16.10. ja 11.12. sekä 22.1., 19.2. ja 22.4.

687174A Kirjallisuus yhteiskunnassa 5 op
Jussi Ojajärvi
Examin ”yleinen” tentti (luentosarja on joka toinen kevät).
 

687175A Kirjallisuuden klassikoiden tuntemus 5 op
Nina Työlahti
Tentti tiedekunnan tenttipäivänä 16.10., 20.11., 11.12., 22.1., 19.2., 18.3., 22.4. tai 13.5.

 

687176A Lasten ja nuorten kirjallisuus ja sanataide 5 op

Jyrki Korpua
Examin ”henkilökohtainen” tentti.
 

687177A Kirjallisuuden opetustyöpaja 5 op
Nina Työlahti
Tentti tiedekunnan tenttipäivänä 16.10., 20.11., 11.12., 22.1., 19.2., 18.3., 22.4. tai 13.5.

687178A Kirjallisuusterapia 5 op
Kuisma Korhonen
Examin ”yleinen” tentti


687179A Kulttuurintutkimukselliset ja yhteiskunnalliset menetelmät 5 op
Jussi Ojajärvi 
Examin ”henkilökohtainen” tentti.
 

687180A Sukupuoli, luokka ja monikulttuurisuus 5 op
Jussi Ojajärvi
Examin ”henkilökohtainen” tentti.


687181A Luova kirjoittaminen 5 op
Nina Työlahti
Tentti tiedekunnan tenttipäivänä 16.10., 20.11., 11.12., 22.1., 19.2., 18.3., 22.4. tai 13.5.


687182A Estetiikka, poetiikka ja retoriikka 5 op
Pekka Kuusisto
Examin ”henkilökohtainen” tentti.


687183A Kirjallisuuden lajit ja niiden teoria 5 op
Pekka Kuusisto
Examin ”henkilökohtainen” tentti.


687184A Kirjallisuudentutkimuksen valinnainen metodi 5 op
Pekka Kuusisto
Examin ”henkilökohtainen” tentti.


687185A Kansainvälinen vaihto I 10-15 op
Nina Työlahti
 

687121A Proseminaari ja kandidaatintutkielma 10 op
Proseminaarintyön ohjaaja

687122A Kypsyysnäyte (kandidaatin tutkinto, kirjallisuus) 0 op / 0 ov
Proseminaarityön ohjaaja (tenttien suhteen siis kypsyysnäyte tentitään hänelle Examissa).
HUOM. Muista antaa tiedekunnan pyytämä "kandipalaute" suoritettuasi kandidaaatin tutkinnnon.

 

 

SYVENTÄVÄT OPINNOT

Tentit ennalta sovittuina Examin ”henkilökohtaisina” tentteinä, ellei alla toisin mainita.

 

687153S Tutkimusseminaari 10 op
Kuisma Korhonen

 
687123S Kirjallisuuden teoria I 10 op
Kuisma Korhonen (tai gradun ohjaaja, sovitaan erikseen)


687125S Kulttuurityöharjoittelu ja uraohjaus 5-10 op
Nina Työlahti


687144S Pohjoinen kirjallisuus ja kulttuuri 5-10 op
Nina Työlahti
Tentti tiedekunnan tenttipäivänä 16.10., 20.11., 11.12., 22.1., 19.2., 18.3., 22.4. tai 13.5.


687145S Kirjoittaminen 5-10 op
Jyrki Korpua
Portfolio ja essee(t), neuvottele tentaattorin kanssa.


687146S Kirjallisuus ja filosofia 5-10 op
Kuisma Korhonen


687148S Kirjallisuuden opetus 5-10 op
Nina Työlahti


687151S Kirjallisuuden teoria II 5-10 op
Kuisma Korhonen


687165S Identiteetti, kulttuuri ja yhteiskunta 5-10 op
Jussi Ojajärvi


687166S Syventävä kirjallisuuden lukupaketti 5-10 op
Sisällöstä ja tentaattorista sovitaan graduohjaajan kanssa


687186S Kritiikki ja mediakirjoittaminen 5 op
Jussi Ojajärvi
Portfolio ja essee(t), neuvottele tentaattorin kanssa.


687187S Kirjallisuushistoria 5: Valinnainen kielialue 5 op
Pekka Kuusisto


687188S Kansainvälinen vaihto II 20 op
Kuisma Korhonen


687130S Pro gradu -tutkielma 40 op
Pro gradu -työn ohjaaja


687131S Kypsyysnäyte (maisterin tutkinto, kirjallisuus) 0 op / 0 ov
Pro gradu -työn tiivistelmä vastaa tätä.


711101S Sivuaineen tutkielma (kirjallisuus) 20 op
Kuisma Korhonen

TEOSLISTA

TUTKIELMAOPAS

Ruotsin kieli

Tiedotus opiskelijoille

Opiskelijalle-sivuston lisäksi tietoa on myös oppiaineen omilla sivuilla (mm. henkilökunnan yhteystiedot, ajankohtaisia tapahtumia ja uutisia).

Kaikki tärkeä tieto ruotsin kielen opinnoista kulkee nordistit-sähköpostilistan kautta. Listalle ilmoittaudutaan osoitteessa http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/nordistit. Tarpeellista tietoa kieltenopinnoista kulkee myös ainejärjestö Verban verbapapa-sähköpostilistan kautta. Listalle ilmoittaudutaan osoitteessa http://lists.oulu.fi/mailman/listinfo/verbapapa. Ruotsin kielen opiskelijana sinun on ehdottoman tärkeä kuulua molemmille listoille! Oppiaineen Facebook-sivustoa kannattaa myös seurata(https://www.facebook.com/ruotsinkieliOY).

 

Kurslitteratur (pdf)

Instruktioner för uppsatsförfattare (pdf)

 

Kurser och ansvariga lärare

Läroämnet Svenska språkets kurser och de ansvariga lärarna är följande:

Grundstudier, 25 p.

693663Y HOPS – henkilökohtainen opintosuunnitelma 1, 0 p. (endast för huvudämnesstuderande)

693688P Språkfärdighet 1, 5 p. (Risto, Saarijärvi)

693689P Grammatik 1, 5 p. (Lepistö)

693690P Kultur och samhälle, 5 p. (Saarijärvi)

693691P Svensk fonetik med uttal, 5 p. (Saarijärvi)

693692P Svensk språk- och samhällshistoria, 5 p. (Rossi)

 

Ämnesstudier, 45 p.

693666Y HOPS – henkilökohtainen opintosuunnitelma 2, 0 p. (endast för huvudämnesstuderande)

Obligatoriska kurser (30 p., biämne 20 p.):

693606A Kandidatavhandling, 10 p. (endast för huvudämnesstuderande)  (Saarijärvi)

693621A Mognadsprov (kandidatexamen), 0 p. (endast för huvudämnesstuderande)

693693A Grammatik 2, 5 p. (Lepistö)

693694A Översättning, 5 p. (Kosunen)

693695A Skönlitteratur, 5 p. (Kosunen)

693696A Språkfärdighet 2, 5 p. (Risto, Saarijärvi)

 

Valfria kurser (15 p.)

693697A Sociolingvistik, 5 p. (Lepistö)

693698A Språklig variation, 5 p. (Saarijärvi)

693701A Grannspråk, 5 p. (Rossi och gästlektor)

693702A Språkpedagogisk workshop, 5 p. (Kivelä)

693703A Praktisk affärskommunikation, 5 p. (Saarijärvi)

693704A Valfria ämnesstudier, 220 p. (Rossi)

693721P Språkberikad undervisning, 5 p. (Kivelä)

693719A Språktillägnande och flerspråkighet, 5 p. (Kivelä)

 

Fördjupade studier, 80 p.

693669Y HOPS – henkilökohtainen opintosuunnitelma 3, 0 p. (endast för huvudämnesstuderande)

Obligatoriska kurser (60–65 p., biämne 40–45 p.):

693622S Pro gradu-avhandling, 40 p. (endast för huvudämnesstuderande)  (Kosunen, Lepistö)

693648S Mognadsprov (magisterexamen), 0 p. (endast för huvudämnesstuderande)

687001S Biämnesavhandling, 20 p. (endast för biämnesstuderande) (Rossi)

693623S Metodik och seminarium, 10 p. (Kosunen, Lepistö)

693624S Språkfärdighet med retorik, 5 p. (Kosunen)

693705S Språkvård, 5 p. (Lepistö)

693706S Praktik, 5 p. (Saarijärvi)

 

Valfria kurser (15–20 p., biämne 15–20 p.):

693707S Organisationskultur och -kommunikation, 5 p. (Saarijärvi)

693708S Interkulturell kommunikation, 5 p. (Saarijärvi)

693709S Dialektologi, 5 p. (Rossi)

693710S Namnforskning, 5 p.(Rossi)

693711S Semantik, 5 p. (Kosunen)

693712S Skönlitteratur, 5 p. (Kosunen)

693713S Andraspråksinlärning, 5 p. (Lepistö)

693714S Sociolingvistik, 5 p. (Lepistö)

693715S Språkhistoria, 5 p. (Rossi)

693641S Valfri fördjupning, 2–20 p. (Rossi)

693642S Språkpraktik, 3–5 p. (Räknas in i språk- och kommunikationsstudier eller övriga studier.) (Rossi)

 

Biämnet översättning, 25 p.

693644P Introduktion till översättningsvetenskap, 5 p. (Kosunen)

693645P Projektarbete, 5 p. (Kivelä)

693646P Specialområden, 5 p. (Kivelä, Kosunen)

693647P Språk och kultur, 5 p. (Kivelä)

693716P Audiovisuell översättning, 5 p. (Kosunen)

 

Detaljerade kursbeskrivningar finns  i Weboodi.

Tieteiden ja aatteiden historia

  • Opiskelijalle-sivuston lisäksi tietoa on myös oppiaineen omilla sivuilla (mm. henkilökunnan yhteystiedot, ajankohtaisia tapahtumia ja uutisia).

Tieteenä ja oppiaineena aate- ja oppihistorialle on ominaista kriittisyys ja monipuolisuus. Aate- ja oppihistorian opinnot jakautuvat sisällöllisesti kolmeen osaan. Aluksi perus- ja aineopinnoissa hankitaan laaja ja monipuolinen tietämys aate- ja oppihistorian eri ilmiöistä. Tämän rinnalla opiskelijoille annetaan metodiset valmiudet historialliseen ajatteluun, historiallisten lähteiden ja aikaisempien tutkimusten kriittiseen arviointiin sekä tiedon tuottamiseen ja historiatieteellisten esitysten laatimiseen. Viimeistään syventävien opintojen vaiheessa opiskelija perehtyy syvällisesti valitsemaansa erityisalueeseen.

 

Opetusohjelma

 

Manuale Historiae on historian opiskelijoiden käsikirja, jonka sisältöä päivitetään parin vuoden välein. Uusin käsikirja (2019) on jaettu kahteen osaan.

1. osa: Opiskelu - ohjeita ja käytäntöjä (pdf)

2. osa: Tutkielman laatiminen (pdf)

Muistattehan, että Manuale ei ole virallinen opinto-opas (Humanistisen tiedekunnan viralliset opinto-oppaat löytyvät WebOodista, ks. myös https://www.oulu.fi/hutk/opas)

Harjoittelu-, opiskelijavaihto- ym. asioissa kannattaa aina katsoa ajantasaisin tieto yliopiston nettisivuilta,

 

Pääaineen valinta

Historian sekä tieteiden ja aatteiden historian oppiaineet ovat keväästä 2017 lähtien muodostaneet yhden hakukohteen.

Kaikki hakukohteeseen valitut suorittavat yhteiset Historian perusopinnot. Ensimmäisen lukuvuoden keväällä, 31.5. mennessä, opiskelijat valitsevat oman kiinnostuksensa mukaan pääaineeksi joko historian tai tieteiden ja aatteiden historian.

Mikäli jompaan kumpaan pääaineeseen on hakijoita enemmän, kuin mitä pääaineeseen voidaan valita, pääainevalinta ratkaistaan perusopintojen opintomenestyksen perusteella. Valinnassa huomioidaan 31.5. mennessä suoritettujen perusopintojen opintojaksojen arvosanojen keskiarvo. Mikäli jokin perusopintojakso on valintahetkellä suorittamatta, jakso huomioidaan valinnassa arvosanalla 0.

Pääainevalinta tulee tehdä ensimmäisen opiskeluvuoden lopussa riippumatta siitä, onko kaikkia perusopintojen opintojaksoja tuossa vaiheessa suoritettu. Vain erityistapauksissa (esim. äitiys- ja vanhempainvapaa, varusmiespalvelus tai pitkä sairauspoissaolo) pääaineenvalinnan voi tehdä myöhemmin.

Ne opiskelijat, jotka ovat suorittaneet perusopinnot jo ennen yliopisto-opintoja (esim. avoimessa yliopistossa), valitsevat pääaineen jo lukuvuoden alussa yhdessä omaopettajansa kanssa.

Pääainetta voi vaihtaa erillisestä hakemuksesta myöhemmin opintojen aikana (ks. tarkemmin ... ). Hakemuksia hyväksytään oppiaineiden resurssien sallimissa rajoissa. Vaikka opiskelija ei tulisi valituksi toivomaansa pääaineeseen, hänellä on joka tapauksessa vapaa sivuaineoikeus toiseenkin pääaineeseen. Molempien pääaineiden opiskelijat voivat hakeutua samalla tavoin aineenopettajakoulutukseen ja arkistoalan suuntautumisvaihtoehtoon. Historia-, kulttuuri- ja viestintätieteiden HIKUVIE-tutkinto-ohjelman sisällä opiskelijoilla on vapaa sivuaineoikeus kaikkiin oppiaineisiin informaatiotutkimusta lukuunottamatta. Opintoja suunnitellessa kannattaa huomata, että molemmat historia-aineet antavat yhtäläiset valmiudet työelämään ja että sivuainevalinnoilla on myös tärkeä merkitys.

 

Tutkinnon suorittamisen jälkeen

Tutkinnon suorittamisen jälkeen opiskelijalla on mahdollisuus hakeutua jatko-opintoihin tai täydentää tutkintoaan.

Kandidaatintutkinnon jälkeen voi hakea erilaisiin maisteriohjelmiin erikoistumisopintoihin, esimerkitksi humanistisessa tiedekunnassa tiedeviestinnän maisteriohjelmaan (TIEMA). Mahdollista on myös pätevöityä arkistoalalle suorittamalla arkistonhoitotutkinnon.

Jos opiskelija ei ole hakeutunut opintojensa alkuvaiheessa aineenopettajankoulutukseen, niin se on mahdollista myös kandidaatintutkinnon ja maisterintutkinnon suorittamisen jälkeen.

Näistä ja muista vaihtoehdosta voi kysyä lisää opinto-ohjaajilta.

Historia

  • Opiskelijalle-sivuston lisäksi tietoa on myös oppiaineen omilla sivuilla (mm. henkilökunnan yhteystiedot, ajankohtaisia tapahtumia ja uutisia).

Tieteenä ja oppiaineena historialle on ominaista kriittisyys ja monipuolisuus.

Opiskelija oppii historiallisen kehityksen keskeiset piirteet sekä analysoimaan historiallisen tiedon ja perspektiivin merkitystä nykyaikana. Opintojen aikana opiskelija valmistautuu historiallisen ja yhteiskunnallisen tiedon hankinnan, analysoinnin, tuottamisen ja esittämisen ammattilaiseksi.

Opiskelu muodostuu luennoista, verkkokursseista, seminaareista, kirjallisista ja suullisista harjoituksista, kirjoitelmien ja tutkielmien laatimisesta, kirjatenteistä, tiimityöstä ja itsenäisestä tutkimustyöstä. Yksi tärkeimmistä edellytyksistä monien historia-alojen opiskelussa on riittävä kielitaito. Opiskelija erikoistuu kiinnostustaan vastaavaan tutkimusaiheeseen ja saa lisäksi vankan yleissivistyksen erilaisia työuria varten.

Historian opiskelussa on tärkeää päästä sisälle yleiseen historialliseen ajatteluun sekä historiatieteen tapaan ja menetelmiin löytää historiallisia lähteitä, tuottaa tietoa ja laatia historiatieteellisiä esityksiä. Tämän vuoksi metodiopinnot ja -harjoitukset, seminaarit sekä opinnäytteet ovat opiskelun ydintä. Tärkeätä on oppia kysymään, kytkemään asioita yhteyksiinsä syiden ja seurausten avulla ja näkemään olennaisen ja epäolennaisen ero. Opintopisteitä saa myös alaan liittyvästä harjoittelusta sekä työkokemuksesta.

Opetusohjelma 

 

Manuale Historiae on historian opiskelijoiden käsikirja, jonka sisältöä päivitetään parin vuoden välein. Uusin käsikirja (2019) on jaettu kahteen osaan.

1. osa: Opiskelu - ohjeita ja käytäntöjä (pdf)

2. osa: Tutkielman laatiminen (pdf)

Muistattehan, että Manuale ei ole virallinen opinto-opas (Humanistisen tiedekunnan viralliset opinto-oppaat löytyvät WebOodista, ks. myös https://www.oulu.fi/hutk/opas)

Harjoittelu-, opiskelijavaihto- ym. asioissa kannattaa aina katsoa ajantasaisin tieto yliopiston nettisivuilta,

 

Pääaineen valinta

Historian sekä tieteiden ja aatteiden historian oppiaineet ovat keväästä 2017 lähtien muodostaneet yhden hakukohteen.

Kaikki hakukohteeseen valitut suorittavat yhteiset Historian perusopinnot. Ensimmäisen lukuvuoden keväällä, 31.5. mennessä, opiskelijat valitsevat oman kiinnostuksensa mukaan pääaineeksi joko historian tai tieteiden ja aatteiden historian.

Mikäli jompaan kumpaan pääaineeseen on hakijoita enemmän, kuin mitä pääaineeseen voidaan valita, pääainevalinta ratkaistaan perusopintojen opintomenestyksen perusteella. Valinnassa huomioidaan 31.5. mennessä suoritettujen perusopintojen opintojaksojen arvosanojen keskiarvo. Mikäli jokin perusopintojakso on valintahetkellä suorittamatta, jakso huomioidaan valinnassa arvosanalla 0.

Pääainevalinta tulee tehdä ensimmäisen opiskeluvuoden lopussa riippumatta siitä, onko kaikkia perusopintojen opintojaksoja tuossa vaiheessa suoritettu. Vain erityistapauksissa (esim. äitiys- ja vanhempainvapaa, varusmiespalvelus tai pitkä sairauspoissaolo) pääaineenvalinnan voi tehdä myöhemmin.

Ne opiskelijat, jotka ovat suorittaneet perusopinnot jo ennen yliopisto-opintoja (esim. avoimessa yliopistossa), valitsevat pääaineen jo lukuvuoden alussa yhdessä omaopettajansa kanssa.

Pääainetta voi vaihtaa erillisestä hakemuksesta myöhemmin opintojen aikana (ks. tarkemmin ... ). Hakemuksia hyväksytään oppiaineiden resurssien sallimissa rajoissa. Vaikka opiskelija ei tulisi valituksi toivomaansa pääaineeseen, hänellä on joka tapauksessa vapaa sivuaineoikeus toiseenkin pääaineeseen. Molempien pääaineiden opiskelijat voivat hakeutua samalla tavoin aineenopettajakoulutukseen ja arkistoalan suuntautumisvaihtoehtoon. Historia-, kulttuuri- ja viestintätieteiden HIKUVIE-tutkinto-ohjelman sisällä opiskelijoilla on vapaa sivuaineoikeus kaikkiin oppiaineisiin informaatiotutkimusta lukuunottamatta. Opintoja suunnitellessa kannattaa huomata, että molemmat historia-aineet antavat yhtäläiset valmiudet työelämään ja että sivuainevalinnoilla on myös tärkeä merkitys.

Kauppatieteiden kandidaattiohjelmasta maisterivaiheeseen siirtyminen

Nämä haut koskevat ainoastaan Oulun yliopiston kauppakorkeakoulun tutkinto-opiskelijoita, joilla on opinto-oikeus sekä kandidaatin (pääaine kauppatieteet) että maisterin tutkintoihin.

Hakeutumisväyliä on kaksi. Ensimmäinen Oulun yliopistossa KTK-tutkintoa suorittaville ja toinen Oulun yliopiston kauppakorkeakouluun hyväksytyille opiskelijoille, joilla on jo suoritettuna vähintään yliopistotasoinen kandidaatin tutkinto (suoritettu muualla kuin Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa) tai tradenomin (AMK) tutkinto.

1. Hakeutuminen maisterivaiheen pääaineisiin kauppatieteiden kandidaattiohjelmassa

Haku on tarkoitettu opiskelijoille, jotka suorittavat KTK-tutkintoa (pääaine kauppatieteet) Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa.

Pääainehaku lukuvuonna 2019-2020

Maisterivaiheen pääaineisiin voi hakea, kun opiskelija on suorittanut kauppatieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluvia opintoja yhteensä vähintään 110 opintopistettä sisältäen hakuohjeen kohdassa ”Valintakriteerit” ilmoitetut kauppatieteiden perusopintojaksot (11 kurssia, yht. 55 op). Pääaineisiin sijoittuminen perustuu em. kauppatieteiden perusopintojaksojen aritmeettiseen keskiarvoon ja opiskelijan esittämään prioriteettijärjestykseen. Huom! Opiskelija, jolta puuttuu 1-2 kurssin suoritus vaadituista kauppatieteiden perusopintojaksoista (11 kurssia), voi halutessaan osallistua tähän pääainehakuun, mikäli hänellä on vaaditut 110 op kandidaatin tutkintoon kuuluvia opintoja.  Tässä tilanteessa pääainehaussa käytettävässä keskiarvossa puuttuva kurssi saa arvosanan 0, joten sillä on keskiarvoa alentava vaikutus.

Huom! Maisterivaiheen pääainehaku uudistuu lukuvuonna 2020-2021. Kaikki syksyllä 2018 tai tätä aikaisemmin opintonsa aloittaneet opiskelijat, joille ei ole vielä vahvistettu maisterivaiheen pääainetta, osallistuvat pääainehakuun elokuussa 2020. Pääaineisiin sijoittuminen perustuu kauppatieteiden perusopintojaksojen keskiarvoon ja opiskelijan esittämään prioriteettijärjestykseen. Opiskelija asettaa kaikki pääaineet prioriteettijärjestykseen. Mikäli opiskelija ei ilmoita prioriteetteja, hänet sijoitetaan siihen pääaineeseen mihin jää tilaa. Pääaineeseen sijoittamiseen saa hakea lykkäystä perustellusta syystä (esim. varusmiespalvelus, vanhempainvapaa, sairauspoissaolo kesken kandidaatin tutkinnon). Vuoden 2020 pääainehaussa käytettävä keskiarvo lasketaan kauppatieteiden perusopintokokonaisuuden numeerisesti arvioitaville kursseille (11 kurssia, yhteensä 55 op). Opiskelijan ensimmäiselle prioriteetille asettaman pääaineen kurssien arvosanat huomioidaan painokertoimella 1.2, suorittamatton kurssi arvosanalla 0 ja hyväksiluetun kurssin arvosana sellaisenaan (mikäli arvioitu asteikolla 1-5).  Jos hyväksiluettu kurssi on arvosteltu toisessa yliopistossa arvosanalla ”hyväksytty”, sitä ei huomioida keskiarvoon.

Pääainehakuun liittyvät kysymykset tulee lähettää osoitteeseen study.business(at)oulu.fi

2. Maisteriohjelmaan siirtyminen aiemman korkeakoulututkinnon perusteella

Haku on tarkoitettu kauppakorkeakoulun tutkinto-opiskelijoille, joilla on suoritettuna vähintään yliopistotasoinen kandidaatin tutkinto (suoritettu muualla kuin Oulun yliopiston kauppakorkeakoulussa) tai tradenomin (AMK) tutkinto ja jotka haluavat siirtyä suorittamaan uuden tutkintoasetuksen (794/2004) mukaista KTM-tutkintoa (ts. siirtyminen maisteriohjelmaan).

Siirtyessään maisteriohjelmaan opiskelija luopuu kandidaatin tutkinnon (KTK) opinto-oikeudesta.

Lukuvuoden 2019–2020 hakuajat:

  • 1. haku alkaa maanantaina 19.8.2019 ja päättyy tiistaina 3.9.2019 klo 12:00. Valinnan tulos ilmoitetaan 6.9.2019 mennessä.
  • 2. haku alkaa maanantaina 2.12.2019 ja päättyy perjantaina 13.12.2019 klo 12:00. Valinnan tulos ilmoitetaan 3.1.2020 mennessä.

Hakemusten tulee olla perillä hakuajan päättymiseen mennessä.

Opintosuunnitelma laaditaan siirtymisen jälkeen WebOodissa ja lähetetään hyväksyttäväksi omaopettajalle.

Arkeologia

Opiskelijalle-sivuston lisäksi tietoa on myös oppiaineen omilla sivuilla (mm. henkilökunnan yhteystiedot, ajankohtaisia tapahtumia ja uutisia).

Opiskelu

Opinnoissa perehdytään sekä Suomen että eri maanosien menneisyyteen antropologisesta näkökulmasta. Painopistealueina ovat Pohjois-Suomen ja pohjoisten alueiden arkeologinen kulttuuriperintö globaalissa kontekstissa. Perusaineiston hallinnan lisäksi opetuksessa korostetaan yleismaailmallisia kulttuuriprosesseja ja lähdeaineiston käsittelyyn liittyviä tutkimustekniikoita. Keskeisenä opiskelun tavoitteena on kyky suoriutua omatoimisesti arkeologisesta tutkimusprosessista – havaintoaineiston kokoamisesta, analyysistä, tulkinnasta ja kirjallisesta esittämisestä. Perus- ja aineopinnot koostuvat pääasiassa teoria- ja asiapitoisista opintojaksoista sekä käytännön arkeologian opintojaksosta, joka sisältää inventointi-, kaivaus- ja mittalaiteharjoituksia. Syventävät opinnot käsittävät lähinnä arkeologian teoriaa käsitteleviä ja tutkielmaa tukevia opintojaksoja.

Opetusohjelma julkaistaan WebOodissa, jossa opiskelijan tulee ilmoittautua kursseille.

Arkeologiassa suoritetaan ensimmäisen vuoden aikana yhteiset perusopinnot kulttuuriantropologian kanssa. Opiskelijat valitsevat ensimmäisen opintovuoden jälkeen pääaineensa. Perus- ja aineopinnoista, sivuaineopinnoista ja tutkinnon muista opinnoista koostuu humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK), jonka laajuus on vähintään 180 opintopistettä tai enintään 190 opintopistettä. HuK-tutkinnon jälkeen opiskelija voi suorittaa filosofian maisterin tutkinnon (FM), jonka laajuus on vähintään 120 opintopistettä tai enintään 130 opintopistettä. Tutustu tutkinnon rakenteeseen tarkemmin: opinto-opas ja tutkintorakenteet.

Pääaineen valinta

Arkeologian ja kulttuuriantropologian opiskelijoilla on yhteiset perusopinnot. Opiskelijat hakevat arkeologian tai kulttuuriantropologian pääaineekseen ensimmäisen opiskeluvuoden loppuun mennessä. Molempiin oppiaineisiin otetaan 8 pääaineopiskelijaa.

Kandidaattiseminaari ja kandidaatintutkielma

Lisätietoa on Opinnäytetyö ja valmistuminen -sivuilla.

Seminaari ja pro gradu -tutkielma

Lisätietoa on Opinnäytetyö ja valmistuminen -sivuilla.

Sisältö

Prekliininen vaihe
Kliininen vaihe
Tartuntatautilaki


Prekliininen vaihe: 1.-2. lukuvuosi (DC1 - DC4)

Kaksi ensimmäistä vuotta hammaslääkärin opinnoissa järjestetään pääsääntöisesti lääkärikoulutuksen kanssa yhdessä. Tämä takaa riittävät lääketieteelliset perustiedot opintojen kliiniseen vaiheeseen. Kahtena ensimmäisenä lukuvuotena järjestetään myös hammaslääketieteeseen johdattavaa opetusta, jonka tavoitteena on syventää tietämystä kasvojen ja suun alueen normaalikehityksestä ja toiminnasta. Lisäksi opetuksessa annetaan perustietoa suun terveyden ylläpidosta ja suusairauksien hoidosta perus- ja erikoissairaanhoidossa.

Kliiniseen vaiheeseen siirtyminen

Haku kliiniseen vaiheeseen ajoittuu 2. lukuvuoden keväälle (DC4). Kliinisiin opintoihin siirtyvän opiskelijan tulee jättää hakemus koulutuksen lähipalvelupisteeseen erikseen ilmoitettavaan määräaikaan mennessä.

Lääketieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston tekemän päätöksen (C13/25.8.1998) mukaan kliiniseen vaiheeseen siirtyvillä opiskelijoilla on oltava kahden ensimmäisen vuoden prekliiniset opinnot suoritettuna ensimmäisen kliinisen lukukauden (C5) loppuun mennessä. Kliinisen vaiheen elokuussa aloittavilla voi kuitenkin olla suorittamatta enintään yksi prekliinisen vaiheen lopputenteistä. Lopputentti suoritetaan seuraavista oppiaineista: anatomia, lääketieteellinen biokemia ja molekyylibiologia, fysiologia, mikrobiologia sekä farmakologia ja toksikologia.

Hammaslääketieteen kandidaatin arvo

Hammaslääketieteen opiskelijalle, joka on suorittanut tutkintoon johtavista opinnoista koulutusyksikön määräämät vähintään kahden ensimmäisen vuoden opinnot, myönnetään hammaslääketieteen kandidaatin arvo (Asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004).

Kahden ensimmäisen vuoden opintosuoritukset tarkistetaan kliiniseen vaiheeseen hakemisen yhteydessä toisen lukuvuoden lopussa. Kandidaatin arvo kirjataan automaattisesti kaikille, joilla tässä vaiheessa on kaikki edellytettävät opinnot suoritettuna. Suoritettavaksi edellytettävät hammaslääketieteen tutkinto-ohjelman kahden ensimmäisen vuoden opinnot voi tarkistaa hammaslääketieteen kliiniseen vaiheeseen siirtymisen hakulomakkeelta.

Rikosrekisteriotteiden tarkistaminen

Jokaiselta 2012 ja sen jälkeen opinto-oikeuden saaneelta lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijalta tarkistetaan rikosrekisteriote (rikostaustaote) kliiniseen vaiheeseen hakemisen yhteydessä. Tarkastaminen perustuu 1.1.2012 voimaan tulleeseen ns. SORA - lakiin 954/2011 (Soveltumattomuuden ratkaisuja -lainsäädäntö, kohta §43b). Rikosrekisteriotteiden tarkastuksesta tiedotetaan opiskelijoita erikseen. Lisätietoja tarkastuksesta: study.medicine@oulu.fi. Lisätietoja rikosrekisteriotteesta (rikostaustaote) ja otteen tilaamisesta Oikeusrekisterikeskuksen sivuilta.


Kliininen vaihe: 3. lukuvuosi- (DC5-)

Hammaslääkärin opintojen kliininen vaihe kestää 3,5 vuotta. Opetus etenee teoriaopintojen kautta työharjoitteisiin ja käytännön perusvalmiudet opetellaan fantom/simulaatio- ja pariharjoitteluna ennen varsinaista potilasharjoittelua. Opinnot koostuvat hammaslääketieteen teoriaopinnoista, fantom- ja simulaatioharjoittelusta, kliinisestä potilasharjoittelusta, syventävien opintojen tutkielmasta ja kypsyysnäytteestä sekä syventävästä harjoittelusta. 


Tartuntatautilaki

Uusi tartuntatautilaki (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161227) on tullut osittain voimaan keväällä 2017 ja sen opiskelijoita koskeva 48§ astuu voimaan 1.3.2018. Laki koskee tältä osin opiskelijan rokotussuojaa potilaiden suojaamiseksi. Säännös kieltää työnantajaa käyttämästä työntekijöitä/harjoittelijoita, joilla ei ole rokotussuojausta, sellaisissa asiakas- ja potilastiloissa, joissa olevat asiakkaat tai potilaat ovat lääketieteellisin perustein arvioituna alttiita mahdollisten tartuntojen seuraamuksille. Sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevän tai työharjoittelussa olevan on oltava monin eri keinoin valmis suojelemaan hoitamiensa henkilöiden terveyttä.

Tartuntatautilain 48§ mukaan opiskelijalla tulee olla:

  • rokotuksen tai sairastetun taudin tuottama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan
  • rokotus influenssaa vastaan
  • rokotus hinkuyskää vastaan, jos hän hoitaa alle 12 kuukauden ikäisiä

Yhteistyökumppanimme - yliopistosairaala, muut keskussairaalat, terveyskeskukset ja terveydenhuollon alan yksiköt - tulevat kukin omalla tavallaan varmistamaan, että opetus ja harjoittelu sujuu lain vaatimusten mukaisesti. Opiskelija on velvollinen selvittämään kunkin harjoittelupaikan voimassaolevat käytännöt.

YTHS hoitaa asiaan liittyviä käytännön järjestelyjä yhdessä koulutussuunnittelijoiden ja kurssien isäntien kanssa. Tarvittavista rokoteohjelmista ja -aikatauluista annetaan erillisiä vuosikurssikohtaisia ohjeita lukuvuosien aloitus-infoissa.

Weboodiin on koottu Tietojenkäsittelytieteiden tutkinto-ohjelman tutkintorakenteet ja kurssikuvaukset.

Luonnontieteiden kandidaatti (LuK) 2019-2020

Tietojenkäsittelytieteiden luonnontieteiden kandidaatin tutkintoon kuuluu 25 opintopisteen laajuinen sivuainekokonaisuus.

Filosofian maisteri (FM) and Master´s Degree Programme in Software, Systems and Services Development in the Global Environment GS3D 2019-2020

Tietojenkäsittelytieteiden filosofian maisterin tutkintoon voi valita vapaasti 30 opintopisteen verran valinnaisia opintoja, jotka voivat sisältää myös sivuaineopintoja.

 

Prekliininen vaihe: 1.-2. lukuvuosi (C1 - C4)

Prekliinisessä vaiheessa noudatetaan lääketieteen tutkinto-ohjelman opetussuunnitelman mukaista opintojen järjestystä. Poikkeavat tilanteet kirjataan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPS), jonka tutkinto-ohjelman vastuuhenkilö hyväksyy. HOPS ohjausta antaa lukuvuoden koulutussuunnittelija.

Kliininen vaihe: 3.-6. lukuvuosi (C5 - C12)

Kliinisen vaiheen opintojen yleismääräyksenä on, että lukukausien opetukseen tulee osallistua siinä järjestyksessä kuin opetus on sijoitettu tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmaan. Edellisen lukukauden pakolliset opetukset (ryhmäopetukset, seminaariopetukset, potilastutkimukset, harjoitustyöt ym.) tulee olla hyväksytysti suoritettuna ennen kuin opiskelija voi siirtyä seuraavalle lukukaudelle. Lukukausien opintojen suoritusjärjestyksestä voi poiketa vain perustellusta syystä tutkinto-ohjelman vastuuhenkilön päätöksellä hyväksyttyyn henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPS) perustuen. HOPS ohjausta antaa lukuvuoden koulutussuunnittelija.

Kliinisiin opintoihin siirtyvän opiskelijan tulee jättää hakemus koulutuksen lähipalvelupisteeseen erikseen ilmoitettavaan määräaikaan mennessä.

Lääketieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston tekemän päätöksen (C13/25.8.1998) mukaan kliiniseen vaiheeseen siirtyvillä opiskelijoilla on oltava kahden ensimmäisen vuoden prekliiniset opinnot suoritettuna ensimmäisen kliinisen lukukauden (C5) loppuun mennessä. Kliinisen vaiheen elokuussa aloittavilla voi kuitenkin olla suorittamatta enintään yksi prekliinisen vaiheen lopputenteistä. Lopputentti suoritetaan seuraavista oppiaineista: anatomia, lääketieteellinen biokemia ja molekyylibiologia, fysiologia, mikrobiologia sekä farmakologia ja toksikologia.

Lääketieteen kandidaatin arvo

Lääketieteen opiskelijalle, joka on suorittanut tutkintoon johtavista opinnoista koulutusyksikön määräämät vähintään kahden ensimmäisen vuoden opinnot, voidaan myöntää lääketieteen kandidaatin arvo (Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004 32§)

Kahden ensimmäisen vuoden opintosuoritukset tarkistetaan kliiniseen vaiheeseen hakemisen yhteydessä toisen lukuvuoden lopussa. Kandidaatin arvo kirjataan automaattisesti kaikille, joilla tässä vaiheessa on kaikki edellytettävät opinnot suoritettuna. Suoritettavaksi edellytettävät lääketieteen tutkinto-ohjelman kahden ensimmäisen vuoden opinnot voi tarkistaa lääketieteen kliiniseen vaiheeseen siirtymisen hakulomakkeelta. Mikäli opiskelija suorittaa loppuun kahden ensimmäisen vuoden opinnot kevään hakuajan jälkeen, opiskelija ilmoittaa suorituksista study.medicine@oulu.fi osoitteeseen. Kandidaatin arvo kirjataan opintosuoritusten tarkastamisen jälkeen.

Rikosrekisteriotteiden tarkistaminen

Jokaiselta 2012 ja sen jälkeen opinto-oikeuden saaneelta lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijalta tarkistetaan rikosrekisteriote (rikostaustaote) kliiniseen vaiheeseen hakemisen yhteydessä. Tarkastaminen perustuu 1.1.2012 voimaan tulleeseen ns. SORA - lakiin 954/2011 (Soveltumattomuuden ratkaisuja -lainsäädäntö, kohta §43b). Rikosrekisteriotteiden tarkastuksesta tiedotetaan opiskelijoita erikseen. Lisätietoja tarkastuksesta: study.medicine@oulu.fi. Lisätietoja rikosrekisteriotteesta (rikostaustaote) ja otteen tilaamisesta Oikeusrekisterikeskuksen sivuilta.

Tartuntatautilaki

Uusi tartuntatautilaki (http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161227) on tullut osittain voimaan keväällä 2017 ja sen opiskelijoita koskeva 48§ astunut voimaan 1.3.2018. Laki koskee tältä osin opiskelijan rokotussuojaa potilaiden suojaamiseksi. Säännös kieltää työnantajaa käyttämästä työntekijöitä/harjoittelijoita, joilla ei ole rokotussuojausta, sellaisissa asiakas- ja potilastiloissa, joissa olevat asiakkaat tai potilaat ovat lääketieteellisin perustein arvioituna alttiita mahdollisten tartuntojen seuraamuksille. Sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevän tai työharjoittelussa olevan on oltava monin eri keinoin valmis suojelemaan hoitamiensa henkilöiden terveyttä.

Tartuntatautilain 48§ mukaan opiskelijalla tulee olla:

  • rokotuksen tai sairastetun taudin tuottama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan
  • rokotus influenssaa vastaan
  • rokotus hinkuyskää vastaan, jos hän hoitaa alle 12 kuukauden ikäisiä

Yhteistyökumppanimme - yliopistosairaala, muut keskussairaalat, terveyskeskukset ja terveydenhuollon alan yksiköt - tulevat kukin omalla tavallaan varmistamaan, että opetus ja harjoittelu sujuu lain vaatimusten mukaisesti. Opiskelija on velvollinen selvittämään kunkin harjoittelupaikan voimassaolevat käytännöt.

YTHS hoitaa asiaan liittyviä käytännön järjestelyjä yhdessä koulutussuunnittelijoiden ja kurssien isäntien kanssa. Tarvittavista rokoteohjelmista ja -aikatauluista annetaan erillisiä vuosikurssikohtaisia ohjeita lukuvuosien aloitus-infoissa.


 

Hoitotieteen suuntautumisvaihtoehtohaku 2019-2020

Haku koskee vain vuoden 2018 (tai aikaisemmassa) opiskelijavalinnassa Terveystieteiden tutkinto-ohjelmaan (3v + 2v), Hoitotieteen hakukohteeseen hyväksyttyä opiskelijaa, jonka maisterivaiheen opiskeluoikeutta ei ole aikaisemmin täsmennetty.

Mikäli olet saanut opiskeluoikeutesi Terveystieteiden tutkinto-ohjelman (terveystieteiden kandidaatti ja terveystieteiden maisteri, 3v + 2v) Hoitotieteen hakukohteen kautta kevään 2018  opiskelijavalinnassa, sinulle taataan opiskelupaikka joko hoitotieteen tai terveystieteiden opettajan suuntautumisvaihtoehtoon maisterivaiheessa. Ennen maisterivaiheeseen siirtymistä suuntautumisvaihtoehtosi täsmennetään hakemuksesta, joka sinun tulee tehdä erikseen ilmoitettavana ajankohtana hakuohjeiden mukaisesti. Terveystieteiden opettajan maisteriohjelmaan siirtyvällä tulee olla suoritettuina kasvatustieteen tai aikuiskasvatustieteen perusopinnot. 

Lukuvuoden 2019-2020 hakuaika hoitotieteen ja terveystieteiden opettajan suuntautumisvaihtoehtoihin alkaa 2.5.2020 ja päättyy 16.5.2020 klo 15.00. Hakuohjeet ja valintakriteerit löydät täältä: Hakuohje (2019-2020) hoitotieteen ja terveystieteiden opettajan suuntautumisvaihtoehtoihin. 

Englantilainen filologia

Opiskelijalle-sivuston lisäksi tietoa on myös oppiaineen omilla sivuilla (mm. henkilökunnan yhteystiedot, ajankohtaisia tapahtumia ja uutisia).

Voit opiskella englantilaista filologiaa vain, jos sinulla on englantilaisen filologian opinto-oikeus. Tämä tarkoittaa, että olet saanut opinto-oikeuden joko päääainekokeen tai sivuaineen lähtötasokokeen perusteella tai olet humanistisessa tiedekunnassa englantilaisen filologian vaihto-opiskelijana.

Oppiaineen kuvaus: Englantilainen filologia - English Philology

 

Don't forget to subscribe to e-mail lists Eng-students (English Philology students) and Verbapapa (student guild Verba).

 

Curriculum

The list of courses and situation for times and places of teaching are available in WebOodi (select Opinto-oppaat/Course catalogues - Humanistinen tiedekunta/Faculty of Humanities - Englantilainen filologia/English Philology).

There have been considerable changes in the curriculum. If you started your studies before Autumn 2015, please fill out the transfer form for an assessment on how to switch to the new curriculum in the next academic year (see Forms for students). The form should be returned to your teacher tutor or staff giving study guidance.

A step-by-step guide for completeng a Bachelor's degree in English Philology

A step-by-step guide for completeng a Master's degree in English Philology

 

Alternative ways to complete courses

Instructions for writers of research papers and pro gradus

Tiedeviestinnän maisteriohjelma, TIEMA

Kaksivuotiset tiedeviestinnän maisteriopinnot ovat laajuudeltaan 120 opintopistettä.

Opinnot koostuvat seuraavista kokonaisuuksista:

  • Viestinnän tutkimus (25 op)
  • Tieteentutkimus (20 op)
  • Käytännön viestintätaidot (40 op)
  • Pro gradu -tutkielma ja seminaari (35 op)
  • Valinnaiset opinnot

Mikäli opiskelijan aiempaan tutkintoon on sisältynyt TIEMA-opintoja vastaavia kursseja, hän voi suorittaa niiden sijasta vastaavan määrän valinnaisia opintoja. Lue lisää sivuaineopinnoista Opiskelijalle-sivustolta kohdasta Sivuaineopinnot.

TIEMA:n osaamistavoitteet

TIEMA-tutkinnon suorittanut hallitsee yleistajuisen tiedeviestinnän periaatteet ja osaa viestiä niitä soveltaen. Hän pystyy vertaamaan ja arvioimaan tieteen ja journalismin erilaisia viestintäkäytäntöjä sekä tuottamaan ymmärrettävää ja suurta yleisöä kiinnostavaa tekstiä tieteellisten tutkimustulosten ja tieteen erikoiskielen pohjalta.

Koulutusohjelmasta valmistuneella on kyky kuvailla ja arvioida kriittisesti sekä nykyaikaisen että perinteisemmän tiedeviestinnän toimintatapoja ja kiistakysymyksiä. Hän osaa hyödyntää eri mediakanavia ja soveltaa tieteellisen viestinnän ja tiedottamisen periaatteita käytännön viestintätilanteissa. TIEMA-opiskelija kykenee myös arvioimaan tieteen popularisointia suhteessa tieteellisen toiminnan historiaan, tieteen filosofiaan, tieteen sosiologiaan, tiedekasvatukseen, tiedepolitiikkaan sekä tieteen ja viestinnän etiikkaan.

Tiedeviestinnän maisteriopinnot suorittanut osaa hakea tietoa erilaisista tieteellisistä lähteistä ja tietokannoista sekä soveltaa viestinnän tutkimuksen ja tieteentutkimuksen menetelmiä. Hän pystyy rajaamaan ja muotoilemaan mielekkään tiedeviestinnän tutkimusongelman, tekemään aiheestaan tutkimuksen ja kirjoittamaan sen pro gradu -opinnäytteeksi.

TIEMAsta valmistunut osaa tehdä ja esittää tieteellisiä seminaaritöitä sekä toimia aktiivisena jäsenenä seminaari- ja työpajatyöskentelyssä. Hän myös tuntee ja osaa arvioida tiedeviestinnän ammatillista kenttää sekä ammatteja.

Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelman tavoitteena on kouluttaa tekniikan kandidaatteja ja diplomi-insinöörejä sähköteknisen teollisuuden, erityisesti elektroniikka- ja tietoliikenneteollisuuden, alan tutkimus- ja oppilaitosten sekä alaa sivuavan julkishallinnon palvelukseen. Koulutuksen pääpaino on elektroniikka- ja tietoliikenneteollisuuden tuotekehityksessä, tutkimuksessa ja tuotannossa tarvittavien valmiuksien antamisessa.

Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelmasta valmistunut diplomi-insinööri työskentelee tyypillisesti alan teollisuuden tai oppi- ja tutkimuslaitosten palveluksessa. Myös itsenäinen yrittäjyys on varteenotettava uravaihtoehto. Yleensä  alan diplomi-insinöörin toimenkuvaan liittyy toimialueesta ja toimipaikasta riippumatta myös vahva kansainvälinen ulottuvuus. Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan diplomi-insinöörin tutkinto antaa myös valmiudet tieteellisiin jatko-opintoihin.

Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelma tarjoaa opiskelijoilleen laadukkaan opetuksen sekä virikkeellisen ja kansainvälisen oppimisympäristön.Tutkinto-ohjelmassa koulutetaan erikoisalojen asiantuntijoita ja monialaisia osaajia haastaviin kansallisiin ja kansainvälisiin tehtäviin. Koulutus perustuu korkeatasoisen tutkimuksen tuottamaan uusimpaan tietoon ja valmentaa tiedon soveltamiseen ja jatkuvaan uuden oppimiseen myös työelämässä.

Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan tutkinto-ohjelman aineopetus tapahtuu pääosin Linnanmaalla Tietotalossa, josta löytyy luentosaleja, opetuslaboratorioita ja tietokoneluokkia. Opiskelijat voivat hankkia kulkuluvan Tietotalon tiloihin osoitteesta  http://www.otit.fi/site/index.php/etusivu/tietopankki/41-avainhakemus

Tietotalon ensimmäisen kerroksen opetustilat ovat vapaina aikoina opiskelijoiden käytettävissä opiskelua tai opiskelua tukevaa harrastuneisuutta varten.

Arkkitehtuurin yksikössä annettavan opetuksen tavoitteena on, että sieltä valmistuvat ovat työssään osaavia ja vastuullisia arkkitehtuurikentän toimijoita. Opiskelijoille tarjoutuu jo opintojen aikana mahdollisuuksia osallistua erilaisiin suunnittelukilpailuihin sekä tutkimus- ja kehittämishankkeisiin.

Arkkitehtuurin tekniikan kandidaatin tutkinnossa (180 op) opetus painottuu arkkitehtuurin perusteiden ja arkkitehtonisen muodonannon hallintaan. Tekniikan kandidaatin tutkinto sisältää kaikille pakollisia perus- ja aineopintoja, opintosuunnalle valmistavia opintoja sekä valinnaisia opintoja.  Kandidaatin tutkinnon päättää henkilökohtainen opinnäyte eli kandidaatintyö, ja siihen liittyvä seminaari.

Tekniikan kandidaatin tutkinnon rakennekaavio 2019-20

Arkkitehdin tutkintoon johtava moduulirakenteinen maisteriohjelma (120 op) koostuu opintosuuntien moduuleista, täydentävistä ja syventävistä moduuleista sekä diplomityöstä. Kunkin moduulin (=’korin’) laajuus on 30 op ja sen sisältämät opintojaksot on integroitu yhden lukukauden mittaisiksi studiokursseiksi. Korien sisältämien opintojaksojen luennot ja harjoitustyöt tukevat toisiaan muodostaen siten yhden laajemman kokonaisuuden. Osa arkkitehdin tutkinnon kursseista on integroitu kansainväliseen maisteriohjelmaan (Master's Degree Programme in Architecture) ja ne opetetaan englanniksi. Diplomityö (30 op) on arkkitehdin tutkinnon päättävä henkilökohtainen opinnäytetyö, joka voi olla joko kuvallinen ja  suunnitelmapainotteinen tai kirjallinen ja tutkielmapainotteinen. Diplomityö on julkinen opinnäyte, jonka tekijä esittelee arkkitehtuurin yksikön yhteisessä diplomityöseminaarissa. Diplomityöseminaareja järjestetään kahdesti lukukaudessa.

Arkkitehtuurin maisteriohjelma sisältää kolme eri opintosuuntaa:

  1. Yhdyskuntasuunnittelun opintosuunta
  2. Rakennussuunnttelun opintosuunta
  3. Architectural Design –opintosuunta

Arkkitehdin tutkinnon rakennekaavio 2019-20

 

Viimeksi päivitetty: 9.12.2019