Mirja Illikainen

”Luonnonvarojen kestävä käyttö tulee jäädäkseen”, kommentoi kiertotalouden professori Mirja Illikainen

Tulevaisuudessa on siirryttävä kohti puhtaampaa tuotantoekosysteemiä, jossa arvokkaat raaka-aineet pyritään hyödyntämään materiaalikierrossa mahdollisimman tehokkaasti.

Epäorgaanisten sivuvirtojen tutkimus on Oulun yliopiston yksi keskeisimpiä fokusalueita ja aiheen parissa työskenteleviä tutkijoita on pelkästään jo Oulun yliopistossakin yli 100. Huhtikuussa 2020 rajallisten luonnonvarojen säästäminen ja ympäristön kuorman pienentäminen sai tiedemaailmassa lisää painoarvoa, kun professori Mirja Illikainen nimitettiin ensimmäiseksi kiertotalouden professoriksi Oulun yliopistolle. Nimitys vahvistaa merkittävästi teknillisen tiedekunnan kiertotaloustutkimusta.

Aihealue on tunnistettu tärkeäksi myös sen takia, että Pohjois-Suomessa on paljon valmistavaa teollisuutta. ”Yritysyhteistyötä on tehty jo pitkään, eikä teollisten sivuvirtojen hyödyntäminen ole mikään ohimenevä buumi”, kommentoi Illikainen. Pitkäjänteiseksi aihe koetaan myös ilmastonmuutoskeskustelun pohjilta. Yleinen ilmapiiri muuttuu jatkuvasti  ympäristöä säästävämmäksi. Ilmastonmuutos on ihmiskunnan suurimpia haasteita. Tieteen tehtävänä on löytää kestävällä pohjalla olevia ratkaisuja, jotka säästävät rajallisia luonnonvarojamme ja pienentävät ympäristön kuormaa. ”Materiaaleja tulee käyttää vähemmän. Tähän pääsemme hyvällä materiaalisuunnittelulla sekä suosimalla sekundäärisiä luonnonvaroja neitseellisten raaka-aineiden sijaan”, jatkaa Illikainen.

 

Kansainvälistä tutkimusta

Sivuvirtojen syntyä ei teollisuudesta voida kokonaan poistaa - niitä syntyy väistämättä materiaalinvalmistuksen sivutuotteina. Sivuvirroille tulee vain löytää järkevää uusiokäyttöä. Juuri tähän tarpeeseen syntyi Illikaisen tutkimusryhmä vuoden 2012 lopulla. Nyt tiimissä on tutkijoita jo yli 20.

Vaikka tiimi ja tutkimus ovat olleet vahvasti kansainvälistä alusta asti, on kotimaassakin tärkeää olla näkyvillä ja tunnettu. Illikaista kiitelläänkin aktiivisesta viestinnästä ja tärkeän aiheen esiin tuomisesta. Tutkimusalue on lähellä elinkeinoelämää, ja tieteen ratkaisut ovat suhteellisen helposti hyödynnettävissä. Läpinäkyvyys on tietoinen päätös: ”Meidän tehtävämme on olla yhteiskunnallinen vaikuttaja ja omasta tutkimuksestamme kertominen osa tätä vaikuttamista”, linjaa Illikainen. Julkisuus tuo uusia yhteydenottoja ja jopa tärkeitä luottamustehtäviä.

 

Kestävä kehitys on tullut jäädäkseen

Asioihin on hankala vaikuttaa, jollei ole oikeissa keskustelupöydissä läsnä. ”Nyt ollaan suuremman herätyksen kynnyksellä. Korona ja ilmastonmuutos ovat pysäyttäneet ihmiset perusasioiden äärelle, eikä kulutusjuhlaa pidetä enää arvona”. Tämä heijastuu vastaavasti myös yritysten arvoihin ja strategioihin. Kestävä kehitys on tullut jäädäkseen ja sitä ollaan jo jalkautettu yritysten arkeen. Muuten ei kauppa käy. ”Luonnonvarojen kestävää käyttöä osataan jo vaatia, eikä kiertotaloutta nähdä enää minään marginaalisena ilmiönä.”

Kiertotalous voi olla myös kannattavaa liiketoimintaa. Jätevirtoja synnyttävät yritykset säästävät veroissa ja jätemaksuissa, raaka-aineita hyödyntävät yritykset saavat raaka-aineensa halvemmalla. Ja kierrätysmateriaaleista voi valmistaa arvokkaitakin tuotteita, esimerkiksi keraameja tai vedenpuhdistumateriaaleja. ”Kannattavuuden eteen on kuitenkin vielä paljon töitä ja tutkimusta tehtävänä, eikä mutkia voi oikoa suoriksi. Tieteen tekeminen on pitkäjänteistä ja sitkeyttä vaativaa työtä. Meillä on kuitenkin kaikki mahdollisuudet saavuttaa globaalisti merkittäviä tuloksia, jotka muuttavat maailmaa taas piirun verran paremmaksi”, päättää Illikainen. Jokainen voi omalta osaltaan muuttaa maailmaa pieni askel kerrallaan.

 

- - -

Haastattelu: Heini Tuorila

Viimeksi päivitetty: 27.4.2020