Arkiivvaid jienat

Liŋka materiálaide

Dáppe gávnnat jietnabáttiid (wav/mp3) sámi muitaleddjiid arkiivajearahallamiin golmma sámegillii. Dasa lassin gávnnat válmmas hárjehusaid ja jurdagiid, maiguin jietnamateriálaid sáhttá geavahit vuođđoskuvlaoahpahusas. Buot muitalusat gávdnojit maiddái čálalaš hámis, ja daid oktavuođas leat čoahkkáigeasut ja sátnelisttut suomagillii.

Báttiid muitaleaddjit leat riegádan 1800-logu loahpas dahje 1900-logu álggus ja sii leat jearahallon 1930-1970-loguin. Fáttát leat hui iešguđetlágánat: dološ árgabeaieallimis stáluide, gufihttariidda ja dálkki einnosteapmái.

Materiálat leat dovddaldagaid ja suollemassáni duohkin. Oahpaheaddjit, searvvit, fuolkkit, dutkit ja eará beroštuvvan sámeservodaga lahtut sáhttet diŋgot dovddaldagaid Oulu universitehta Giellagas-instituhta Sámi kulturarkiivvas.

Loga eambbo:

1. Rávvagat
2. Sámegiel arkiivamateriálat
3. Ulbmilat
4. Dahkkivuoigatvuođat
5. Giitosat
6. Oktavuohta

Oahpaheaddjit, searvvit, fuolkkit, dutkit ja eará beroštuvvan sámeservodaga lahtut sáhttet diŋgot dovddaldagaid Sámi kulturarkiivvas š-poastta, telefovnna dahje reivve bokte (gč. oktavuohta). Almmut iežat nama ja ákkastala, manin háliidat beassat geavahit materiálaid. Juos leat oahpaheaddji, de muital man skuvllas ja luohkás barggat. Almmut maiddái man čujuhussii dovddaldagaid sáhttá sáddet.

Go leat ožžon dovddaldagaid, beasat geahččat ja guldalit materiálaid ovdasiiddu liŋkka bokte. Liŋkka duohkin gávnnat dárkilut rávvagiid ja golbma bearpma, gosa materiálat leat čoggojuvvon gielaid mielde. Guđege bearpmas leat: jietnabáttit, litteráhtat, čoahkkáigeasut (suomagillii), sátnelisttut, skuvlahárjehusat ja rávvagat oahpaheaddjái.

Jietnabihtát bistet 30 sekunddas gitta 24 minuhttii ja dat leat digitála hámis. Juos materiálain leat teknihkalaš čuolmmat, mat eai sihkkarit leat gitta iežat rusttegiin dahje neahttaoktavuođas, sáhtát almmuhit áššis Sámi kulturarkiivii.

Davvisámegiel báttit: Oktiibuot 5 d 43 min, 95 muitalus.

Dán ollisvuođa muitalusat leat skáhppojuvvon Suoma arkiivvain. Muitalusat leat čuhppojuvvon jearahallamiin, mat leat báddejuvvon magnetofonain rullabáttiide jagiin 1939-1975. Dalle álbmotárbbi dutkit dahke viiddis čoagginmátkkiid miehtá Sámi. Mielde ledje maiddái sápmelaš árbedieđu čoaggit. Ulbmilin lei vurket sámiid árbedieđu nu olu go vejolaš, ja barggu boađusin riegádedjege duháhiid mielde váldoáššis sámegielat jearahallamat. Jearahallamat gieđahallet váldoáššis lagasbirrasa olbmuid ja dáhpáhusaid, ja lea dain maiddái máinnasteapmi.

Jearahallon olbmot dahjege giellaofelaččat ledje dávjá badjel 70-jahkásaš olbmot, geat ledje riegádan ja eallán oba iežaset eallima seamma báikegottis. Dán ollisvuođa giellaofelaččat leatge riegádan 1800-logu loahpas dahje áibbas 1900-logu álggus. Boarrásut sohkabuolvvaide njálmmálaš árbi lea leamašan deháleamos vuohki sirdit iežaset vásáhusaid ja ovddit sohkabuolvvain skáhppojuvvon muitodieđu čuovvovaš sohkabuolvvaide.

Dálá áigge Suoma arkiivvaid sámemateriálat leat eanaš oassái digitaliserejuvvon ja ákkastallon siva geažil materiálain sáhttá jearrat kopiijaid alccesis atnui. Arkiivamateriálaid geavaheami sáhttá váttásmahttit dat, ahte materiálat sáhttet leat bieđgguid sierra arkiivvain ja daid logahallandieđut sáhttet leat váilevaččat. Buot arkiivvain eai maiddái leat sámegielat bargit. Ohcan goittotge dábálaččat gánneha, dasgo arkiivamateriálain gávdno diehtu measta buot sámesogain, dávjá measta juohke bearrašis.

Dát jietnabáddi- ja oahppamateriálaollisvuohta lea čađahuvvon jagis 2018 Sámi kulturarkiivva Arkiivvaid jienat oahppamateriálan -prošeavttas. Prošeavtta ulbmilin lea buktit sámiid árbedieđu arkiivvas skuvllaide ja dán bokte doarjut ja nannet mánáid ja nuoraid sámi identitehta. Dasa lassin prošeavtta dárkkuhus lea máhcahit dutkandieđu ruovttoluotta sámeservošii. Skuvlahárjehusat vuođđuduvvet sámi árbedihtui ja dorjot oahppaplána ulbmiliid.

Dáid materiálaid dahkkivuoigatvuođat gullet Sámi kulturarkiivii. Dat oaivvilda, ahte materiálaid ii oaččo ovdanbuktit dahje kopieret dahkki lobi haga. Goittotge oahpahusas materiálaid oažžu luđet ja ovdanbuktit ohppiide, muhto daid ii oaččo almmustahttit. Maiddái priváhtageavaheapmái materiálaid lea lohpi luđet, muhto daid ii oaččo almmustahttit mange láhkai, ii oppa sosiála media kanálain (omd. Facebookis, Twitteris jna). Dutkit sáhttet váldit oktavuođa Sámi kulturarkiivii, juos lea miella geavahit materiálaid dutkamušas.

Giitosat buohkaide, geat leat bargan dán prošeavtta ja oahppamateriálabáŋku ollašuvvama ovdii. Erenomáš giitosat muitaleaddji-rohkiide ja sin fulkkiide, geat leat lohpidan geavahit jearahallamiid dán prošeavttas. Giitu maiddái dutkiide, geat leat bádden ja vurken sámegiela ja sámiid árbedieđu. Mii giitit Suoma Kulturruhtarádjosa ja Suoma Sámedikki prošeavtta ruhtadeamis. Giitu Giellagas-instituhttii bargosajiid, rusttegiid ja buriid neavvuid ovddas. Almmuhanlobiid ovddas giitosat Suoma Girjjálašvuođa Searvái, Turku universitehtii, Oulun nauhoitearkistoi, Kotusii ja Suoma-Ugralaš Searvái. Giitosat maiddái prošeavtta čeahpes giellabargiide. Anárašgiel osiin giitu maiddái Anarâškielâ servii, Erkki Itkosii ja Lea Laitinenii.

Giellagas-instituhtta / Sámi kulturarkiiva
PB 1000, 90014 Oulu universitehta
ska(at)oulu.fi / +3584 14 363 964

Sámi kulturarkiivva ja eará sámemateriálaid seailluheaddji arkiivvaid materiálaide beassá oahpásmuvvat go váldá oktavuođa arkiivvaide. Dábálaččat arkiivvat eaktudit geavaheaddji deavdit geavahansoahpamuša, mas son lohpida čuovvut lágaid ja arkiivva njuolggadusaid. Lobi oažžuma maŋŋá arkiivva sáhttá galledit ja ná oahpásmuvvat šihttojuvvon materiálaide. Arkiivva lobiin materiálain lea vejolaš oažžut maiddái kopiijaid alccesis atnui