Brown Bag: Suomessa oiotaan lääketieteellisen tutkimuksen vääristymiä

Toukokuun Brown Bag -lounasseminaarissa keskusteltiin gynekologisista sairauksista, niiden tutkimisesta ja tutkimustiedon jakamisesta. Puhujina olivat naistentautien professori Terhi Piltonen ja informaatiotutkimuksen tutkijatohtori Noora Hirvonen.

Terhi esitteli kuulijoille kansainvälisessä lääketieteen tutkimuksessa esiintyvän vääristymän, joka syntyy, kun iso osa tutkimuksesta perustuu miehiltä kerättyyn aineistoon. Lisäksi monissa maissa vakuutukset eivät kata naistentauteihin liittyvää hoitoa. Vääristymää voimistaa se, että iso osa tutkimusaineistosta saadaan kliinisessä hoidossa. Yle ja Helsingin sanomat kirjoittivat Terhistä ja tästä aiheesta mielenkiintoiset artikkelit juuri seminaarimme aattona.

Hän nosti esimerkiksi Intian, missä on nähtävillä valtava ero siinä, kuinka paljon enemmän rahaa käytetään miesten kuin naisten terveydenhuoltoon. Hän epäili, että kulttuuri aiheuttaa suuren osan Intiassa havaitusta painotuksesta, mutta data on vaikuttavaa, koska Intia on niin valtava maa.

Suomi on Terhin mukaan hieno ympäristö tutkia naistentauteja, sillä meillä sukupuolten välinen tasa-arvo on kansainvälisesti mitattuna melko voimakas, täällä on hyvä sosiaaliturva ja naiset ovat hyvin koulutettuja. Täälläkin on kuitenkin vääristymää miesten hyväksi.

Terhi esitteli tutkimustaan PCO-syndroomaa, jota pidettiin aiemmin lähes harmittomana oireyhtymänä. Hänen tutkimuksessaan paljastuu, että kyseessä on syndrooma, jolla on vaikutusta hyvin moneen terveyden osa-alueeseen. Pohjois-Suomen syntymäkohorttiaineistosta tehdyssä tutkimuksessa on havaittu, että monet oireet, joita pidettiin kliinisesti merkityksettöminä, ovatkin melko merkittäviä PCO-syndrooman indikaattoreita. Yksilötasolla tämä on hyvin merkittävä löydös.

2015 hän keräsi kansainvälisen kollegion valmistelemaan aiheesta julkaisua, minkä seurauksena 2018 julkaistiin PCOS-ohjekirja.

Noora kertoi tutkimuksestaan HPV-rokotteen parissa. Hän on tutkinut sitä, millä perustein ihmiset ovat ottaneet HPV-rokotteen. Papilloomavirusta vastaan otettava rokote on siinä mielessä erilainen kuin monet muut kansalliseen ohjelmaan kuuluvat rokotteet, että se otetaan vapaaehtoisesti nuorena eikä lapsena, kuten useimmat kansalliseen rokoteohjelmaan kuuluvat rokotteet.

Rokotteen ottamisen yleisyys vaihtelee alueittain ja uskonnollisten ryhmien välillä. Tutkimuksessaan Noora tutki sitä, ketkä ovat mukana päätöksenteossa sekä sitä, millaiset seikat vaikuttavat päätökseen.

Tutkimuksen mukaan päätöksen tekevät tytöt itse, heidän vanhempansa sekä terveydenhuollon ammattilaiset. Aineistojen välillä oli kuitenkin suurta eroa siinä, kuka nähdään päätöksen tekijänä sekä siinä, millä perustein päätökset tehdään.

Viimeksi päivitetty: 14.5.2020