kysymyksiä ja vastauksia

Tälle sivulle kootaan asiantuntijoiden vastauksia yleisimmin esitettyihin kysymyksiin.

Epävirallisempaa keskustelua voi käydä Oulun vedenhankinnan varmistamisen monitavoitearvioinnin Facebook-sivustolla.

*

Varavesijärjestelmän rakentaminen – miksi?

Jokainen kunta on velvollinen huolehtimaan vesihuollon toimivuudesta myös poikkeustilanteessa. Maa- ja metsätalousministeriö on erityistilannetyöryhmän raportissa (viimeksi vuonna 2005) määritellyt varaveden minimirajaksi 50 litraa päivässä asukasta kohden toisesta vesilähteestä, kun Oulu voi nykyisellään tarjota teoriassa vain 13 litraa asukasta kohden päivässä tankkiautoilla jaettuna. Eduskunnassa ollaan uudistamassa vesihuoltolakia ja sinne tullaan kirjaamaan varavesilähteen turvaamisen tärkeys. Ministeriön suositus on, että pintavesilaitoksen tulisi lisätä pohjavedenkäyttöä, mikä parantaa varmuutta erilaisten häiriötilanteiden varalta.

 

Onko kyse varavesijärjestelmän vai päävesijärjestelmän suunnittelusta?

Kyse on varavesijärjestelmän suunnittelusta. Toteutuessaan toinen vesilähde toimii nykyisen Oulujoen pintaveden varavesilähteenä, ja toisinpäin. Oulujoen vesi pysyy päävesilähteenä joka tapauksessa. Keskustellaan kuitenkin yhä siitä, tyydytäänkö varaveden määrässä minimiin (50 litraa/päivä) vai halutaanko määrää nostaa suuremmaksi. Kaikissa vaihtoehdoissa varavettä joudutaan joka tapauksessa käyttämään jonkin verran jatkuvasti eli varavesijärjestelmä ei voi olla täysin varalla. Varavesijärjestelmän tulee olla jatkuvassa käyttövalmiudessa suurempaa vedenottoa varten ongelman sattuessa. Hyvälaatuinen pohjavesi voidaan pitää lupaehtoja huomattavasti pienemmällä minimikäytöllä (arviolta 20 % tasolla), mutta huonolaatuista pohjavettä (rauta, mangaani, humus) sen sijaan joudutaan pumppaamaan jatkuvasti suurempia määriä veden puhdistusprosessien joustamattomuuden vuoksi. Oulun vesitornit pystyvät varastoimaan vettä vain muutamiksi tunneiksi. Keskustelu ja selvitystyö jatkuu sen osalta, halutaanko pohjavettä pumpata minimimääriä enemmän sen muiden hyötynäkökulmien vuoksi, jos siitä ei aiheudu esimerkiksi luonnolle haittaa.

 

Onko Oulun kaupunki tilannut tutkimuksen yliopistolta?

Oulun kaupunki ei ole tilannut tutkimusta yliopistolta. Oulun yliopisto tekee monitavoitearvioinnin omalla tutkimusrahoituksella ja itse ehdotti yhteistyötä Oulun Veden ja ELY-keskuksen kanssa. Oulun yliopiston tekemä tutkimus on siten riippumaton eri osapuolten intresseistä. Oulun Vesi, liikelaitosten johtokunta ja kaupunginhallitus ovat kuitenkin hyväksyneet monitavoitearvioinnin hyödyntämisen Oulun kaupungin vedenoton valmistelussa.

 

Onko Oulujoen vesi terveellistä?

Selvityksissämme ja asiantuntijoiden kuulemisissa ei ole tähän mennessä löytynyt näyttöä siitä, että Oulujoen puhdistettu pintavesi olisi terveydelle haitallista. Esimerkiksi Oulujoen veden humus pystytään nykyisin poistamaan tehokkaasti eikä siten syöpää aiheuttavia klooriyhdisteitä pääse juuri syntymään. Samoin Oulujoen puhdistamisessa runsaasti käytetty kemikaali ferrisulfaatti ei ole tutkimusten mukaan terveydelle haitallista. Vedessä on tosin paljon muutakin sinne kuulumatonta, mutta kaikki ylimääräisten aineiden pitoisuudet jäävät alle määriteltyjen riskirajojen (ks. esim. Oulun Veden vuosiraportti).

 

Maistuuko pohjavesi paremmalta kuin pintavesi?

Kysymykseen on vaikea vastata. Moni sanoo pohjaveden maistuvan paremmalta kuin Oulujoen pintavesi ja pohjavettä kuvaillaan ”raikkaaksi” ja ”täyteläiseksi”. Oulun nykyisen veden makuun vaikuttavat ainakin ajoittain vaihtelevat lämpötilaerot ja veden klooraus, jonka haju  voimistuu veden lämpötilan kohotessa. Myös pohjavettä joudutaan putkiston vuoksi jälkiklooraamaan, tosin vähemmän kuin pintajoesta puhdistettua vettä.

 

Miksi ei vain oteta pohjavettä lähialueilta, kyllähän sitä jo selvityksenkin perusteella riittää?

Oulun lähialueilta (Haukipudas, Oulunsalo, Hangaskangas) pumpataan pohjavettä jo tällä hetkellä. Ongelmana on se, että lähes kaikki vesi joudutaan jo nykyisin puhdistamaan, ja jos vedenottoa lisätään, käsittely tulee hyvin kalliiksi, kun joudutaan rakentamaan useita uusia käsittelylaitoksia ja lisäämään kemikaalien määrää puhdistuksessa. Vaikka investointikulut jäisivät suhteellisen pieniksi, käyttökulut lasketaan miljoonissa euroissa jo vuositasolla. Lähialueiden pohjavesimääriä laskettaessa on myös otettu huomioon jakelualueiden omat tulevaisuuden tarpeet, ja tämän vuoksi esimerkiksi Kempeleenharju on jouduttu jättämään pitkän aikavälin suunnittelusta pois. Kempeleenharjulta voidaan nykyisin toimittaa varavettä noin 1000m³ päivässä tarvittaessa. Tällä hetkellä vesimäärää rajoittaa putkiston koko, mutta tulevaisuudessa sekin vesi arvion mukaan menee Kempeleen omiin tarpeisiin.

 

Juoko osa kaupunkilaisista jatkossa pohjavettä ja osa pintavettä?

Riippuen siitä, minkälaiseen ratkaisuun päädytään, kaikki vesi sekoitetaan tai mahdollisesti osa kaupunkilaisista juo jatkossa pohjavettä ja osa jossain suhteessa sekoitettua vettä. Haasteet ovat lähinnä teknisiä. Saadaanko jatkossa pumpattava vesi keskitettyä kustannuksiltaan järkevästi Hinttaan, josta vesi voitaisiin jakaa riittävällä paineella koko kaupungin alueelle? Vai joudutaanko miettimään jakelualueita uudestaan, jossa kaupungin reuna-alueita liitettäisiin pohjaveden piiriin? Nykyiselläänkin Oulun kaupunkialueella juodaan pintavettä, johon on sekoitettu pieni määrä pohjavettä. Haukiputaalla, Oulunsalossa, Ylikiimingissä, Yli-Iissä jne. juodaan pelkästään pohjavettä.

 

Paljonko vesimaksut nousevat eri vaihtoehdoissa?

Vesimaksun on arvioitu nousevan 80 senttiä -1,2 euroa/kk/henkilö vaihtoehdosta riippuen.

 

Maksaako hanke 100 miljoonaa euroa?

Mikään vaihtoehto ei tule maksamaan 100 miljoonaa euroa. Vaihtoehtojen investoinnit vaihtelevat 16,4-35,4 miljoonan euron välillä ja 30 vuoden aikaiset käyttökulut 19,5-46,1 miljoonan euron välillä. Esimerkiksi Viinivaaran varavesijärjestelmä on arvioitu 51 miljoonan euron hintaiseksi investointi mukaan lukien 30 vuoden aikana, kun taas hajautettu vaihtoehto on arvioitu 70 miljoonan euron hintaiseksi veden puhdistuksesta johtuvien kustannusten vuoksi. Tämän lisäksi, miljoonaluokan lisäsäästöjä syntyy vielä siitä, että nykyisen pintavesilaitosten käyttöä (kemikaalit, energia, kunnostus, kapasiteetti) voidaan vastaavasti vähentää. Sekaannus 100 miljoonan euron kustannuksista johtuu siitä, että Oulun yliopiston loppuraportin kustannustaulukko ja Oulun Veden liikelaitosten johtokunnalle esitetty kustannustaulukko sisältää myös nykyisten pintavesilaitosten arvioidut käyttökulut seuraavien 30 vuoden ajalta.

 

Kuka lopulta päättää mikä vaihtoehto valitaan?

Viimeisen päätöksen siitä, mitä vaihtoehtoa aletaan selvittää tarkemmin ja viedä eteenpäin, tekee Oulun kaupunginvaltuusto. Oulun Vesi liikelaitos valmistelee asian, joka esitetään Oulun liikelaitosten johtokunnalle ja tämän jälkeen kaupunginhallitukselle, mutta lopullisen päätöksen tekee kaupunginvaltuusto. Myös päätöstukiryhmä koostuu tämän vuoksi valtuutetuista ja liikelaitosten johtokunnan jäsenistä.

 

Tuhoaako pohjavedenotto luonnon?

On monia keinoja sovittaa yhteen pohjavedenotto ja luonto. Laki (Natura, vesilaki, vesienhoitosuunnitelma) ottavat luontoarvot hyvin tarkasti huomioon, vaikka jäljelle jää myös joitain arvovalintoja. Vesilaitoksen näkökulmasta vettä ei voi myöskään pumpata liikaa, koska veden laatu voi heiketä sen seurauksena ja muutos voi olla pysyvää. Kuivat kaudet ovat kriittisiä kielteisten luontovaikutusten näkökulmasta, mutta Oulujoen pysyessä päävesijärjestelmänä, pohjavedenottoa voidaan säädellä eli pumpata vettä vähemmän kriittisinä aikoina. Riskialttiita ovat alueet, joissa ekosysteemi on selvästi pohjavedestä riippuvainen. Tämän vuoksi selvitetään tarkkaan pohjavesien virtaussuunnat, muodostumismäärät ja pohjavedestä riippuva kasvillisuus, ja suunnitellaan pohjavedenottopaikat siten, että esimerkiksi mahdollisiin lähteisiin kohdistuva haitta on minimaalinen. Päätöstukiryhmän jäsenille luonto on kyselyn perusteella kaikista tärkein kriteeri suunnittelutyössä, joten asiaan todella paneudutaan.

Toinen näkökulma on ajatella pohjavedenottoa siten, että se myös lisää alueen suojelua. Yksi pohdittava näkökulma on myös ajatella kokonaisuutta siten, että mikäli pohjaveden sijaan käytetään pintavettä, ovatko vaikutukset luonnolle kokonaisuutena itse asiassa suuremmat? Pintaveden käyttö vaatii paljon kemikaaleja, joiden alkuperä ja vaikutukset kohdistuvat aina johonkin, niiden kuljetus edellyttää kalustoa ja kuluttaa öljyä, vesilaitoksen puhdistusprosessit kuluttavat paljon energiaa, joka tuotetaan ehkä osin ydinvoimalla, osin turpeen poltolla, osin tuulivoimalla jne.

Viimeksi päivitetty: 26.9.2014