TIEMAsta valmistuneiden kommentteja

 

- Olen koulutukseltani ekologi ja evoluutiobiologi. Koska myös viestintä on aina vetänyt minua puoleensa, päätös hakea opiskelemaan TIEMAan oli helppo.

- Toivoin ja sain tiedeviestinnän opinnoista taitoja etenkin journalististen juttujen kirjoittamiseen. Lisäksi halusin oppia, miten monimutkaiset asiat ilmaistaan ytimekkäästi. Tiivistämisen taidon omaksuminen olikin itselleni TIEMAn parasta antia.

- Opintojen ansiosta sain käytännön kokemusta myös viestintäalan töistä. Aloitin jo TIEMAssa opiskellessani kirjoittamaan tiede- ja luontoaiheisia juttuja freelancerina. Sain tiedeviestinnän maisteriopintojeni aikana harjoittelupaikan tiedeviestintätoimistosta ja pysyvämmän luonnonsuojeluun liittyvän viestintäpestin. Lisäksi pääsin genetiikkaa yleistajuistavan tietokirjan kirjoittajaksi. Ilman TIEMAa suurin osa näistä tehtävistä olisi todennäköisesti jäänyt tekemättä.

- Aion jatkossa evoluutiobiologian tutkijaksi. Uskon, että TIEMA-opinnoista on minulle silläkin alalla paljon iloa. Toivottavasti muillekin, koska aion jatkaa tieteestä viestimistä.

Antti Miettinen / TIEMA 5

 

- Tiedeviestinnän maisteriopinnoista oli minulle todella paljon hyötyä. Medianomina törmäsin monta kertaa työnhaussa siihen, että oman alani työt menivät filosofian maistereille. Yliopistotutkintoa ehkä arvostetaan enemmän kuin ammattikorkeakoulututkintoa. Oma ammattitaitoni ja osaamiseni syvenivät TIEMAn aikana runsaasti. Käytännönläheisyyden rinnalle nousivat tieteellinen ajattelu ja syvällisempi teoreettinen tietämys viestinnän alasta. Painotin opinnoissani enemmän yleistä viestintää. Koen silti, että myös tiedeviestinnän osaamista voi soveltaa hyvin lähes mihin tahansa työhön, jossa pitää pystyä viestimään selkeästi ja tehokkaasti. 

- Onnistuin TIEMA-opintojeni aikana kartuttamaan tiedon lisäksi työkokemusta tekemällä töitä vapaana toimittajana ja sosiaalisen median tuottajana. Valmistuttuani minulla oli tutkinnon lisäksi aiempaa monipuolisempi työkokemus. Tällä yhdistelmällä sain kilpailukykyisen edun työnhakua ajatellen. Nyt olen aloittamassa vakituisen työn mainostoimiston copywriterina ja sähköisen markkinoinnin suunnittelijana.

Laura Tauriainen / TIEMA 5

 

- Taustani on Oulun yliopiston kirjallisuuden oppiaineessa. Tiedeviestinnän maisteriopinnoista tulin hakemaan syvempää oppia muun muassa kirjoittamiseen, journalismiin, valokuvaukseen, videoeditointiin ja julkaisun taittoon. Saamani opit ovat olleet suureksi hyödyksi nykyisessä työssäni viestijänä ja käytössä päivittäin. Tehtäviini kuuluu asiantuntijatiedon välittäminen yleistajuisesti. TIEMA-koulutus on antanut siihen hyvät ja monipuoliset valmiudet.   

Jukka-Pekka Pöyliö / TIEMA 5

 

- Aloitin tiedeviestinnän maisteriopinnot syksyllä 2011, ja heti saman vuoden lopulla olin jo suorittamassa harjoittelua yliopiston viestintäpalveluissa ja tekemässä tiedeviestintää. Tämä tarkoittaa sitä, että TIEMA tarjoaa mahdollisuuden oikeasti tehdä sitä, mitä opiskelee. Tiivis ryhmä ja hyvät suhteet opettajiin mahdollistavat välittömän palautteen, ja yhdessä tekemisen henki on vahva.

- Aate- ja oppihistoriataustastani on ollut suuresti hyötyä, ja olen voinut opinnoissani yhdistää entistä osaamistani uuteen. TIEMAn ansiosta olen työllistynyt eri organisaatioiden viestintäpalveluihin sekä tehnyt freelance-tiedetoimittajan töitä koko opiskelujeni ajan. Aikaisempia viestintä- tai media-alan opintoja minulla ei ole.

- Tiedeviestinnän maisteriopinnoissahankittujen viestintäoppien mahdollistamana olin myös New Yorkissa Suomen kulttuuri-instituutissa tekemässä tiedotus-ja viestintätöitä. TIEMAn opit mahdollistavat siis myös kansainvälisen uran tavoittelun.

Juho Karjalainen / TIEMA 3

 

- Odotin saavani tiedeviestinnän maisteriopinnoista syvällisen teoriataustan viestinnästä käytännön osaamiseni lisäksi. En tiennyt ennen TIEMAa mitään tieteellisestä viestinnästä. Nyt voin sanoa olevani alan ammattilainen. Kahdessa vuodessa opin hämmästyttävän paljon. Minulla on kattava käsitys siitä, miten tieteen kentällä viestitään ja miten organisaatioiden tiedeviestintää voisi kehittää. Tieteen käytäntöjen ja tutkimusmenetelmien lisäksi sain perehtyä laajasti viestinnän teorioihin, jotka aiemmin olivat minulle osittain vieraita.

- Olen erittäin tyytyväinen TIEMAn tarjoamiin opintoihin. Parin vuoden opiskeluaika oli täynnä oivaltamisen iloa ja hienoja kokemuksia. Maisteriohjelmassa oli kaikin puolin hyvä ja tiivis henki. Pystyin hyödyntämään kaikessa aiemmin oppimiani tietoja ja käytännön työelämässä hankittuja taitoja. Se teki opiskeluista entistä miellyttävämpää. Opintokokonaisuudet olivat pääosin hyvin järjestettyjä ja asiasisällöltään erinomaisia. Tukea opinnoissa ja ongelmatilanteissa sai aina.

- Tiedeviestinnän opinnot ovat parantaneet mahdollisuuksiani työmarkkinoilla. Voin viestintäalan töiden lisäksi hakea tutkimuspuolen töitä. Viestintä- ja tutkimusosaaminen antavat erinomaiset mahdollisuudet lähes mihin tahansa hanke- ja projektitöihin.

Aki Harju / TIEMA 2

 

Olisin 99 %:n varmuudella nykyisessä työssäni ilman TIEMAakin, mutta sen ansiosta olen pystynyt muokkaamaan työtehtäviäni pikkuhiljaa niin, että niihin sisältyy koko ajan enemmän viestintää, tiedottamista ja kirjoittamista eri muodoissaan. TIEMAsta on siis ollut se hyöty, että voin tehdä muitakin kuin puhtaasti tekniikan alan hommia. Minulla on perusteita muokata töitä itseä miellyttävämpään suuntaan, koska voin aina sanoa, että on viestinnän opintojakin tehtynä.

- Muutenkin ajatusmaailmani on avartunut erittäin paljon humanistisempaan suuntaan, ja olen erittäin tyytyväinen siihen, että tiedeviestinnän maisteriopinnot on käytynä. Voin suositella lämpimästi tiedeviestinnän maisteriohjelmaa uraaansa uusiksi miettiville. Ainoa pettymys on se, miten vähän varsinaisia viestinnän työpaikkoja on. Toisaalta omalla kohdallani haluan hyödyntää myös aiempaa koulutustani.

Tiina Sarja / TIEMA 2

 

- Mielestäni TIEMAssa parasta oli sen käytännönläheisyys. Opintojaksot oli suunniteltu niin, että niistä oli todellista hyötyä myöhemmin työelämässä. Konkreettiset neuvot ja niksit veivät mukavasti eteenpäin viestinnän tiellä. Jo opintojen aikana kirjoitin ja valokuvasin eri julkaisuihin. Maisteriohjelman rohkaiseva ilmapiiri sai kokeilemaan uutta ja rikkomaan omia rajoja! TIEMAn ajoilta mieleen on jäänyt monia ihania muistoja ja ystäväpiiriin mahtavia, luovia ihmisiä.

- Olen valmistumiseni jälkeen työskennellyt tiedottajana sekä hankkeiden parissa suunnittelijana. Haluan tulevaisuudessa kouluttautua vielä lisää. Sopivassa raossa aion nipistää aikaa jatko-opintoihin, jotka sain hyvin alkuun tsemppaavalla apurahalla.

Riikka Harjula / TIEMA 1

 

- Sain nykyisen työni oikeastaan TIEMAn ansiosta. Minulle on ollut paljonkin hyötyä tiedeviestinnän maisteriopinnoista: humanistiseen tieteelliseen ajatteluun tutustuminen, tiedonhaku tutuksi, jutun teko (haastattelut, jutun rakenne, kuvien ja kuvatekstien merkitys), nettiviestinnän taidot. Myös tiedeviestinnän maisteri -tittelillä on hyvä ja uskottava kaiku. Kaiken kaikkiaan TIEMA oli minun kohdallani "uuden (ammatti)elämän alku".

Mirja Heikkilä / TIEMA 1

 

- Merkittävin ero aikaisempaan korkeakouluopiskeluuni oli TIEMA:ssa se, että me opiskelijat olimme hyvin tiiviissä yhteistyössä opetushenkilökunnan ja koordinaattorin kanssa. Pystyimme vaikuttamaan opetusjärjestelyihin ja jopa kurssien sisältöön. Toiveitamme kuunneltiin ja niitä toteutettiin.

- Tapasimme tiedeviestinnän maisteriopintojen aikana lukuisia viestinnän ja tieteen ammattilaisia, ja pääsimme tutustumaan moneen harvemmin avoimia ovia pitävään paikkaan. Saimme tutustua viestintään ja journalismiin sen teoriatasolta käytäntöön saakka ja pohtia sen vaikutuksia, vastuita ja eettisiä ongelmia. Tänään luen sanomalehtiä, katselen tai kuuntelen uutisia aivan eri tavalla kuin ennen. Itse asiassa nykyään saan uutisoinnista paljon enemmän irti kuin ennen TIEMA-opintoja.

- Tiedeviestintä oli siitä poikkeava opinala, että lähes kaikki opiskelijat alkoivat tehdä alan töitä jo opintojen alussa, kuukauden sisällä opintojen alkamisesta. Ensimmäisiin kursseihin sisältyi Journalismin työpaja, ja sen kurssin harjoitustynä tehtiin lehtijuttu, joka parhaassa tapauksessa julkaistaisiin lehdessä. Se oli minun ensimmäinen palkallinen lehtijuttuni.

Hannu Panttila / TIEMA 1

 

 

 

 

 

Viimeksi päivitetty: 4.6.2019