Ali Torabi Haghighi joen varrella

Globaali näkökulma arktisten vesistöjen tutkimukseen

Arkisen tutkimuksen kentälle voi tulla epätavallista reittiä. Arktisen ympäristön resurssien hallinnan tenure -professori Ali Torabi Haghighi työskenteli vuosia vesistöinsinöörin ja luennoitsijan työssä kotimaassaan Iranissa. Muutto Suomeen runsaat kymmenen vuotta sitten toi hänelle sekä haasteita että uusia ideoita.

Ali Torabi Haghighi saapui Ouluun ensimmäistä kertaa marraskuussa 2009. Hänet oli hyväksytty vesi- ja ympäristötekniikan tutkijaksi ja väitöskirjaopiskelijaksi. Noustessaan pienestä koneesta Oulun lentokentällä hän yllättyi pohjoisessa vallitsevasta pimeydestä. Tämä ei vaikuttanut mukavalta verrattuna hänen aurinkoiseen ja lämpimään kotikaupunkiinsa Iranin Shiraziin.

Uuteen ilmastoon ja uusiin työ- ja opetusolosuhteisiin sopeutuminen ei ollut helppoa. Lisähaasteena hänellä oli auttaa perhettään asettumaan Ouluun. ”Eri kieli, eri ihmiset, eri kulttuuri… Aluksi oli hyvin hyvin haasteellista”, hän muistelee.

Torabi Haghighi tuli Ouluun kiinnostuttuaan patojen ja vesivoiman ympäristövaikutuksista. Vuodesta 2010 alkaen hän on opettanut useita kursseja Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa. Valmistuttuaan tohtoriksi vuonna 2014 ja hän jatkoi tiedekunnassa tutkijana. Vuonna 2019 hänestä tuli vesivoimajärjestelmien tekniikkaa ja hallintoa tutkivan tutkimusryhmän johtaja. 

”Vähitellen aloin sopeutua. Minut hyväksyttiin hyvin ja yliopiston väki tuki minua niin paljon kuin mahdollista. Erityisesti professorini Bjørn Kløve auttoi minua paljon.”

Uransa aikana Torabi Haghighi on tehnyt tutkimusta monella eri alalla kuten vesivarojen hallinta, ympäristötekniikka, maanpinnan prosessien mallinnus, kaukokartoitus, tiedonlouhinta ja geotekniikka.  Väitöskirjassaan hän analysoi järvien ja jokien virtausjärjestelmien vaihtelun vaikutuksia hydraulisiin rakenteisiin käyttäen Niili-jokea yhtenä esimerkkinä.

Vietettyään vuosikymmenen Oulussa uusi tilaisuus yliopistossa avautui Torabi Haghighinille. Kuluvana vuonna 2020 hänet nimitettiin tenure-professoriksi aihealueella resurssien hallinta arktisessa ympäristössä (Resource Management in Arctic Environment), joka on osa yliopiston Arctic Interactions and Global Change -profilaatiota.

Insinööristä tutkijaksi

Varttuminen eteläisessä Iranissa Irakin ja Iranin välisen sodan aikana 1980-luvulla oli haastavaa aikaa Torabi Haghigille.  Uteliaisuuden ja kovan työn avulla hän pääsi opiskelemaan rakennustekniikkaa Power and Water University of Technology -yliopistoon Teheraniin. Kokemuksella oli merkittävä vaikutus hänen päätökseensä pyrkiä akateemiselle uralle. Opettajat ja professorit rohkaisivat oppilaitaan vierailemaan maan hydrologisilla kohteilla ja osallistumaan kenttätyöhön.

”Oppilaitoksen professorit saivat meidät innostumaan vesivarakysymyksistä ja rohkaisivat meitä ongelmanratkaisuun. Meitä kehotettiin soveltamaan oppimaamme käytäntöön. Esimerkiksi professori Amir Reza Zarrati ohjeisti meitä mittaamaan ja laskemaan jokien sedimenttipitoisuuksia. Nämä kokemukset ja kaikkien hienojen ihmisten kohtaaminen oli kenties elämäni parasta aikaa ja vaikuttivat huomattavasti tulevaan uraani.”

Valmistuttuaan patoihin ja vesivoimaan keskittyväksi rakennusinsinööriksi, Torabi Haghighi työskenteli asiantuntijana Dodoudzanin padolla Iranissa. Hän suoritti maisterinopintonsa Kermanin yliopistossa professori Seyed Morteza Marandin alaisuudessa. Tämän jälkeen hän alkoi opettaa Islamic Azad University -oppilaitoksessa ja työskennellä Iranin energiaministeriölle.

Tuleva siirtyminen insinöörin töistä tutkijaksi tarkoitti Torabi Haghighille ajattelu- ja toimintatapojen muutosta.

”Insinööri keskittyy vain yhteen ongelmaan, kuten esimerkiksi Iranissa ongelmalliseen pohjaveden laskuun. Sen sijaan tutkijalla on enemmän aikaa ja kiinnostusta sekä laajempaan mittakaavaan että yksityiskohtiin. Mitä tulee omaan kiinnostukseeni jokia kohtaan, olen kiinnostunut koko joesta järjestelmänä ja kaikesta, mihin se vaikuttaa. Esimerkiksi pohjavedenlaskun vaikutuksista alajuoksun jokijärjestelmään. Tutkijan on tarjottava sellaisia ratkaisuja, joita insinööri ei voi antaa.”

Akateemisella urallaan Torabi Haghighi uppoutuu innostuneena työhönsä. Hän saapuu toimistolleen aamuisin aikaisin malttamattomana aloittamaan työt. Hänen mielestään intohimo työhön on kaikkein tärkein piirre, joka tutkijalla voi olla.

”Tutkijan on oltava aiheestaan yhtä innoissaan kuin jalkapallofani on jalkapallosta. Tutkijan työ ei ole ohi viideltä tai kuudelta iltapäivällä, vaan työ kulkee mukana kaikkialle. Tutkimusongelmat pysyvät tutkijan mielessä koko ajan.”

Valmistuttuaan patoihin ja vesivoimaan keskittyväksi rakennusinsinööriksi Ali Torabi Haghighi työskenteli asiantuntijana Dodoudzanin padolla Iranissa.

Pohjoinen ulottuvuus

Oulussa asuessaan Torabi Haghighi on kiinnostunut yhä enemmän arktisista vesistöistä.

”Olen urani aikana tutkinut monia maailman mahtavia jokia kuten Niili, Tigris ja Eufrat. Tutustuin sitten useisiin upeisiin arktisiin jokiin, kuten Venäjän Lenaan ja Kanadan Mackenzieen. Ne olivat kovin erilaisia muihin jokiin verrattuna. Ihmisen toiminta on vaikuttanut niihin vähemmän kuin muihin jokiin ja siksi niiden kautta on hyvä tutkia ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Sitä paitsi arktisen joen virtaus saattaa heijastaa muutoksia koko valuma-alueella. Muutokset ilmastossa ja maankäytössä heijastuvat jokeen!”

Torabi Haghighi tiimeineen on määritellyt useita tutkimusongelmia Resource Management in Arctic Environment -tehtävään. Ensimmäinen näistä on jokisysteemien muutos seitsemässä merkittävässä arktisessa joessa. Toisena tavoitteena on ymmärtää vesivoimasäännöstelyn nopeiden virtaamamuutosten vaikutusta lohen elinkaareen erityisesti suomalaisissa joissa, kuten Kemijoessa. Lisäksi he analysoivat ilmastonmuutoksen ja kaivosteollisuuden vaikutuksia arktiseen ympäristöön. 

”Näiden tutkimusten avulla toivon, että voimme päästä askeleen eteenpäin arktisia ongelmia koskevassa keskustelussa. Toivon, että voimme tarjota uutta tietoa arktisesta alueesta, auttaa ennustamaan mitä tapahtuu tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen seurauksena ja arvioimaan eri arktisten resurssien hyödyntämisen vaikutuksia.”

Torabi Haghighi on tutkija, jonka alkuperäinen erityisosaaminen liittyy arktisesta alueesta suuresti eroavaan ympäristöön. Hän uskoo voivansa tarjota erilaisen ja arvokkaan näkökulman arktiseen tutkimukseen.

”Monipuolinen taustani ja osallistumiseni monenlaisiin insinööriprojekteihin ovat auttaneet minua etsimään ratkaisuja monitieteellisellä tavalla”, Torabi Haghighi kertoo.

Torabi Haghighi tuntee itsensä kotoisaksi Suomessa ja Oulussa. Hän haluaa tehdä Oulun yliopiston arktista tutkimusta tunnetummaksi kansainvälisesti ja myös laajentaa omia kansainvälisiä verkostojaan. Hän nauttii lumisista Suomen talvista ja kesäisestä keskiyön auringosta. Hänen työnsä seuraavat häntä kotiin, mutta hän ottaa siitä ilon irti.

”Nauttiessani grilliruokaa perheeni kanssa Kiiminkijoen penkalla katseeni nauliutuu jokeen. En voi olla pohtimatta: Hmm, miksi joki näyttää tänään eriväriseltä? Nämä kysymykset seuraavat minua kaikkialle.”

Teksti: Raita Niva


 

Viimeksi päivitetty: 7.9.2020