Ilmastonmuutos voi vaikuttaa rakennusten sisäilmaan

Muuttuvan mikrobiston vaikutuksia sisäilmaan selvitetään uudessa tutkimushankkeessa

Kuinka ilmastonmuutos, rakennusmateriaalit ja suunnitteluratkaisut vaikuttavat rakennettuun ympäristöön ja sisäilman laatuun sekä asumisterveyteen vaikuttaviin mikroskooppisiin organismeihin? Tätä ryhdytään tutkimaan Jyväskylän yliopiston professori Phillip Wattsin johtamassa hankkeessa, joka keskittyy selvittämään ilmastonmuutoksen vaikutuksia talorakenteiden suunnitteluun ja sisäilman terveyteen. Hanke sai yli 400 000 euron rahoituksen Suomen Akatemialta.

Tutkimuksessa Jyväskylän yliopisto tekee yhteistyötä Itä-Suomen ja Oulun yliopistojen kanssa. Konsortio sai kaikkiaan lähes miljoonan euron rahoituksen. Itä-Suomen yliopistosta tutkimuksessa on mukana puumateriaalitieteen apulaisprofessori Antti Haapala ja Oulun yliopistosta yliopisto-opettaja Filip Fedoric rakenteet ja rakentamisteknologia -tutkimusryhmästä.  

”Ihmiset viettävät suurimman osan elämästään sisätiloissa. Terveytemme riippuu rakennetussa ympäristössä kasvavien mikrosienten ja muiden mikrobien yhteisöistä ja niille tai niiden aineenvaihdunnan tuotteille altistumisesta”, sanoo Phillip Watts.

Ilmaston, rakennussuunnittelun ja materiaalien muutokset vaikuttavat talorakenteiden kosteuteen ja lämpötilaan eli mikroilmastoon ja niissä kasvavien mikroskooppisten organismien määrään ja laatuun. Ilmastomallit ennustavat, että rakennukset altistuvat mikrobikasvulle aikaisempaa suuremmassa määrin, ja tämä vaikuttaa asukkaiden ja rakenteiden terveyteen.

Tutkimuksessa Itä-Suomen yliopiston painopiste on uusien biopohjaisten rakennusmateriaalien ominaisuuksien selvittämisessä.

”Tutkimme, miten kosteuden ja lämpötilan muutokset vaikuttavat materiaaleihin ja siihen, miten ei-toivotut mikroskooppiset organismit niissä kasvavat", sanoo apulaisprofessori Antti Haapala.

Tutkimuksessa mikrobikasvustojen muutoksia tutkitaan keräämällä mikrobinäytteitä eri puolilta Suomea. Konsortio etsii parhaillaan yhteistyökumppania näytteiden toimittamiseen.

”Hygrotermiset mallit käyttävät mittaustietoja rakennuksen sisä- ja ulkopuolisista olosuhteista arvioimaan kosteuden ja lämpötilan jakautumista ja johtumista rakenteissa, ja niiden vaikutusta sisäilmaan. Oulun yliopiston osaprojektissa tutkitaan, kuinka mikrobien kasvun dynamiikkaa voidaan arvioida näillä malleilla ja kuinka olosuhteiden ja mikrobien kasvun mittauksista voidaan arvioida niiden yhteisvaikutuksia sisäilman terveyteen,” kertoo yliopisto-opettaja Filip Fedorik.

Rahoituksen saanut mikrobitutkimus kuuluu Suomen Akatemian Ilmastonmuutos ja terveys –akatemiaohjelmaan. Toisen vaiheen haussa rahoituksen sai seitsemän tutkimuskonsortiota. Tutkimuskonsortioille myönnettiin yhteensä kahdeksan miljoonaa euroa. Rahoitetut hankkeet käynnistyvät tammikuussa 2020.

Suomen Akatemian tiedote

 

Viimeksi päivitetty: 17.12.2019