Kunpassi (2009-2011)

Alunperin kunnallisen työympäristöpassin luomiseksi tarkoitetun KUNPASSI- hankkeen tavoitteena oli kehittää työhyvinvoinnin konsultointi- ja perehdyttämismalli kunta-alan niille toimialoille ja ammattiryhmille, joille teollisuus- ja teknistyyppisiin töihin tarkoitetun työturvallisuuskortin sisältö ei vastannut tarpeita. Tiedossa oli monilta tahoilta tulleiden havaintojen perusteella, että työturvallisuuskortti ei vaikuttanut nimenomaan työhyvinvoinnin niillä osa-alueilla, joita voidaan kutsua henkilöstön työkyvyksi ja työssä jaksamiseksi sekä henkiseksi hyvinvoinniksi. Hankkeen kanssa samaan aikaan virisi myös Työturvallisuuskeskuksen työhyvinvointikortti- hanke ja Kunpassissa päätettiin keskittyä työhyvinvoinnin sisältöihin sekä erityisesti sote-alaan. Kunpassi- hankkeen tavoitteiksi muodostui kerätä tietoa työhyvinvoinnista kunta-alalla keskittyen erityisesti sosiaali- ja terveysalaan sekä kehittää ja kokeilla työhyvinvoinnin perehdytystä kunnallisen sote-alan henkilöstölle ja kuntajohdolle.

Hankkeessa tehtiin 25 strukturoitua ja seitsemän avointa haastattelua työhyvinvoinnin asiantuntijoille. Sotealan ammattilaisia haastateltiin 15: seitsemän yksittäin ja kahdeksan neljän hengen ryhmissä. Sote-alan ammattilaisten haastattelurunko pohjautui työjärjestelmäviitekehykseen ja asiantuntijahaastatteluiden tuloksiin. Kaikki sote-alan ammattilaiset tekivät myös parivertailun asiantuntijoilta saatujen työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden merkityksestä. Hankkeessa kokeiltiin työhyvinvointiin liittyvää perehdyttämistä kahden Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan kunnan johdolle (10 henkilöä) ja työntekijöille (22 henkilöä) sekä kolmen kunnallisen sote-alan oppilaitoksen opettajille (12 henkilöä).

Hankkeen tuloksina saatiin tietoa asiantuntijoiden ja sote-alan ammattilaisten näkemyksistä työhyvinvoinnista sekä kokemuksia työhyvinvointiin liittyvästä perehdyttämisestä. Asiantuntijoiden ja sote-alan ammattilaisten näkemykset työhyvinvoinnista erosivat toisistaan ja perehdyttämisessä johdolle suunnatut interventiot nähtiin tärkeiksi. Sote-alalla keskeisimmin työhyvinvointiin vaikuttavat työtehtävät; mahdollisuus vaikuttaa ja keskittyä niihin sekä niiden järkevyys ja mielekkyys. Organisaation merkitys nähtiin vähäiseksi. Asiantuntijat puolestaan painottivat organisaatiota. Haastatteluissa työjärjestelmämalli toimi hyvänä pohjana myös sotealan ammattilaisten omalle reflektiolle ja kehityskeskusteluille työhyvinvointiin liittyen. Tulevaisuudessa työpaikat voisivat hyödyntää mallia kehityskeskusteluissaan. Perehdytyksiin osallistuneissa organisaatioissa laadittiin työhyvinvointiohjelmat.

 

Lisäksi:
 

Viimeksi päivitetty: 27.9.2012