Karonkka

Karonkan järjestäminen


On tapana, että väittelijä järjestää karonkan vastaväittäjän tai vastaväittäjien kunniaksi väitöspäivän iltana. Tavallinen aloitusaika on klo 18–20 riippuen väittelijän ja vastaväittäjän aikatauluista. Karonkka järjestetään tavallisesti ravintolassa tai juhlatilassa, mutta myös kotikaronkka on mahdollinen.

Karonkka vaatii omat järjestelynsä: kutsut, paikan, tarjoilun ja mahdollisen ohjelman. Paikasta ja ohjelmasta riippuen huolehditaan koristeluista, valoista, äänentoistosta, orkesterista yms. Tilaisuudessa pidettävät puheet on syytä valmistella etukäteen (mm. kiitospuhe vastaväittäjälle). Ravintolasta on hyvä etukäteen pyytää tarjouksia erilaisista vaihtoehdoista, jotta yllätyksiä laadun ja varsinkaan hinnan suhteen ei pääsisi tapahtumaan. Ateria sisältää yleensä alkuruuan, pääruuan, jälkiruuan ja kahvin tai teen.

Karonkka alkaa tavallisesti alkumaljalla, joka voi olla esimerkiksi kuohuviini, jokin muu viini tai cocktail. Pääjuomana on yleensä viini ja jäävesi. Alkoholiton vaihtoehto on aina syytä pitää valikoimassa. Myös erikoisruokavaliot on otettava huomioon. Paikkakortit on muistettava, jos niitä tarvitaan. Perinteisen karonkan kustantaa väittelijä itse. On myös mahdollista tarjota illallinen vain vastaväittäjälle ja kustokselle siten, että muut vieraat maksavat puolestaan joko kokonaan tai osittain ruokailun illalliskortin muodossa. Yleistä on, että virallisemman karonkan jälkeen juhliin kutsutaan myöhemmässä vaiheessa myös muuta väkeä tai siirrytään jatkoille johonkin muuhun paikkaan, jolloin kukin vieras usein maksaa tilauksensa itse.

Karonkkakutsut

Itseoikeutettuja vieraita karonkassa ovat vastaväittäjä(t) ja kustos. Luonnollisia kutsuttavia ovat väitöskirjatyön ohjaajat ja osajulkaisujen muut kirjoittajat. On kohteliasta kutsua myös esitarkastajat, seurantaryhmä(n puheenjohtaja) ja yleensä kaikki ne, jotka ovat selvällä panoksella osallistuneet väitöskirjan syntymiseen, joita voivat olla esim. muut tutkimusryhmän jäsenet ja tukihenkilöt. Myös puoliso, omat vanhemmat ja hyvät ystävät kuuluvat yleensä kutsuttujen listalle.

Kätevintä on kutsua samalla kutsukortilla väitöstilaisuuteen ja karonkkaan. Ilmaise selvästi, kutsutko vieraat henkilökohtaisesti vai avec. Käytösoppaissa olevien ohjeiden mukaan kutsu karonkkaan tulisi esittää vasta väitöksen jälkeen, mutta käytännössä kutsuminen on syytä tehdä ajoissa tarjoilujen varaamista ja järjestelyjä varten. Kutsussa tulee olla karonkkapaikan tarkka osoite ja ohjeet pukeutumiseen. Varmista lisäksi vastaväittäjältä ja kustokselta, että he osaavat karonkkapaikalle. Kustoksen rooliin voi usein luontevasti kuulua noutaa vastaväittäjä hotellista ja mennä tämän kanssa yhdessä karonkkaan.
Kutsukortin malli:

Tervetuloa väitöstilaisuuteeni
päivä. xx kuuta 20XX klo xx.xx
paikka xx (osoite xx)
sekä tilanteen niin salliessa vastaväittäjäni professori xx kunniaksi järjestettävän väitöskaronkkaan,
päivä. xx kuuta 20XX kello xx.xx
paikka xx (osoite xx)
VÄITTELIJÄN NIMI
R.s.v.p. xx.xx. mennessä p. xx tai xx@xx.fi
Juhlapuku valkoisin liivein, tohtorinhattu / Tumma puku, tohtorinhattu

Ruokavaliorajoitukset huomioidaan

 

Pukeutuminen karonkassa

Tavallisesti pukuna on frakki eli juhlapuku valkoisin liivein (kiiltonahkakengät ja valkoinen taskuliina kuuluvat myös tyypilliseen karonkkapukeutumiseen frakin kanssa) ja naispuolisella väittelijällä samoin kuin juhlapukuisen miehen daamilla on pitkä, joko musta tai hillityn värinen muu pitkä asu. Kutsukortin pukeutumisohjeita on syytä noudattaa.  Karonkat eivät enää ole yhtä muodollisia juhlia kuin ennen, mutta suurta vaihtelua on yliopistojen, tiedekuntien ja väittelijän omien mieltymysten välillä. 

Karonkan istumajärjestys

Väittelijä varaa paikan itselleen pöydän keskeltä valitsemaltaan puolelta pöytää. Väittelijä ei koskaan istu juhlapöydän päässä. Väittelijän oikealle puolelle eli kunniapaikalle tulee vastaväittäjä tai, jos vastaväittäjiä on kaksi, ns. pää- tai vanhempi vastaväittäjä. Väittelijän vasemmalle puolelle sijoittuu väitöstilaisuuden kustos. Jos vastaväittäjiä on kaksi, tälle paikalle tulee ns. nuorempi vastaväittäjä, ja kustos istuu päävastaväittäjän oikealla puolella. Pöydän vastakkaisella puolella istuu usein väittelijän sukulaisia ja ystäviä, väittelijän puoliso yleensä tätä vastapäätä.

Puheet

Illallisen nauttimisen aikana on tapana pitää virallisia puheita. Tavallisin ajankohta puheille on pääruuan jälkeen ennen jälkiruokaa; toinen vaihtoehto on jälkiruuan jälkeen ennen kahvia tai teetä.

  • Ensimmäisen puheen pitää väittelijä, joka kohdistaa puheensa alun vastaväittäjälle kiittäen häntä väitöskirjansa tarkastuksesta ja arvokkaista sitä koskevista huomautuksista. 
  • Seuraavaksi väittelijä kohdistaa puheensa väitöstilaisuuden kustokselle. Tämän jälkeen väittelijä on vapaa kohdistamaan puheensa itse valitsemilleen henkilöille. Sellaisia ovat esim. ohjaajat, osajulkaisujen muut tekijät, muut väitöskirjan syntymiseen vaikuttaneet henkilöt, puoliso, vanhemmat jne. Usein tapana on puhua viimeisimpänä puolisolle.
  • Seuraava puhuja on vastaväittäjä, joka kohdistaa puheensa ainoastaan väittelijälle.
  • Puhujista seuraava on väitöstilaisuuden kustos, joka erityisesti kohdistaa sanansa väittelijään, hänen elämänvaiheisiinsa, oppilaana olemiseen ja väittelijän saavutusten merkitykseen. Tämän jälkeen vastauspuheita pidetään yleensä samassa järjestyksessä, jossa väittelijä kohdisti sanansa.

Hattupöytä

Kustoksen ja vastaväittäjän kanssa tulee sopia tohtorinhattujen mukaan ottamisesta karonkkaan. Akateemisen perinteen mukaan karonkkaan järjestetään erillinen pöytä tohtorinhattuja varten. Myös karonkkavieraille tulee kertoa tohtorinhatun mukaan ottamisesta kutsun yhteydessä. Tohtorinhattujen mukaan ottaminen karonkkaan ei kuitenkaan ole pakollista. 

Kiitoskortti

Kiitoskortti tulee lähettää kaikille niille, jotka ovat muistaneet väittelijää kukkasin tai muilla tavoin väitöksen yhteydessä. Kaikkia kädestä onnittelijoita ei voi muistaa jälkikäteen. Niitä, joiden toiminta on erityisesti auttanut työn edistymistä, tulee muistaa kiitoskorttia arvokkaammalla tavalla, esimerkiksi omistuskirjoituksella varustetulla väitöskirjalla. Perinteisiin väitösmenoihin on myös kuulunut, että vastaväittäjän puolisolle lähetetään väitöspäivänä tai väitöspäivän jälkeisenä aamuna kukkia kiitokseksi siitä, että työn tarkastamiseen on käytetty perheelle kuuluvaa aikaa, mutta tavasta on jo melko laajalti luovuttu. Kustos osaa kertoa oman tieteenalan nykykäytännöistä.
 

 

Viimeksi päivitetty: 1.4.2020