Kamppailu Oulun yliopiston kampuksesta syntyy kahdesta tarinasta

Yritykset, organisaatiot ja kaupungit koettavat nykyään profiloitua brändien avulla. Niille laaditaan identiteettejä ja tarinoita, joista toivotaan apua asiakkaiden ja asukkaiden houkuttelussa. Brändit ovat tulleet myös yliopistojen markkinointiin. Oulun yliopiston pääkampuksen sijaintikeskustelussa kilpailee kaksi tarinaa.

Ensimmäinen alkaa yliopiston hallituksen toimista käynnistää selvitystyö kampuksen rakentamisesta Raksilaan. Se etenee tila/vuokrakustannuksista kampusten sijaintiin, hiilijalanjälkeen sekä tulevaan vetovoimaan rekrytoinnissa ja kaupunkikehityksessä.

Uusi kampus nähdään matkailutäkynä. Raksila tarjoaa vetovoimaa yliopistolle, joka kilpailee ikäluokkien supistuessa opiskelijoista ja henkilökunnasta. Siirto on panostus tulevaisuuteen. Rahoitus on tarinan mukaan turvattu. Kertomusta ovat ylläpitäneet yliopiston ja kaupungin johto, muutamat tutkijat ja opiskelijat sekä Kaleva.

Toinen tarina korostaa nykyisen kampuksen kehittämistä. Se liittyy Pro Linnanmaa -liikkeeseen, jonka tukilistalla on 6 300 allekirjoittajaa. Tarina korostaa opetukseen ja tutkimukseen panostamista seinien sijasta sekä Linnanmaan asemaa pohjoisen ”piilaakson” ytimenä. Siirtoajatuksen ajankohta koetaan erikoisena, koska ammattikorkeakoulu on juuri aloittanut kampuksella ja sen siirtoa perusteltiin korkeakoulujen synergialla. Siirron rahoituspohjaa epäillään.

Mitä on tarinoiden takana? Koska Linnanmaan yli 100 000 neliömetrin sijasta Raksilassa tilaa olisi vain 30 000 neliömetriä, siirron jälkeenkin yliopistolla olisi edelleen kampus Linnanmaalla. Harjoittelukoulusta ei ole keskusteltu mutta opettajankoulutuksessa yliopiston ja sen harjoittelukoulun läheisyys lienee etu.

Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että historia, laatu ja maine opetuksessa ja tutkimuksessa, kirjastopalveluiden taso, kampuksen ilmapiiri, opiskelijoiden asumisolot, heidän urakehitykseensä panostaminen ja fyysiset puitteet (salit, laboratoriot, liikuntamahdollisuudet) ovat yliopiston brändille tärkeitä. Sijainnin osalta taas korostuvat kaupunkien yleiset vetovoimatekijät. Brändin kannalta haitallisia ovat spekulointi ja yleistykset.

Brändi vaikuttaa sekä ulos- että sisäänpäin, mikä voi aiheuttaa ristiriitoja. Esimerkiksi Tampereen korkeakoulujen fuusiossa syntyneen yhteisön brändääminen oli kivuliasta. Tapaus osoitti, että henkilöstöä ja opiskelijoita tulee kuunnella. Tämä on tärkeää, jos näkemykset eroavat paljon niin kuin Oulun tapauksessa. Oulussa yliopistoväen kannat eivät ole olleet johtoa lukuun ottamatta juuri esillä. Yliopiston kyselyssä henkilöstö saa esittää toiveita uudelle kampukselle mutta ei itse siirtoa koskien. Ylioppilaskunta on vaatinut opiskelijoiden ja henkilökunnan osallistamista hankkeeseen alusta alkaen.

Dialogia Oulussa tarvitaan, koska siirtoon liittyy paljon kysymyksiä. Mistä hintalappu lopulta muodostuu? Miten tulevat opiskelijat valitsevat opinahjonsa? Miten väestöennusteilla voi perustella yliopiston sijaintia kaupunkirakenteen sisällä? Mitä toimintoja keskustakampukselle sijoittuisi? Muuttaisiko koko yliopisto keskustaan? Mitä nykyisille tiloille tapahtuu, jos muutto toteutuu? Entä amk? Miten varmistetaan, että yliopiston tulokset ja vetovoima eivät kärsisi siirtoprosessin aikana ja sen jälkeen?

Yliopiston sijainnilla on merkitystä mutta veto- ja pitovoima liittyy pääosin rekrytoivien yksiköiden maineeseen, koulutustarjontaan ja laatuun. Osa koulutusaloista vetää nytkin hyvin opiskelijoita, osa ei. Uudet avaukset, kuten psykologikoulutus, ovat tarpeen. Tutkimuksen kannalta taas ratkaisevia ovat hyvät rekrytoinnit, työsuhteiden jatkuvuus sekä henkilöstön arvostaminen, siis motivoituneen yliopistoyhteisön rakentaminen.

Sijainti on suhteellinen ilmiö. Linnanmaa on syrjässä keskustasta, Oulu on syrjässä Etelä-Suomesta, Suomi on syrjässä maailman tiedekeskuksista. Sijainti pitää kääntää vahvuudeksi, jotta voidaan varmistaa ansioituneiden tutkijoiden tulo ja pysyminen Oulussa. Pitovoiman puute ollut kauan ongelmana yliopistolla. Moni huippututkija on lähtenyt Oulusta pois.

Linnanmaan kampusta on vuosien saatossa uudistettu ja laajennettu, alueelle on tullut yrityksiä, liikuntatiloja, asuntoja, asukkaita ja palveluja. Kampuksen ja keskustan välisiä yhteyksiä on parannettu.

Sijainti on edelleen ongelma muun muassa kongressien yhteydessä. Kongressikeskuksen rakentaminen keskustaan tarjoaisi ympäristön yliopiston, kaupungin ja yrityselämän tarpeille (keskustan hotellit ja ravintolat). Se edistäisi verkostoitumista sekä tiede- ja kulttuuritapahtumia. Keskus voisi lopulta nostaa kongressivieraiden määrän yli 200 000 asukkaan kaupungin kokoa vastaavalle tasolle ja tarjota ympärivuotisen toiminnallisen kohteen matkailulle.

Anssi Paasi
maantieteen professori, Oulun yliopisto

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kalevan Yläkerta-palstalla 21. syyskuuta 2020.

Last updated: 30.9.2020