Nopeamman diagnostiikan jäljillä

Biokemisti Lauri Rannaste kehittää työkseen uudenlaisia diagnostiikkatestejä. Nopeammasta diagnostiikasta hyötyvät niin terveydenhuolto kuin kuluttajatkin.

Kuten muidenkin alojen tutkijoiden, myös biokemistien paras kaveri on uteliaisuus.

”Tässä hommassa pääsee oppimaan koko ajan. Kaikkea ei voi tietää, ja työssä tarvitaan omaa halua alkaa selvittämään asioita”, kertoo biokemian maisteri ja tohtorikoulutettava Lauri Rannaste.

Rannaste aloitti lukion jälkeen kemistitutkijan opinnot Itä-Suomen yliopistossa. Sivuaineeksi valikoitunut biokemia jätti kiinnostuksen kytemään ja muutaman vuoden päästä Rannaste pääsi siirtohaulla opiskelemaan ainetta Oulun yliopistoon.

Nyt Rannaste on töissä VTT:llä biosensoriryhmässä, joka keskittyy massavalmistettaviin pikatesteihin. Ryhmä on ollut mukana kehittämässä muun muassa sinilevätestiä mökkirannan veden turvallisuuden tutkimiseen ja alkoholitesteriä ajokunnon selvittämiseen.

”Oulu voisi olla johtavassa asemassa reagoimassa tulevaisuuden koronaviruspandemian kaltaisiin tilanteisiin.”

Biokemisti on isojen kysymysten äärellä

Rannasteen mukaan biokemia on täynnä vastausta vailla olevia kysymyksiä. Se viehättää tutkijaluonnetta, joka haluaa ottaa selvää asioista, joita ei vielä tunne. Biokemian kautta pääsee ymmärtämään syvällisesti ihmiskehon toimintaa.

”On mielenkiintoista päästä pureutumaan elämän isoihin kysymyksiin. Siihen kuinka hauraita me olemme ja miten taudit muodostuvat”, Rannaste kertoo.

Oulun yliopistossa saatu koulutus tarjoaa Rannasteen mielestä hyvät eväät tutkijan uralle. Biokemian opetus on käytännönläheistä ja laboratoriokokemusta ja oppia eri työskentelymenetelmistä ehtii kertyä rutkasti.

”Työ toki itsessään opettaa, mutta tutkinnosta sain kattavan pohjan ja tietotaidot”, Rannaste sanoo.

Rannaste iloitsee siitä, että Oulun yliopiston biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunnassa työelämän tarpeet on huomioitu hyvin koulutuksessa.

Opiskelijoilla on myös läheiset välit tiedekunnan henkilöstön kanssa, ja opiskelijoiden mielipidettä kuunnellaan opetuksen kehittämisessä.

”Muualla on hämmästelty sitä, miten paljon me voimme vaikuttaa. En voi tarpeeksi kiitellä siitä, miten hyvin meitä on kuunneltu.”

Oulussa on paljon diagnostiikan massavalmistukseen keskittyneitä yrityksiä ja alan tutkimusta. Biokemisti Lauri Rannaste haaveilee pääsevänsä mukaan luomaan Pohjois-Suomeen diagnostiikkakeskittymää. ”Oulu voisi olla johtavassa asemassa reagoimassa tulevaisuuden koronaviruspandemian kaltaisiin tilanteisiin.”

 

Pikatestit jouduttavat hoitoa

Opintojen aikana Rannaste tutustui startup-yritykseen, joka tarvitsi apua pikatestin kehittämisessä. Sitä kautta hän tutustui pikatestien maailmaan ja sai varmuutta hakea VTT:llä avautunutta kesätyöpaikkaa. 

”Kaikki mitä hakijalta edellytettiin ei täyttynyt, mutta onnistuin haastattelussa vakuuttamaan, että minut kannattaa ottaa.”

Rannaste on vakuuttanut osaamisellaan ja tutkijaharjoittelijasta on tullut tutkija. Nykyisessä tehtävässään hän on mukana tutkimusryhmässä, joka kehittää biosensoreita.

Nukleiinihappoanalytiikan avulla voidaan etsiä tiettyjä pätkiä esimerkiksi taudinaiheuttajan perimästä.

”Kehitämme uudentyyppisiä testejä eri käyttötarkoituksiin. Minä vastaan biokemian puolesta eli nukleiinihappomonistuksesta ja olen päässyt kehittämään esimerkiksi verenmyrkytyksen aiheuttajia tunnistavaa pikatestiä”, Rannaste kertoo.

Nukleiinihappoanalytiikan avulla voidaan etsiä tiettyjä pätkiä esimerkiksi taudinaiheuttajan perimästä. Tunnistamalla taudinaiheuttajia voidaan saada selville, mikä aiheuttaa tietyn sairauden. Nopea määritys on tärkeää.

”Verenmyrkytys voi mennä huonompaan suuntaan todella nopeasti. Verenmyrkytyksen aiheuttajana voi olla bakteeri, virus tai sieni ja niitäkin on lukuisia erilaisia. Aiheuttaja täytyy todeta pikaisesti, jotta sairaanhoidon tarvetta voidaan yksilöidä.”

Terveydenhuollon lisäksi kuluttajat ovat pikatestien kohderyhmää.

”Ihmisiä kiinnostaa nykyään kovasti oman terveyden ja ympäristön tilan seuraaminen. Koitamme vastata tähän kehittämällä edullisia ja massavalmistettavia pikatestejä, jotka päätyisivät niin julkiselle kuin myös yksityiselle puolelle”, Rannaste kertoo.

Tieteenalojen väliseen yhteistyöhön Rannaste kokee saaneensa biokemian opinnoista hyvän pohjan.

Biokemistin työhön kuuluu poikkitieteellistä palapelin kasaamista

Biokemistin työ vaatii joustavuutta ja kykyä ajatella kehitettäviä asioita myös muiden alojen asiantuntijoiden näkökulmasta, sillä työ on vahvasti monitieteistä. Diagnostiikkatuotteiden työstämisessä on mukana biokemistien lisäksi muun muassa fyysikoita, insinöörejä ja kemistejä.

”Saatan itse keskittyä hyvin pieneen osa-alueeseen, mutta kehitystyössä on ajateltava samalla muita. Mietin millainen ratkaisu olisi vaikkapa tuotteen massavalmistuksen kannalta toimiva. Kokoamme yhdessä palapeliä”, Rannaste tuumii.

Oman tieteenalan yleistajuistaminen on poikkitieteellisessä työympäristössä olennaista. Tieteenalojen väliseen yhteistyöhön Rannaste kokee saaneensa biokemian opinnoista hyvän pohjan.

”Täytyy aina miettiä minulle itselleni jotain ihan perusasiaa muiden näkökulmasta. Joskus saa yksinkertaistaa asioiden toimintaa paljonkin, kun sitä avaa eri alan ammattilaiselle.”

 

Teksti: Terhi Suominen. Kuvat: Mikko Törmänen

Lauri Rannaste

Biokemian maisteri 2019.
Työskentelee VTT:llä tutkijana osana biosensoriryhmää.
Tohtorikoulutettava terveys- ja biotieteiden tohtoriohjelmassa
Kalligrafia ja pienoismallit ovat lähellä Laurin sydäntä.
Hän myös keräilee puolisonsa kanssa vanhaa suomalaista designia.