Avajaisten juhlapuheet 2020

Lukuvuoden 2020–2021 avajaiset 7.9.2020

Avajaispuhe 
Rehtori Jouko Niinimäki:

Hyvät juhlavieraat, yliopistolaiset ja yliopiston ystävät,

Sydämellisesti tervetuloa Oulun yliopiston lukuvuoden avajaisjuhlaan, joka toteutetaan etäyhteyksin koronapandemian vuoksi. Aloitamme lukuvuoden tilanteessa, jossa pääosa opetuksesta on järjestetty etänä jo maaliskuun puolivälistä asti. Opettajat ja opiskelijat ovat totutelleet uusiin käytäntöihin ja saaneet niillä aikaan hienoja tuloksia. Koronapandemia on luonut meille uuden normaalin, jossa joudumme elämään toistaiseksi. Viruksen huomioimisesta on tullut osa arkipäivän turvallisuutta.

Viime vuonna yliopiston toiminnan alkamisesta tuli kuluneeksi 60 vuotta, ja muistelimme tässä samassa tilaisuudessa yliopiston ensihetkiä. Paikalla oli yliopiston aivan ensimmäisiä opiskelijoita ja runsas yleisö. Tänä vuonna uskon, että etäyhteyden ansiosta avajaiset saavat suuremman yleisön kuin koskaan aikaisemmin yliopiston historiassa.

Kuluneen vuoden aikana yliopistossamme on, koronankin keskellä, tehty lujasti töitä uusien tutkimusavausten ja opetuksen laadun hyväksi. Kiitän tästä lämpimästi koko henkilökuntaa. Ahkera yhdessä tehty työmme on tuonut tuloksia, joista olemme iloisia ja ylpeitä. Mainitsen lukuisista esimerkeistä kaksi, joita voidaan pitää merkkipaaluina myös Oulun ja koko pohjoisen Suomen näkökulmasta.

Heinäkuussa saimme iloisen ja pitkään odotetun uutisen, kun opetus- ja kulttuuriministeriö vahvisti, että voimme aloittaa Oulussa psykologian tutkintokoulutuksen jo ensi vuonna. Tuosta päätöksestä olemme syvästi kiitollisia. Pohjois-Suomessa on suuri pula psykologeista, ja nyt alkavan koulutuksen voi hyvällä syyllä olettaa helpottavan tuota vaikeaa tilannetta. On hyvin tiedettyä, että opintoihin lähdettäessä nuoret liikkuvat herkästi, mutta työelämässä olevien liikkuminen on ymmärrettävästi vähäisempää. Pohjoisen Suomen hyvinvointi kytkeytyy vahvasti täällä annettavaan koulutukseen, koska työikäisten muuttovirrat ovat suurempia pohjoisesta etelään kuin päinvastoin.

Kesällä varmistui myös, että Oulun yliopisto on kilpailun kautta hyväksytty Eurooppa-yliopistoverkostoon, The European University of Post-Industrial Cities eli UNIC. 62 hakemuksesta hyväksytyiksi tuli 24 verkostoa. Yliopistoverkostot tekevät tiivistä ja kunnianhimoista yhteistyötä, lisäävät opiskelijoiden ja henkilökunnan liikkuvuutta ja vahvistavat koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan yhteyksiä. Niiden tarkoituksena on edistää tietoon perustuvaa taloutta, työllisyyttä ja hyvinvointia Euroopassa. Nyt Oulun yliopisto on yhä kiinteämpi osa eurooppalaista yhteisöä myös koulutuksessa ja tieteessä.

Hyvät kuulijat. Oulun yliopisto voi hyvin, ja juuri hyvinä aikoina on tärkeää katsoa tulevaisuuteen. Alkavana vuonna haluamme muun muassa kertoa näkyvästi kasvavasta jatkuvan oppimisen tarjonnastamme. Jatkuvien oppimismahdollisuuksien tarjoaminen on tullut voimakkaasti kaikkien yliopistojen työlistalle. Tutkinnon saamisen jälkeen ihmiset palaavat yliopistoihin oppimaan vielä monta kertaa. Oppimisen muodot muuttuvat, mutta tarve säilyy. Oppimisen ilmiöt myös kiinnostavat korkeakoulumaailmassa, sillä juuri elokuussa järjestämäämme virtuaaliseen Pedaforum-tapahtumaan osallistui ennätykselliset 1200 ihmistä.

Yliopistojen alkanutta vuosikymmentä raamittaa vahvasti kansallinen Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030. Sen perusteella yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelupaikkoja lisätään tuntuvasti. Oulun yliopistossa aloittaakin nyt syksyllä ennätykselliset 2700 uutta opiskelijaa.

Korkeakouluvision tavoitteet tarkoittavat myös sitä, että käymme entistä kovempaan kilpailuun opiskelijoiden saamiseksi Ouluun. Kun opiskelupaikkoja lisätään kaikkialla, suurten kaupunkien nuorista entistä suurempi osa pääsee halutessaan opiskelemaan omaan kaupunkiinsa. Pohjois-Suomen väestöennusteet puolestaan osoittavat kiistatta, että alueemme nuorten ikäluokkien koko kääntyy voimakkaaseen laskuun 2030-luvun alkuvuosina. Historiallisesti meille on tultu juuri Pohjois-Suomesta, mutta pian tulijoita ei enää riitä siinä määrin kuin aiemmin.

Joudumme tekemään kaikkemme sen eteen, että yliopiston menestys ja alueen hyvinvointi eivät tyssää vetovoimavajeeseen toimintaympäristön muuttuessa. Kansainvälisyys on nykyisin yliopistolle tärkeää, mutta jatkossa kansainvälisten opiskelijoiden saamisesta ja heidän työllistymisestään tänne on tulossa elinehto. Kansainvälisten opiskelijoiden houkuttelu vaatii meiltä paljon, koska heillä, jotka lähtevät opiskelemaan vieraaseen maahan, on valtavasti vaihtoehtoja. Oulun on oltava heille houkutteleva paikka niin yliopistona kuin kaupunkinakin.

Keskustakampus on yksi teko, jolla varaudumme tulevaan. Haluamme, että opiskelijoilla ja henkilökunnalla on helposti saavutettavat tilat myös kaupunkimaisessa ympäristössä, mikä mahdollistaa sen, että opiskelijat kasvavat aktiivisiksi kaupunkilaisiksi yhdessä muiden kaupunkilaisten kanssa. Keskustasijainti mahdollistaa kansalaisten ja tieteen kohtaamiset aivan uudella tavalla ja tasolla. Esimerkiksi yhä useampi lukiolainen voi opiskella fyysisestikin yliopistolla jo lukioaikana. Suomelle ja erityisesti Pohjois-Suomelle haluamme antaa sen lahjan, että Oulun yliopisto pysyy jatkossakin vetovoimaisena opiskelupaikkana.

Tämä poikkeusvuosi onkin ollut pikakurssi uusiin työtapoihin. Olemme saaneet kurkistaa tulevaisuuteen, jossa työ muuttuu monipaikkaisemmaksi ja etätyö lisääntyy. Olemme yliopistossa päättäneet, että myös koronan jälkeen etätyökäytäntömme ovat aikaisempaa joustavammat.  Monipaikkaisuus, johon olemme siirtymässä, on työtapana suuri mahdollisuus koko pohjoiselle, sillä työskennelläkseen pääkonttoreissa tai esimerkiksi ministeriöissä ei tarvitse enää muuttaa Helsinkiin, vaan pääosa työstä voidaan tehdä miltä tahansa paikkakunnalta. Myös strategiassamme toteamme, että pohjoinen on ihmiskunnan uusi kasvusuunta. Täällä on tilaa ja mahdollisuuksia.

Hyvät kuulijat. Ajat muuttuvat, ja yliopisto niiden mukana. Missään vaiheessa emme saa kadottaa katsettamme nuorista ikäpolvista, joille maailma on jatkuvasti erilainen. Kun rakennamme yliopistoa 2030-luvulle ja siitä eteenpäin, meidän täytyy muistaa, että osa noista tulevaisuuden opiskelijoista on vielä päiväkodissa ja osa ei ole vielä syntynytkään. Yliopistossa tutkimus on maailmaa varten ja koulutus oppijoita varten. Tulevaisuus ja työ sitä varten alkavat juuri nyt.

Toivon, että lähdemme tähän lukuvuoteen avoimina ja valmiina luomaan uutta. Kyky kuvitella hienoja tulevaisuuksia on aina ollut tieteen ja myös oppimisen ytimessä. 

Samalla toivotamme tervetulleiksi etenkin kaikki uudet opiskelijamme ja työntekijämme. Koronan tuomista erityisjärjestelyistä huolimatta toivon, että pääsette nopeasti kokemaan ainutlaatuista yliopistohenkeä ja ylpeyttä opiskelu- ja työpaikastanne.

Lämpimästi tervetuloa myös uusille naapureillemme Linnanmaalla, Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoille ja työntekijöille. 

Antoisaa lukuvuotta jokaiselle.

 

Valtiovallan videotervehdys
Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko:

”Tämä maa minun mieltäni innostaa,
se on kymmenen, kymmenen virran maa!”

Arvoisat juhlavieraat, Oulun yliopiston henkilökunta, opiskelijat ja alumnit,

Pohjois-Pohjanmaan maakuntalaulu kuvaa upealla tavalla pohjoissuomalaista mielenmaisemaa ja tekee ymmärrettäväksi myös Oulun yliopiston upeaa jo yli 60-vuotista tarinaa. Yritteliäisyys, rohkeus ja usko sivistyksen voimaan ovat tehneet Oulun yliopistosta ainutlaatuisen toimijan, joka luo valoa ja toivoa koko Pohjois-Suomeen sekä tarjoaa konkreettisia, käytännönläheisiä ratkaisuja koko ihmiskuntaa koskeviin ongelmiin. Oulun yliopisto on samaan aikaan juurevasti läsnä omalla alueellaan, mutta katsoo rohkeasti kauas.

Ajattelutapanne on kuvattu hienolla tavalla tunnuslauseessanne: Pohjoinen muuttaa maailmaa – kestävämpi, älykkäämpi inhimillisempi. Se kertoo, että Oulun yliopiston perustaminen ja sen puolesta vuosikymmenten varrella tehty periksi antamaton työ ovat olleet tekoja paremman maailman puolesta. 

Hyvät juhlavieraat,

Lukuvuoden avaus on aina sivistyksen, koulutuksen, tutkimuksen ja koko yliopistonyhteisön yhteinen juhla. Merkityksellisin tämä päivä on kuitenkin opintonsa aloittaville nuorille. Tänä syksynä opintonsa aloittavien uusien yliopisto-opiskelijoiden opinnot käynnistyvät hyvin erilaisessa todellisuudessa kuin meillä aiempien vuosikertojen opiskelijoilla. 

Koronaepidemia vaikuttaa ihmisten, korkeakoulujen ja yhteiskunnan arkeen voimakkaalla tavalla. 
Takana on jo erityisjärjestelyin loppuun saatettu kevätlukukausi ja ainakin osin samoissa merkeissä käynnistyvä syyslukukausi. Koronakriisin haltuunotto vaati mittavaa etäopiskeluloikkaa, opetuksen siirtämistä verkkoympäristöön. Lisäksi on tarvittu merkittäviä ponnistuksia yliopistoyhteisön hyvinvoinnin, luottamuksen ja turvallisuuden tunteen säilymisen eteen.  

Kaikesta kertyneestä tiedosta ja lisääntyneestä ymmärryksestä huolimatta on vaikea arvioida, kuinka pitkään ja vahvasti epidemia vaikuttaa elämäämme ja yhteiskunnan perusrakenteisiin. On selvää, että koulutuksen, tutkimuksen ja kansainvälisen yhteistyön merkitys korostuu rakentaessamme tietä ulos kriisistä ja luodessamme siltaa kohti tulevaa.

Tämä on suuri mahdollisuus yliopistoille. Pelkona kuitenkin on, että kansainvälisen korkeakoulu- ja tutkimusyhteistyön etuja arvioidaan aiempaa itsekkäämmin ja globaali kilpailu osaajista ja liikkuvista opiskelijoista kovenee. 

Rajat ylittävä kilpailu osaamisesta ja osaajista sekä tieteen ja teknologian kehitys edellyttävät myös korkeakoulujen toiminnan ja toimintatapojen uudelleenarviointia.  Uskon, että paras tulos saavutetaan, kun näkemykset nousevat korkeakouluyhteisöstä sisältä ja korkeakoulujen toiminnasta käsin. Meidän on haettava voimaa ja kasvua yhteistyöstä jatkossakin.

Hyvät kuulijat,

Oulun yliopiston toiminnan keskeisenä ajatuksena on tuottaa uutta tieteellistä tietoa ja siihen perustuvia ratkaisuja sekä kouluttaa tulevaisuuden suunnannäyttäjiä kestävämmän, älykkäämmän ja inhimillisemmän maailman rakentamiseksi. 

Yhteiskunnan muutoksiin vastaamiseksi Oulun yliopisto on onnistuneesti reagoinut alakohtaisiin koulutustarpeisiin ja edistänyt myös jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia yksin ja yhdessä muiden korkeakoulujen kanssa.  

Pidän erittäin tärkeänä, että ministeriön ja valtioneuvoston toimesta on kuluvan vuoden aikana tehty monia merkittäviä linjauksia koulutustason nostoon, hakijasuman purkamiseen sekä alojen ja eri alueiden osaajapulaan vastaamiseksi. Pohjois-Suomen kannalta tärkeä avaus on valtioneuvoston päätös antaa Oulun yliopistolle syksystä 2021 lähtien psykologian alan tutkintokoulutus. Yliopistoon on lisärahoituksen turvin tulossa myös merkittäviä koulutuslisäyksiä usealle muulle koululutusalle.

Näin vastataan osaltaan Pohjois-Suomen osaajien työvoimapulaan ja tuetaan alueen nuorten mahdollisuuksia päästä korkeakoulutukseen aiempaa laajemmin myös omassa tai lähimaakunnassa. 
Oulun yliopistolla on valtava merkitys Pohjois-Pohjanmaalle ja alueen ihmisille. Tämä on näkynyt myös niissä lukuisissa yhteydenotoissa, joita olen saanut yliopiston kampusten sijoittumiseen liittyen.

Tänä syksynä on saatettu loppuun samaan konserniin kuuluvan Oulun ammattikorkeakoulun päätoimintojen siirtyminen Linnanmaalle. Uskon, että Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun muodostaman korkeakoulukokonaisuuden avulla pystytään vahvistuneen yhteistyön kautta vastaamaan aiempaa paremmin alueen teollisuuden ja elinkeinoelämän tarpeisiin. 

Luotan siihen, että käynnissä oleva pohdinta korkeakoulukampusten tulevasta sijoittumisesta valmistellaan tiiviissä ja avoimessa yhteistyössä eri tahojen välillä. Luotan myös siihen, että autonomisten korkeakoulujen päätöksenteossa otetaan huomioon korkeakoulujen pidemmän aikavälin houkuttelevuuden ja kilpailukyvyn ohella myös laajemmat taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset. 

Ladies and Gentlemen,

The Government Programme aims to make Finland a globally influential nation. This applies to knowledge and skills, too, and to our responsibility to respond to global challenges with the help of education and research. The initiatives of the next few years will give Finland the opportunity to promote the principles of open science and academic mobility.

I have followed with interest how the University of Oulu joined the alliance of the European University of Post-Industrial Cities (UNIC). Besides making Finland more internationally oriented, as well as improving the quality of education and enhancing research environments, this clearly ties in with the regional economy and action to develop the participating university cities. With a body of students and staff consisting of 90 different nationalities to draw on, the University of Oulu is in a perfect position to make a mark in strengthening internationalisation and creating a digital future. 

I consider it important that Finland is taking measures to make it easier for students and researchers 
to enter the country. The aim is to create a residence permit process that takes a month and to draw up a roadmap for education and work-related immigration by 2035. We need to invest in not only attracting foreign students, researchers and their families to Finland. But also, perhaps more importantly, in making sure that higher education institutions, together with various actors, promote the integration of foreign researchers, students and graduates into Finland and the Finnish world of work.

Hyvä juhlaväki,

Filosofi Ilkka Niiniluodon sanoin sivistys on inhimillisten kykyjen, taitojen, tietojen, asenteiden ja arvojen jatkuvaa uusintamista, kehittämistä ja jalostamista. Oulun yliopistolla ja sen tarjoamalla sivistyksellä on tärkeä tehtävä valoisamman tulevaisuuden rakentamisessa. 

Haluan valtiovallan puolesta toivottaa Oulun yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle uskoa, menestystä ja iloa alkavana lukuvuonna!

Ylioppilaskunnan tervehdys
Oulun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Eetu Leinonen:

Hyvät ystävät. Tänä vuonna lukuvuoden avaaminen suoritetaan poikkeuksellisissa oloissa. Sen sijaan, että kokoontuisimme kampukselle kahvikupin ääreen kertoilemaan kesän kuulumisia tutuille, joita emme ole nähneet sitten viime lukuvuoden, edessämme on etäopiskelua ja etätyötä. Tilanne vaatii joustoa sekä opiskelijoiden, että henkilökunnan puolelta. Tällaisia olosuhteita nähdään harvoin, joten on erityisen tärkeää, että etäopetuksen laatuun panostetaan ja että koulutuksen toteuttamiseen varataan riittävästi resursseja, sillä pandemian aikana opiskelijoiden kuormitus on kasvanut huomattavasti.

Kaikki reagoivat normaalista poikkeaviin olosuhteisiin eri tavalla ja siksi on muistettava olla erityisen solidaarisia toisiamme kohtaan. Toivon, että kaikki muistavat turvajärjestelyt osallistuessaan opiskelijatapahtumiin niin kauan kuin elämme keskellä virusepidemiaa. Rohkaisen toimimaan luovasti, jotta kaikki aloittavat, ja jatkavatkin opiskelijat, pääsisivät mukaan opiskelijaelämään. Luokaa uutta ja muokatkaa vanhaa, jotta pääsette viettämään tapahtumia turvallisesti. Älkää myöskään antako kenenkään olla yksin. Pitäkää yhteyttä kavereihinne, jottei kukaan putoa kelkasta. Moni tutuistamme on syrjäytymisvaarassa, kun joudumme viettämään niin paljon aikaa kotona. 

Pandemian tultua vanhat ongelmat eivät kuitenkaan ole kadonneet mihinkään. Meidän opiskelijoiden arkea määrittää suuret paineet valmistua, eikä työpaikkakaan ole valmistumisen jälkeen taattu. Kaiken kukkuraksi opiskelijoiden toimeentulon taso on heilahdellut paljon viimeisen vuosikymmenen aikana. Opiskelijat ovat myöskin ainoa yhteiskunnan ryhmä, joka pakotetaan lainaamaan rahaa turvatakseen toimeentulonsa. Asiaa ei auta se, että erityisesti vähävaraisista taustoista tulevilla on suuri kynnys ottaa lainaa, sillä heillä on vain vähän uskoa siihen, että lainan saa valmistumisen jälkeen maksettua takaisin. Monen opiskeluaikoja siis leimaa epävarmuus toimeentulosta ja opintojen jälkeisestä työllistymisestä.

Suomen koulutusjärjestelmässä hyvää on se, että opiskelemaan pääsee hyvin eri taustoista. Koska korkeakouluissa on laajasti ihmisiä eri taustoista, tarvitaan jokaiselle opiskelijalle omannäköistä ohjausta. Ohjaus- ja tukipalveluiden laajentaminen ja turvaaminen korkeakouluissa on erinomainen keino parantaa täällä opiskelevien hyvinvointia. Näihin palveluihin panostamalla opiskelijoiden aika ei kulu vain opintojen järjestelyistä ja toimeentulosta murehtimiseen, vaan resurssit säästyvät itse opiskeluun, mikä tukee opiskelijoiden nopeaa valmistumista. On siis tärkeää turvata opiskelijoiden ohjaus ja tuki yliopistolla. Tämä tapahtuu lisäämällä ohjaus- ja tukipalveluiden resursseja, sekä varmistamalla se, että yliopistolla on työntekijöitä, jotka voivat keskittyä opiskelijoiden ohjaamiseen ilman, että muut työtehtävät estävät sen.

Nuorista hälyttävän suuri osa ajautuu työkyvyttömyyseläkkeelle, koska tukea ei ole saatavilla tarpeeksi aikaisin. Tehtävää on paljon koko yhteiskunnassamme ja jostain on aloitettava.  Korkeakouluyhteisössä on aito mahdollisuus vaikuttaa tähän laajaan yhteiskunnalliseen ongelmaan. Ongelma on viimein tunnistettu, ja on aika aloittaa omiemme joukosta. Ohjaus- ja tukipalveluihin on suunnattava riittävästi resursseja, jotta kaikilla tukea tarvitsevilla on pääsy näihin palveluihin. Korkeakouluopinnot suoritetaan yleensä aikuisuuden kynnyksellä, ja täällä vietetyt vuodet muovaavat opiskelijoiden tulevaisuutta ratkaisevasti. Opiskelijat on pidettävä kiinni opinnoissa nyt ja tulevaisuudessa. Parhaimmillaan opinnoista saa ammatillisen kasvun lisäksi yhteisöllisyyden kokemuksen, joka kantaa vaikeidenkin aikojen yli. Huolehtikaa toisistanne. Soita kaverille. Käy lenkillä heidän kanssaan. Pelatkaa tietokoneella. Kaikesta huolimatta toivon, että kaikki korkeakouluyhteisömme jäsenet saavat viettää antoisan ja ilontäyteisen lukuvuoden. Näinä aikoina koko yliopistoyhteisön on keskityttävä yhteisöllisyyteen ja hyvinvointiin. Nyt on aika toimia.
 

Viimeksi päivitetty: 7.9.2020