GenZ ajaa ihmislähtöisyyttä digitalisaatioon

GenZ ajaa ihmislähtöisyyttä digitalisaatioon

Älykäs teknologia voi olla hyvä renki, mutta huono isäntä. Oulun yliopiston profilaatiohanke GenZ asettaa ihmisen teknologian kehittämisen ja käytön keskipisteeseen.

Opettajat moittivat älylaitteiden tuppaamista opetukseen. Netin vaarat ja valesisällöt huolestuttavat. Robotiikka uhkaa työpaikkoja. Perheissä tapellaan peliajasta. Älypuhelimiin uppoudutaan niin, ettei ympäristöä huomata. Puheohjausjärjestelmät ja käännöskoneet sotkevat merkitykset.

Digitalisaatioon liittyvistä hankaluuksista on helppo löytää esimerkkejä, emmekä tiedä, millaisia haasteita älykkäiden teknologioiden kehittyminen tuo vielä tullessaan. Aiheeseen liittyy suuria kysymyksiä: Miten ihmisen tarpeet voitaisiin ottaa älyteknologioissa paremmin huomioon? Ja toisaalta, mitä ihminen itse voi tehdä, jotta hän hallitsisi teknologiaa eikä päinvastoin?

Näitä laajoja teemoja aiotaan selvittää Oulun yliopiston GenZ-tutkimushankkeessa. Hankkeen johtaja, englannin kielen professori Pentti Haddington toteaa, että digitalisaation haastavuus tunnistetaan jo hyvin, mikä näkyy GenZ:n saamassa akatemiarahoituksessakin.

”Digitaalinen tulevaisuus on hämyinen. Emme tiedä, millaiseksi esimerkiksi ’esineiden internet’ tai tekoäly muodostuu. Mutta tiedämme paljon siitä, miten ihminen käyttäytyy, puhuu, oppii, tekee yhteistyötä ja toimii eettisesti, ja voimme soveltaa sitä tietoa tähän isompaan kuvioon”, hän sanoo. ”Lähtökohtamme on ehdottomasti ihminen, hänen edellytystensä parantaminen.”

Niinpä GenZ pyrkii tuomaan ihmistieteet mukaan älyteknologioiden kehitykseen, jossa yleensä mennään ”teknologia edellä”. Toisena, vähintään yhtä keskeisenä tavoitteena on kehittää ihmisen omia kykyjä ja keinoja – Haddington puhuu ”ihmisen vahvistamisesta” – joiden avulla voi pärjätä digitalisaation myllerryksessä.

”Yhtenä esimerkkinä voi pitää sitä, miten Cambridge Analytica käytti hyväksi Facebookin keräämiä tietoja yksityishenkilöistä. Haasteena on saada ihmiset ymmärtämään oman toimintansa kytkeytyminen tämänkaltaiseen laajempaan, näkymättömään kokonaisuuteen.”

Pelkkä teknologian käyttötaito ei riitä

Käynnistysvaiheessa olevan GenZ:n tarkemmat tutkimuskohteet ovat vielä määrittelemättä, mutta Haddington havainnollistaa hanketta kolmella ongelma-alueella, joihin tutkimus voisi suuntautua.

”Yksi liittyy oppimiseen. Miten uudet teknologiat, kuten tekoäly, tulevat vaikuttamaan opiskeluun ja opiskelijoihin? Nyt esimerkiksi keskustellaan älylaitteiden viennistä luokkiin: se, että oppilaat osaavat käyttää laitteita, ei vielä tarkoita, että ne tukisivat oppimista. Teknologian läsnäoloon liittyy paljon asioita, jotka ylittävät pelkän käytön. Ongelmat ovat vielä osin tunnistamattomia, ja lisäksi olisi tunnistettava ihmisten vahvuudet, joita tulee kehittää digitalisaation edetessä.”

Nykyvanhempien tuntema riesa on koululaisten keskittymiskyvyn hajoaminen tarjolla olevien nettisisältöjen vuoksi. Tuttu on myös tilanne, jossa älykännykkä vie tyystin huomion. Tästä päästään toiseen ongelma-alueeseen, vuorovaikutuksen haasteisiin.

”Teknologiaa myydään sanomalla, että se parantaa vuorovaikutusta, mutta asia ei ole niin yksinkertainen. Esimerkiksi virtuaalitodellisuudesta ja etäopiskelusta puhutaan yhä enemmän, mutta kun ihminen käyttää älylaitetta tai vr-laseja, maailma on toisenlainen. Vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa ratkaisevia eivät ole laitteet, vaan on kysyttävä, mitä ihmisten itsensä pitäisi osata ja oppia, jotta vuorovaikutus toimii. Sen mekanismit ovat virtuaalimaailmassa aivan erilaisia kuin kasvokkain.”

Kukapa ei olisi huomannut tätä jo somessa. GenZ ei kuitenkaan rajaudu digitalisaation varjopuoliin, vaan tarkastelee myös, mitä siitä voisi oppia. Tähän liittyy Haddingtonin kolmas havainnollistus, talouden ulottuvuus.

”Nokian kännykkäpuolen kaatuminen vaikutti voimakkaasti Oulunkin alueeseen. Täällä seurasi kuitenkin hyviä asioita, kun irtisanotut liittyivät yhteen ja perustivat yrityksiä, joiden pohjana on Nokiassa hankittu osaaminen. Mitä ovat ne alueelliset, kaupungin ja valtion mekanismit, jotka mahdollistivat tämän? Mitä tehtiin oikein? Jos tälle löydetään mallit, niitä voidaan viedä eteenpäin. Digitalisaation myötä disruptioita tapahtuu lisää.”

Vaikutusväyliksi raportit ja ”GenZ-hubi”

Mallit voivat liittyä esimerkiksi liiketoimintaan tai aluepolitiikkaan; GenZ:aan kuuluu myös yhteiskunnallinen tutkimus. Lisäksi hankkeessa on mukana teknologisenkin puolen tutkijoita, kuten tietojenkäsittelytieteiden professori Netta Iivari. Hän tosin kertoo tutkimusryhmänsä edustavan alan ”ihmistieteisintä ääripäätä”.

”Tutkimukseni linkittyy vahvasti lapsiin ja nuoriin, heidän teknologiakasvatukseensa ja voimaannuttamiseensa, jotta he voivat ottaa teknologian haltuun ja muokata sitä omiin tarpeisiinsa. Keskeistä on, ettei teknologiaa tarvitse ottaa annettuna.”

Yksi askel tähän suuntaan oli ohjelmoinnin ottaminen peruskoulujen opetusohjelmaan (2016). Tulevaisuudessa digitalisaatio vaikuttaa kuitenkin yhä monitasoisemmin.

”Pelkkä ohjelmointitaito ei riitä. Koululuokkien kanssa olemme kokeilleet myös tietotekniikan suunnittelua, kehittämistä ja rakentamista. Koetamme tehdä lapsille ja nuorille selväksi, että he voivat vaikuttaa teknologian kehitykseen eikä teknologia ole aina vain hyväksi. Kriittisyys ja oman järjen käyttö ovat vahvasti esillä.”

Siinä missä Iivarin tutkimus on vaikuttanut suoraan koululaisiin, Haddington kaavailee GenZ:n vaikutusväyliksi – varsinaisten tutkimusjulkaisujen ohella – organisaatioille ja poliitikoille suunnattuja raportteja sekä ”GenZ-hubia”, jossa kaupungin, yritysten ja organisaatioiden edustajat voivat kohdata ja saada tietoa eteenpäin välitettäväksi.

Netta Iivari odottaa mielenkiinnolla GenZ:n avauksia. ”Omilla aloillani, tietojärjestelmätieteessä ja käyttöliittymätutkimuksessa, ihmis- ja sosiaalitieteet ovat olleet pitkään mukana, mutta nyt uutta on se, että ne alkavat vetää tutkimusta. Millaista inspiraatiota teknologian kehitys saa ihmistieteiden tuottamasta ymmärryksestä, joka koskee esimerkiksi empatiakykyä tai muita ominaisuuksiamme, joiden kanssa tietokone ei pysty kilpailemaan?”

Haddington toteaa, että kyse on myös tiedepolitiikasta. ”Käännämme lähtökohtaa toisinpäin.”

Miten vahvistetaan 2000-luvun ihmisen osaamista ja kyvykkyyttä uusien ja älykkäiden teknologioiden kehittyessä? (GenZ)

GenZ

Oulun yliopiston nelivuotinen Ihmiset muuttuvassa maailmassa -fokusalueen vetämä profilaatiohanke.

Keskittyy löytämään keinoja ihmisen osaamisen, yhteistoiminnan, oppimisen ja eettisen toiminnan vahvistamiseen digitaalistuvassa ja teknologisoituvassa maailmassa.

Osallistujina humanistinen, luonnontieteellinen, kasvatustieteiden sekä tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta ja Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu.

Hankkeeseen haetaan viittä professoria. Kansainvälinen haku päättyy 15.2.2019.

Osallisina olevien tutkijoiden määrä kohoaa kymmeniin. Ensimmäiset aloittavat syksyllä 2019.

Hankkeen rahoittavat Suomen Akatemia ja Oulun yliopisto.

GenZ on ns. profilaatiohanke: se kehittää Oulun yliopiston profiloitumista digitalisaation alalla ja tuo ihmistieteellisen näkemyksen monitieteiseen tutkimusalueeseen.

 

Teksti: Jarno Mällinen

Viimeksi päivitetty: 27.3.2019