Ennakkotehtävä kevät 2021: Terveystieteiden opettajan ja hoitotieteen maisteriohjelmat

Alla kevään 2021 terveystieteiden opettajan maisteriohjelman ja hoitotieteen maisteriohjelman ennakkotehtävä.  Ennakkotehtävä tulee palauttaa hakulomakkeelle sille varattuun kohtaan 7.4.2021 klo 15.00 mennessä.

2021 Ennakkotehtävä

Ennakkotehtävien kokonaispistemäärä on 15p.

Tehtävä 1.

Taulukoissa 2 ja 3 on esitetty kvasikokeellisen tutkimusasetelman mukaisesti toteutetun tutkimuksen tuloksina koulutusinterventioon osallistuneiden henkilöiden kokemuksia osaamiseensa liittyen. Vastaa taulukoiden jälkeen oleviin väittämiin ohjeen mukaisesti. Tehtävän maksimipistemäärä on kolme ja puolipistettä (3,5p.).

 

Table</p>
<p>Description automatically generated

 

 

Table</p>
<p>Description automatically generated

 

Vastaa seuraaviin väittämiin merkitsemällä väittämän jälkeen vastauksesi: oikein tai väärin. Oikeasta valinnasta saa 0,25 pistettä, väärästä valinnasta saa 0 pistettä.

 

1

Tutkimukseen osallistui 146 vastaajaa

 

2

Opiskelijaohjauskäytännöt ja resurssit arvioitiin parantuneen koulutuksen jälkeen.

 

3

Suurimman vastaajaryhmän muodosti yli 10 vuotta työkokemusta omaavat henkilöt.

 

4

Ohjauksen tavoitteellisuuden arvioitiin heikentyneen koulutuksen jälkeen.

 

5

Ennen koulutusta ohjaajan ominaisuudet ja roolit osa-alueen keskiarvo oli heikko

 

6

Ohjauksen tavoitteellisuus osa-alueen p<0,001 kertoo ettei ohjauskoulutuksella ollut yhteyttä ohjauksen tavoitteellisuuteen

 

7

Tutkimukseen vastaajista 8% oli kätilöitä.

 

8

68% tutkimukseen vastaajista ohjasi yli kymmentä opiskelijaa vuodessa.

 

9

Vastaajista 46 toimi yksikön opiskelijavastaavana.

 

10

Muutos motivaatiossa koulutusintervention ennen ja jälkeen mittausten mukaan oli tilastollisesti erittäin merkitsevä.

 

11

Vastaajista yli 50% työskenteli vuodeosastolla.

 

12

Tilastollisesti erittäin merkitsevä p-arvo on p<0.001.

 

13

Cronbachin alfan korkeat arvot tukevat mittarin osa-alueiden sisäistä epäjohdonmukaisuutta.

 

14

Taulukon perusteella ohjaajakoulutus on lisännyt vastaajien osaamista.

 

 

 

 

Tehtävä 2.

Laadullisen tutkimuksen analyysin ja tulosten tarkastelu. Tehtävän maksimipistemäärä on 11,5 pistettä.

 

Oheinen teksti on eräästä tieteellisestä artikkelista. Tekstissä kuvataan artikkelin analyysi ja tulokset. Peruuta ajatuksissa aikaan ennen tämän analyysin tekoa. Pohdi, mistä ja millä tavoin analyysi on lähtenyt liikkeelle, millaisista lähihoitajien kokemuksista tuloksiin nostetut asiat kertovat.

Laadi tulososan tekstin perusteella analyysikaavio. Esitä kaaviossa analyysin kulku luokittain. Otsikoi kaavio sekä pää-, ylä- ja alaluokat. Laadi kaavio Word-tiedostoon. Mikäli käytössäsi ei ole tietokonetta, voit laatia kaavion käsin ja ottaa siitä hyvälaatuisen valokuvan, jonka liität hakemukseesi.

Aineiston analyysi

Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä (Elo & Kyngäs 2008). Aineistosta taulukoitiin tutkimustehtävään vastaavat alkuperäisilmaisut, jotka olivat sanoja, lauseita tai merkityskokonaisuuksia. Tämän jälkeen alkuperäisilmaisut pelkistettiin ja pelkistykset ryhmiteltiin alaluokkiin, jotka nimettiin sisältöjä vastaaviksi. Käsitteellistämisen kautta alaluokkia yhdistettiin ensin yläluokiksi ja siitä edelleen pääluokiksi nimeten samalla ylä- ja pääluokat sisältöä vastaaviksi (Elo & Kyngäs 2008, Kylmä & Juvakka 2012, Kyngäs ym. 2011, Elo ym. 2014.)

Tutkimustulokset

Lähihoitajien palliatiivisen hoidon osaamistarpeet

Lähihoitajien palliatiivisen hoidon osaamisen tarpeita kuvasivat seuraavat pääluokat: vuorovaikutus osaaminen, moniammatillinen osaaminen, teoreettinen osaaminen palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta, kokonaisvaltainen oirehoidon osaaminen, yksilöllisen palliatiivisen hoidon osaaminen, eettinen ja lainsäädännöllinen osaaminen ja työhyvinvointi taidot (Taulukko 2).

Vuorovaikutus osaaminen sisälsi taidot hienovaraiseen kommunikaatioon potilaan ja läheisten kanssa. Hienovarainen kommunikaatio kuvattiin taitona keskustella asioista sekä aitona kohtaamisena ja kuuntelemisena sekä potilaan ja läheisten tarpeiden ja toiveiden kuuntelemisena. Taito keskustella ilmeni vuorovaikutustilanteissa hyvänä kommunikaationa sekä potilaan ja läheisten huomioimisena keskustelun aikana.

” Vuorovaikutustaidot ovat todella tärkeät loppuvaiheen hoidossa kaikilla ammattiryhmillä, Keskustelu, kuunteleminen ja läheisyyden antaminen.”(v18)

” Empatiakyky ja kyky kohdata kuoleva potilas sekä hänen omaiset.” (v47)

Moniammatillinen osaaminen ilmeni moniammatillisena yhteistyönä, viestintä osaamisena ja palliatiivisen hoidon ja saattohoidon suunnittelun osaamisena. Moniammatillinen yhteistyö kuvattiin kykynä työskennellä moniammatillisessa tiimissä eri ammattiryhmien ja tahojen kanssa sekä osallistumisena tiimin keskusteluihin. Niihin osallistumiseen koettiin vaativan rohkeutta ja hyviä vuorovaikutustaitoja. Lisäksi osaaminen ilmeni eri ammattiryhmien tuen tarjoamisena potilaalle. Viestintä osaaminen liittyi potilaan hoidon kirjaamiseen potilasasiakirjoihin ja potilaan hoidon raportointiin eri ammattiryhmille. Lähihoitajan koettiin tarvitsevan selkeitä ja täsmällisiä kirjaamistaitoja ja hänellä tulisi olla taito raportoida potilaan hoidosta eri ammattiryhmien välillä suullisesti ja kirjallisesti. Moniammatillisessa osaamisessa potilaan palliatiivisen ja saattohoidon suunnittelu ja sen toteuttaminen koettiin merkityksellisiksi taidoiksi lähihoitajalle.

” Ilman moniammatillista tiimityöskentelyä palliatiivinen hoito ei onnistu, on uskallettava puhua ja vaatia potilaan tarpeiden täyttymistä. Hoitajat näkevät potilasta ja omaisia enemmän’ kuin lääkärit, viesti on vietävä perille.” (v40)

” Tulee osata tehdä hoitosuunnitelma tärkeimmistä asioista.” (v50)

Lähihoitajan teoreettinen osaaminen sisälsi lääketieteellisen tiedon ja fysiologian tietoperustan kuolemaan johtavista sairauksista, hoitotieteellisen tietoperustan, tunteiden prosessoinnin, kulttuurillisen ja uskonnollisen tietoperustan sekä teoreettisen osaamisen lääkehoidosta ja farmakologiasta.

Lääketieteellinen tieto ja fysiologia osaaminen kuvattiin lähihoitajan tietona sairauksista ja elimistön toiminnasta kuoleman lähestyessä. Tieto erilaisista sairauksista, niiden oireista ja sairauden etenemisestä oli tärkeää hallita. Elimistön fysiologisen toiminnan ymmärtämisen koettiin lisäävän ymmärrystä elimistöntoiminnan hiipumisesta kuoleman lähestyessä. Tietoperusta kuvattiin potilaan psyykkisen, fyysisen, sosiaalisen ja henkisen tarpeiden tunnistamisena elämän loppuvaiheessa. Lisäksi tietoperustaan sisältyi saattohoidon teoreettinen osaaminen sekä tieto hoitolinjauksista.

Lähihoitajan teoreettinen osaaminen palliatiivisesta hoidosta ja saattohoidosta sisälsi myös tunteiden ja surun käsittelyyn liittyvät prosessit. Tämä sisälsi ymmärtämisen taidot potilaan tavoista käsitellä tunteita ja niiden psykologisen etenemisprosessin. Lisäksi myös teoreettinen tieto eri kulttuureista ja uskonnoista sekä niiden suhteesta palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon koettiin tärkeäksi osaksi potilaan hoitoa.

Potilaan palliatiivinen hoito ja saattohoito kuvattiin teoreettisena tietona lääkehoidosta perusteista ja lääkkeiden farmakologiasta. Lähihoitajalle osaaminen lääkehoidon perusteista, lääkehoidon toteuttamisesta, lääkkeiden vaikutusmekanismeista ja lääkkeiden aiheuttamista sivuvaikutuksista koettiin tärkeäksi potilastyössä.

” Pitää olla tietoa sairauksista ja niiden etenemisestä jotta voi tukea sekä potilasta että omaisia taudin edetessä.”(v8)

” Tieto miten mikäkin lääke vaikuttaa ja auttaa esim. syöpien, copd:n, sydämen vajaatoiminnan, sepelvaltimotaudin, diabeteksen ym. loppuvaiheen hoidossa” (v41)

Potilaan kokonaisvaltainen oirehoito sisälsi kivunhoidon sekä somaattisen ja psyykkisen oirehoidon osaamisen taidot. Kokonaisvaltainen oirehoito kuvattiin taitona seurata potilaan kipua ja arvioida sitä mittarein. Lisäksi lähihoitajalta edellytettiin osaamista potilaan lääkkeellisestä ja lääkkeettömästä kivunlievityksestä. Lääkkeellinen kivunlievitys edellytti taitoa lääkehoidosta ja lääkkeetön kivunhoito sisälsi tietoa kipua lievittävistä menetelmistä, kuten asentohoidosta, hieronnasta ja kosketuksesta.

Somaattisten ja psyykkisten oireiden tunnistaminen ja lievittäminen lääkkeillä tai lääkkeettömillä menetelmillä olivat osa lähihoitajan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamista. Psyykkisten oireiden tunnistaminen ja hoitaminen liittyivät ahdistuksen, pelon ja muiden pyykkisten oireiden tunnistamiseen ja lievittämiseen. Lääkkeetön oirehoito sisälsi erilaisten oireiden helpottamista hoitotyön toiminnoilla.

”Pitää osata tulkita potilaan kipua eleistä, vitaaleista, levottomuudesta” (v19)

” Tunnistaa psyykkisiä ja somaattisia oireita palliatiivisessa hoidossa ja joitakin "työkaluja" niiden kohtaamiseen.” (v9)

” Lääkkeitä on osattava ja uskallettava käyttää tilateiden vaatimalla tavalla.”  (v39)

Lähihoitajan yksilöllinen palliatiivisen hoidon osaaminen sisälsi perushoitotyön taidot, kyvyn potilaan tarpeiden yksilölliseen huomioimiseen, psykososiaalisen tukemisen ja kuoleman kohtaamiseen. Perushoitotyön taidot kuvattiin kokonaisvaltaisena osaamisena perushoidosta ja saattohoidosta sekä lääkehoidon toteuttamisen käytännöntaidoista ja ohjaamisosaamisesta.

Yksilöllisten tarpeiden huomioiminen kuvattiin taitona kunnioittaa potilaan arvoja, elämänkokemusta ja toiveita sekä kunnioittaa yksilöllisyyttä ja uskonnollisuutta. Kuoleman kohtaamisen osaaminen kuvattiin kuoleman arvokkaana, luonnollisena ja osaksi elämää huomioivilla taidoilla.

Potilaan ja läheisten psykososiaalisen tukemisen taidot kuvattiin kokonaisvaltaisena ja henkisenä tukemisena sekä psyykkisestä hyvinvoinnista huolehtimisena. Kokonaisvaltainen potilaan ja läheisten huomioiminen sisälsi henkisen tuen ja potilaan elämänlaadun huomioimisen hoidon eri vaiheissa. Potilaan ja läheisten ohjaus oli tärkeä osa lähihoitajien osaamista palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa.

” Saattohoitopotilaan perushoito, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon.”(v8)

” Pitää osata antaa ohjausta potilaalle ja omaisille hoitokaaren aikana.” (v49)

” Nähdä kuolema luonnollisena osana elämää.” (v27)

Lähihoitajan palliatiivisen hoidon ja saattohoidon eettiseen ja lainsäädännölliseen osaamiseen sisältyi eettinen ja moraalinen osaaminen, potilaan oikeuksien tunteminen ja lainsäädäntöosaaminen. Lähihoitajan eettinen ja moraalinen osaaminen kuvattiin oman toiminnan eettisyyden, omien eettisten arvojen, eettisten periaatteiden ja ohjeiden tunnistamisen taitona sekä työmoraalisena taitona. Potilaan oikeuksien tunteminen ja lainsäädäntö osaaminen kuvattiin tietotaitona potilaan oikeuksista, itsemääräämisoikeudesta, vaitiolovelvollisuudesta ja lainsäädännöstä.

” Ymmärtää ja toimia lähihoitajan eettisten ohjeiden mukaisesti.” (v20)

” Jokaisella on omat arvot elämässä eikä hoitajalla ole niitä lupa riistää omien arvojensa perusteella. Kunnioitus toinen toisiamme kohtaan.” (v22)

” Lainsäädännön tunteminen” (v34)

Lähihoitajan työhyvinvointi taidoissa palliatiivisen ja saattohoidon osaamisessa tuli esille hyvinvoinnin ylläpidontaidot ja henkilökohtaisen osaamisen ylläpitäminen. Hyvinvoinnin ylläpidontaidot kuvattiin moniammatillisessa tiimissä kokemuksien ja tuntemuksien jakamisessa, omasta jaksamisesta huolehtimisena ja psyykkisiin oireisiin perehtymisenä itsetuntemuksen kautta. Osaamisen ylläpitotaidot kuvattiin osaamisen päivittämisenä ylläpitokoulutuksella ja lisäkoulutuksella.

” Jokainen voi kertoa omia kokemuksia ja tuntemuksia ja tuoda omaa osaamista muille tiimiläisille”                      (v10)

” Lähihoitajan pitäisi lisä kouluttautua sen verran että ymmärtäisi lääkäri juttuja.” (v1)

Viimeksi päivitetty: 1.3.2021