Millennium Talks Oulussa: Innovaatioista entistä laaja-alaisempia

Uusien innovaatioiden tarve ei ole vain taloudellinen. Globaali epävakauden aika huutaa teknologisten innovaatioiden rinnalle entistä enemmän yhteiskunnallisia ja monitieteisiä innovaatioita, summattiin Oulun yliopistolla pidetyssä Millennium Talks -innovaatioseminaarissa.

Tekniikan Akatemian TAF:n Millennium Talks -tilaisuudet kokoavat eri paikkakunnille yhteen yrityksiä, päättäjiä ja tutkijoita keskustelemaan innovaatioiden tuoreista tuulista ja mahdollisuuksista. Oulun yliopistolla etsittiin vastauksia kysymykseen Miksi innovaatioita tarvitaan? Tilaisuuden pääpuhuja oli Millennium-teknologiapalkinnon 2018 voittaja Tuomo Suntola.

Eri alan asiantuntijoista koottu keskustelupaneeli pohti mitä innovaatioita Suomessa tarvitaan, mutta totesi ettei kysymys rajoitu vain Suomeen. Lähes kaikkia nykyisiä valtiollisia ja globaaleja järjestelmiä leimaa tällä hetkellä poliittinen kriisiytyneisyys ja toimimattomuus. Samaan aikaan pitäisi löytää ratkaisuja ihmiskunnan suuriin kysymyksiin kuten ilmastonmuutokseen ja ravinnon ja puhtaan veden saatavuuteen. Yhteiskunnat tarvitsevat kipeästi joustavia sopeutumis- ja muutosmalleja.

Innovaatiopaneelissa keskustelivat vararehtori Arto Maaninen Oulun yliopistosta (vas.), johtava asiantuntija Timo Hämäläinen Sitrasta, tutkimus- ja kehitysjohtaja Petri Lehmus Neste Oy:sta, työelämäprofessori Janne Haverinen Oulun yliopistosta ja toimitusjohtaja Ari Riihimaa Entprot Oy:sta. Paneelin moderaattorina toimi Pauliina Pikkujämsä Business Oulusta (kuva Juha Sarkkinen).

Teknologiset innovaatiot ovat kautta aikojen muokanneet yhteiskuntia. Paneelikeskustelijoiden mielestä niiden lisäksi tarvitaan kulttuuri- ja yhteiskuntainnovaatioita. Suomalaisen yhteiskunnan muutoskyvystä esimerkeiksi nostettiin naisten äänioikeus, neuvolat ja peruskoulu. Myös teknologiainnovaatioiden tulee olla entistä laaja-alaisempia ja monitieteisyyteen perustuvia.

Yliopistot keskiössä

Tieteen ja yliopistojen rooli uusien innovaatioiden löytämisessä on keskeinen, mutta ei yksin. Oulun yliopiston yhteistyösuhteiden rehtori Arto Maaninen totesi, että asioiden ymmärtäminen, soveltava tutkimus ja siitä seuraavat innovaatiot edellyttävät ensin vapaata perustutkimusta. Seuraavassa vaiheessa eri alojen parhaiden osaajien tulee päästä vuorovaikutukseen, kiireettömään ja luovaan.  

Oulun yliopiston työelämäprofessori Janne Haverisen mielestä tieteen tekemiseen voidaan sisällyttää asioita, joista todennäköisesti syntyy ratkaisuja olemassa oleviin ongelmiin. Hänenkin mielestään tuloksellisuus edellyttää avointa vuorovaikutusta tieteenalojen välillä ja yrityselämän kanssa. Onnistuminen myös palkitsee.

”Ne, ketkä innovaatioissa onnistuvat, hyötyvät eniten ja saavat parhaat osaajat.”

Yliopistojen innovaatiotoimintaa tulee kehittää. Vararehtori Arto Maanisen mukaan yliopistoihin pitää luoda yhteistyöhön keskittyvä kulttuuri. Yritysyhteistyötä voidaan tiivistää tutkimusinfran yhteiskäytöllä ja jopa -hankinnoilla. Lisäksi todettiin, että yliopistojen tulee avautua ulkomaailmaan ja kerrottava enemmän omasta osaamisestaan ja palveluistaan.   

Viimeksi päivitetty: 5.4.2019