Kehon rasvan määrän lasku vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä enemmän kuin lihaskunnon parantuminen

Kehon rasvaprosentin pieneneminen vaikuttaa paljon voimakkaammin sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen riskiin kuin lihaskunnon parantuminen. Lihaskunnon kohentuminen ei yksin pienennä sydän- ja verisuonitautien riskiä, vaan kehon rasvaprosentin pienenemisellä on myös siinä merkitystä. Tulokset selviävät tuoreesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Oulun yliopiston tutkimuksesta, jossa seurattiin Sodankylän Jääkäriprikaatin alokkaita palvelusjakson ajan.

”Aiemminkin on tiedetty, että muutos kehon rasvan määrässä vaikuttaa useiden kansantautien riskitekijöiden tasoihin, kuten kolesteroliin. Aiemmissa tutkimuksissa on kuitenkin ollut hankalaa erottaa toisistaan kehon koostumuksessa samanaikaisesti tapahtuvat rasvaprosentin ja lihaskunnon muutokset”, toteaa tästä tutkimuksesta vastannut, THL:n tutkimusprofessori Markus Perola.

Usein tutkimuksissa tutkimushenkilöiden toisistaan poikkeavat elintavat voivat vaikeuttaa tutkimusasetelmaa. ”Sodankylän Jääkäriprikaatin aineisto on ideaali tällaisille tutkimuksille. Maailmanlaajuisestikaan ei ole montaa aineistoa, jossa tutkittavat elävät vähintään puoli vuotta näin yhtenäisessä ympäristössä”, Perola jatkaa.

Tutkimuksessa 664:ltä miespuoliselta alokkaalta otettiin verinäytteet pian palvelukseen astumisen jälkeen ja 6, 9 tai 12 kuukauden kuluttua  palveluksen alkamisesta. Tutkittavat suorittivat tutkimuksen alussa ja lopussa myös lihaskuntoa mittaavia testejä, ja heiltä mitattiin kehon rasvaprosentti.

 Varusmiesten keskimääräinen rasvaprosentti laski armeijakauden aikana 16.7 prosentista 15.4 prosenttiin. Verinäytteistä määritettiin yhteensä 157:n veressä kiertävän aineenvaihduntatuotteen eli metaboliitin tasot.

Kehon rasvaprosentin muutos näkyi tutkittavilla laaja-alaisemmin kuin lihaskunnon muutos

Tutkijaryhmän tavoitteena oli selvittää, millainen itsenäinen vaikutus lihaskunnon muutoksella on riippumatta rasvaprosentin muutoksesta, ja vastaavasti rasvaprosentin muutoksen itsenäinen vaikutus riippumatta lihaskunnon muutoksesta.  Muutoksia tarkasteltaessa huomioon otettiin tutkittavan ikä, palveluskauden pituus, paino tutkimuksen alussa, tupakointi, palveluun astumisen vuodenaika ja tutkittavan metaboliitin taso, rasvaprosentti ja lihaskunnon taso tutkimuksen alussa.

Kehon rasvaprosentin muutos näkyi tutkittavilla laaja-alaisemmin kuin lihaskunnon muutos. Rasvaprosentin lasku seurannan aikana oli yhteydessä muun muassa madaltuneeseen ”pahan” LDL-kolesterolin ja kohonneeseen ”hyvän” HDL-kolesterolin määrään, madaltuneeseen apolipoproteiini B:n ja A1:n suhteeseen ja madaltuneisiin aminohappojen pitoisuuksiin.

”Lähes kaikki kohonneen lihaskunnon aikaansaamat positiiviset muutokset kehon aineenvaihduntatuotteiden tasoissa selittyivät samanaikaisella rasvaprosentin pienentymisellä. Tuloksiemme pohjalta voimme todeta, että sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen välttämiseksi on syytä keskittyä kehon rasvan määrän pitämiseen terveen rajoissa. Lihaskunnolla ja liikunnalla sinällään on paljon muita terveyden kannalta tärkeitä tehtäviä”, tutkimusprofessori Perola toteaa.

Tutkimustulosten yleistämiseksi väestötasolle tutkittiin rasvaprosentin muutoksen vaikutusta aineenvaihdunnan tuotteiden tasoihin myös FINRISKI 2007 -tutkimuksessa.  Kaikki Sodankylän aineiston rasvaprosenttitulokset toistuivat FINRISKI-tutkimuksessa, joskin vaikutukset olivat vahvempia väestöaineistossa. ”Tähän todennäköisesti vaikutti FINRISKIn pidempi seuranta-aika ja tutkittavien korkeampi keski-ikä. Vaikuttaa siltä, että osa aineenvaihdunnallisista muutoksista voimistuu ajan myötä”, Perola pohtii.

Tutkimusta johtivat THL:n tutkimusprofessori Markus Perola sekä professori Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston Elinikäisen terveyden tutkimusyksiköstä.

Tutkimustulokset julkaistiin kansainvälisesti arvostetussa American Journal of Physiology – Endocrinology and Metabolism -julkaisusarjassa. Tutkimusta rahoitti Suomen Akatemia.

 

Lisätietoja:

Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi
yleislääketieteen professori
Oulun yliopisto
puh. 029 448 5652
etunimi.sukunimi@oulu.fi

Markus Perola
tutkimusprofessori
THL
puh: 029 524 8727
etunimi.sukunimi@thl.fi

 

FINRISKI-tutkimus: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/finriski-tutkimus

 

 

Viimeksi päivitetty: 30.1.2019