Keskustakampus

Oulun yliopiston hallitus päätti 28.4.2020 kiinteistöstrategian selvitystyön pohjalta, että yliopisto aloittaa hankesuunnittelun uuden kampuksen 1. vaiheen rakentamiseksi Raksilaan Oulun keskustassa.  Rakennushankkeen laajuus on lähtökohtaisesti noin 30 000 kerrosalaneliömetriä ja sen hankesuunnittelun arvioidaan kestävän noin vuoden ajan. Kokoamme tälle sivulle tietoa hankkeesta sekä vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.

Kuvamateriaalia ja havainnekuvia keskustakampuksesta (siirryt UniOulu Material Bankiin)

Oulun yliopiston työntekijöitä asuu eri puolilla kaupunkia, ja Oulussa toimii korkean teknologian yrityksiä useilla alueilla. Monilla aloilla myös yhteydet julkisiin toimijoihin ovat tärkeitä. Alla olevat kartat kuvaavat tilannetta keväällä 2020.

 

Kysymyksiä ja vastauksia

Oulun yliopiston hallitus on kokouksessaan 28.4.2020 kuullut kiinteistöstrategian selvitystyön tulokset ja päättänyt niiden perusteella hankesuunnittelun käynnistämisestä uuden kampuksen 1. vaiheen rakentamiseksi Raksilaan Oulun keskustan välittömässä läheisyydessä. Rakennushankkeen laajuus on lähtökohtaisesti noin 30 000 kerrosalaneliömetriä ja sen hankesuunnittelun arvioidaan kestävän noin vuoden ajan.

Yliopiston hallitus käynnisti aiemmin 20.11.2019 kiinteistöstrategian selvitystyön, jonka tavoitteeksi asetettiin löytää taloudellisesti kestävät, toimintaa tukevat pitkän aikavälin ratkaisut yliopiston toimitiloille. Selvityksen vaihtoehtoina tarkasteltiin a) nykyisen rakennuskannan ylläpitoa, b) nykyisen rakennuskannan osittaista purkamista ja uudisrakentamista yliopistokampuksilla sekä c) uudisrakentamista Oulun keskustan läheisyydessä. Selvityksessä on kiinteistökustannusten hallittavuuden ohella arvioitu kampuksen ympäristövaikutuksia, saavutettavuutta ja tulevaisuuden vetovoimatekijöitä. Kampusvaihtoehtojen vertailussa toteuttamiskelpoisiksi vaihtoehdoiksi osoittautuivat Linnanmaan rakennuskannan ylläpito sekä uudisrakentaminen Oulun keskustaan. Selvitystyön perusteella yliopiston kannalta paras pitkän aikavälin ratkaisu on uuden kampuksen rakentaminen Oulun keskustaan.

Linnanmaan rakennuskannan ylläpidon kustannusanalyysien pohjana ovat nykyiset vuokrasopimukset, kampuksen tulevat peruskorjaustarpeet ja vuokrakehitysennusteet. Kustannusvertailussa on tarkasteltu neliömääriltään koko Linnanmaan toimintaa vastaavan kampuskokonaisuuden uudisrakentamista. Koko Linnanmaan kampuksen korvaamista koskevaa periaatepäätöstä ei ole kuitenkaan tehty, vaan yliopiston hallitus on päättänyt käynnistää hankesuunnittelun keskustakampuksen 1. vaiheen, lähtökohtaisesti noin 30 000 kerrosalaneliömetrin laajuisen rakennushankkeen, osalta. Mahdolliset jatkohankkeet ovat erillisiä päätöksiä, jotka tullaan tekemään silloisen tilanteen mukaisesti.  Uudisrakentamisen etenemiseen vaikuttavat yliopiston voimassaolevat vuokrasopimukset, joiden päättymisaikojen puitteissa tilajärjestelyjä on mahdollista tehdä.

Yliopiston hallitus päätti lisäksi, että se perehtyy hankesuunnitelman laadinnan aikana monipuolisesti asiaan vaikuttaviin tekijöihin ja päättää jatkotoimenpiteistä. Samalla hallitus ilmaisi valmiutensa osallistua Linnanmaata koskevaan jatkosuunnitteluun yhdessä sidosryhmien kanssa.

Mistä ja kenen aloitteesta syntyi idea yliopiston siirtymisestä keskustaan?

Aloite asian selvittämiseen tuli Oulun yliopiston hallitukselta yliopiston strategiatyön yhteydessä.

 

Selvityksen vaihtoehtoina tarkasteltiin a) nykyisen rakennuskannan ylläpitoa, b) nykyisen rakennuskannan osittaista purkamista ja uudisrakentamista yliopistokampuksilla sekä c) uudisrakentamista Oulun keskustan läheisyydessä. Selvityksessä on kiinteistökustannusten hallittavuuden ohella arvioitu kampuksen ympäristövaikutuksia, saavutettavuutta ja tulevaisuuden vetovoimatekijöitä.

Linnanmaan rakennuskannan ylläpidon kustannusanalyysien pohjana ovat nykyiset vuokrasopimukset, kampuksen tulevat peruskorjaustarpeet ja vuokrakehitysennusteet sekä niiden vaikutukset vuokratasoon jo toteutettujen peruskorjausten perusteella. Ensimmäiset laskelmat eri vaihtoehdoista toteutti rakennuttajakonsultti A-insinöörit Oy ja niiden perusteella uuden kampuksen rakentaminen keskustan läheisyyteen olisi taloudellisesti realistinen vaihtoehto nykyiselle toimintamallille. Uudisrakentamista Linnanmaalle ei pidetty saavutettaviin hyötyihin nähden realistisena vaihtoehtona. Ks. A-Insinöörien kampusskenaariotarkastelut (pdf)

Seuraavaksi käynnistettiin toinen kustannusanalyysi, jonka toteutti WSP Finland Oy. Tässä selvitystyössä haluttiin toistaa A-insinöörit Oy:n selvityksen tuloksia Linnanmaan investointitarpeiden osalta. WSP Finland Oy:n tulokset olivat hyvin linjassa A-insinöörien tulosten ja myös yliopiston kampuspalveluiden tuottamien laskelmien kanssa. WSP:n tulokset eivät nostaneet merkittäviä uusia asioita esiin Linnamaan osalta. Ks. WSP:n kustannuslaskelma (pdf)

A-insinöörien uudisrakentamisen kustannusarvion rinnakkaisarviona käytettiin Metropolia-ammattikorkeakoulun Myllypuron kampusta, joka toteutettiin uudishankkeena ja otettiin käyttöön 2019-20. Metropolian kampus soveltuu referenssiksi käyttötarkoituksen, bruttoalan ja rakennuslaadun näkökulmista. Metropolian hankkeen kustannustoteuma oli linjassa A-insinöörien selvityksen tulosten kanssa. Ks. Myllypuron kampuksen kustannustoteuma (pdf)

Selvityksen lopputulos oli, että uudisrakentamisella keskustaan on noin 20% tilatiivistämisellä mahdollista saavuttaa investointikustannuksiltaan neutraali ratkaisu verrattuna Linnanmaan kampukseen ylläpitoon. Linnanmaan kampus on erittäin väljästi rakennettu ja sisältää paljon vaikeasti hyödynnettäviä käytävä- ja aulatiloja, ja sen vuoksi tilatiivistäminen on mahdollista. Vuokrataso keskustakampuksella tulee laskelmien mukaan olemaan alhaisemmalla tasolla kuin Linnanmaan vuokraennusteet ja peruskorjattujen tilojen toteutunut vuokrataso tällä hetkellä. Ks. Linnanmaan ja keskustakampuksen kustannusvertailu (pdf)

Kun taloudellinen realismi keskustakampuksen suhteen alkoi varmistua, käynnistettiin selvitys siitä, kuinka yliopistokampus mahdutettaisiin Oulun keskustan välittömään läheisyyteen. Raksilan alue valittiin ensisijaiseksi suunnittelualueeksi joukkoliikenteen saavutettavuuden, hyvän sijainnin sekä riittävän rakennustilan vuoksi. Yliopisto tilasi arkkitehti, professori Rainer Mahlamäeltä kaavallisen selvityksen siitä, kuinka yliopistokampus voisi sopia Raksilan ns. marketalueen paikalle yhdessä kaupan toimintojen kanssa. Alustavien suunnitelmien mukaan rakennukset mahtuvat suunnittelualueelle ja myös mahdollisille jatkovaiheille on alueelta löydettävissä tilaa. Ks. Mahlamäen suunnitelma ja havainnekuvat (pdf)

Selvitystyön aikana on arvioitu kampusvaihtoehtoja kustannusten hallittavuuden ohella myös monista muista näkökulmista: opiskelun ja työnteon vetovoimatekijät, kaupunkikuvalliset vetovoimatekijät, liikkuminen kampukselle, saavutettavuus joukkoliikenteellä sekä kampuksen energiatehokkuus ja hiilijalanjälki.

Kiinteistöstrategiasta selvitystyöstä ja kampusratkaisuista on päättänyt yliopiston hallitus, joka koostuu eri henkilöstöryhmien ja opiskelijoiden äänestämistä edustajista sekä yliopiston ulkopuolisista jäsenistä. Asiasta on informoitu henkilöstöä ja opiskelijoita selvitystyön käynnistyessä ja asia on herättänyt laajaa kiinnostusta ja keskustelua niin yliopistoyhteisön sisällä kuin sidosryhmien ja kaupunkilaisten keskuudessa. Kampusratkaisu on iso päätös, jolla on tulevaisuudessa vaikutusta erityisesti yliopiston henkilökunnan ja tulevien opiskelijoiden arkeen.

Uuden kampuksen hankesuunnittelu tullaan toteuttamaan yliopistoyhteisöä osallistaen.

Minne uusi yliopistokampus tulisi sijoittumaan Oulun keskustan läheisyydessä?

Keskustavaihtoehdon suunnittelussa Raksilan alue valittiin ensisijaiseksi suunnittelualueeksi joukkoliikenteen saavutettavuuden, hyvän sijainnin sekä riittävän rakennustilan vuoksi. Alue on lähellä kaupungin keskustaa, Kontinkankaan kampusta ja yliopistosairaalaa sekä PSOASin Välkkylän opiskelijakylää. Arkkitehti, professori Rainer Mahlamäki[1] teki yliopistolle kaavallisen selvityksen siitä, kuinka uuden kampuksen 1. vaihe voisi sopia Raksilan ns. marketalueelle yhdessä kaupan toimintojen kanssa. Alustavien suunnitelmien mukaan rakennukset mahtuvat suunnittelualueelle ja myös mahdollisille, erikseen päätettäville jatkovaiheille on Raksilan alueelta löydettävissä tilaa.

Voiko sijaintipaikka vielä vaihtua?

Yliopiston kampusstrategiassa hyvä saavutettavuus joukkoliikenteen avulla on ollut keskeinen päätöksentekokriteeri. Raksilan lisäksi vastaavia alueita Oulun keskustan välittömässä läheisyydessä, johon yliopistokampus voisi mahtua, ei oikein ole.

Miten sijainti voi vaikuttaa yliopiston vetovoimaisuuteen? Mitä asioita opiskelijat ja nuoret pitävät tärkeinä opiskeluympäristöä koskien?

Nuorelle opiskelupaikan valinta on iso, kokonaista elämänvaihetta koskeva päätös. Valinnassa arvioidaan yliopistojen ohella myös yliopistokaupunkeja ja niiden tarjontaa. PSOASin vuonna 2019 toteuttaman opiskelijakyselyn mukaan opiskelijoille mieluisin asuinpaikka Oulussa on keskusta riippumatta korkeakoulun sijainnista. Jos myös kampus olisi keskustassa, opiskelu ja elämä sen ympärillä kaupungin kulttuuri- ja palveluvalikoimineen tulisivat lähemmäs toisiaan, ja uskomme sen parantavan mielikuvaa Oulusta opiskelijakaupunkina. Myös pieni hiilijalanjälki ja hyvä saavutettavuus ovat asioita, joita opiskelijat pitävät merkityksellisinä.

Pysäköintialueiden riittämättömyys on yliopistolla nytkin ongelmana, miten ongelma on ratkaistavissa entistä pienemmällä tontilla? Miten asioinnin sujuvuus varmistetaan?

Uuden kampuksen tärkeänä lähtökohtana on ollut saavutettavuus ja kestävyys ja sen sijainti mahdollistaa nykyistä useamman opiskelijan, työntekijän tai vierailijan saapumisen kampukselle kävellen, pyöräillen tai joukkoliikenteellä. Toki jonkin verran parkkitilaakin tarvitaan. Tässä voidaan jatkossa tehdä myös yhteistyötä Raksilan ja keskustan alueen muiden toimijoiden kanssa.

Mitä mieltä yliopiston opiskelijat ovat keskustakampuksesta?

Opiskelijoita edustava Oulun yliopiston ylioppilaskunta on kannanotossaan maaliskuussa 2020 todennut, että se ei vastusta uusia, ajanmukaisia tiloja lähempänä kaupungin ydintä ja sen palveluja. Katso OYY:n kannanotto

Miten yliopisto on informoinut suunnitelmistaan Oulun kaupungin päättäjiä ja muita sidosryhmiä?

Yliopiston rehtori on informoinut kiinteistöstrategiatyön etenemisestä säännöllisesti Oulun kaupungin edustajia sekä kaksi kertaa kaupunginhallitusta. Suunnittelualueen täsmennyttyä keskustelua on käyty myös Raksilan marketalueen tontin vuokralaisten Arinan ja Keskon kanssa. Alustavia keskusteluja asiasta on käyty myös lukuisten muiden sidosryhmien, kuten Oulun Kauppakamarin, PSOASin ja ylioppilaskunnan edustajien kanssa. Yliopisto jatkaa hankesuunnitteluvaiheessa tiiviistä yhteistyötä kaupungin päättäjien ja muiden sidosryhmien kanssa.

Miten Oulun kaupunki suhtautuu yliopiston suunnitelmiin?

Oulun kaupunginjohdon mukaan Oulun yliopisto on koko Pohjois-Suomen elinvoiman kannalta keskeinen vetovoimatekijä. Sen vuoksi yliopiston sijoittuminen tulevaisuudessa Raksilaan on merkittävä asia Oululle ja pohjoiselle Suomelle. Oulun kaupunki tukee ja avustaa Oulun yliopiston hankeselvitystyötä. Yliopiston tekemän suunnittelutyön aikana kaupunki selvittää yhteistyössä yliopiston kanssa keskustaan rakentamiseen liittyvät mahdollisuudet ja reunaehdot.

Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja Martti Korhonen: Tartutaan isoon mahdollisuuteen, kun sitä Raksilaan tarjotaan

Mitä yliopiston päätös tarkoittaa Raksilan tontin liiketilojen kannalta? Miten tontin toimijat suhtautuvat tilanteeseen?

Arinan johto on kommenteissaan korostanut yliopiston merkitystä Oulun ja koko Pohjois-Suomen vetovoimalle ja elinvoimalle. Edessä olevat ratkaisut ovat Arinan mukaan investointi tulevaisuuteen. Arina ja Kesko ovat valmiita yhteistyössä tutkimaan yliopiston sekä kaupan palvelujen sijoittumista tontille. Kaavoituksesta päättää Oulun kaupunki, joka myös omistaa Raksilan marketalueen tontin.

Paljonko yliopistolla on Linnanmaalla käytössään tilaa? Mitä lopuille tiloille tapahtuu?

Yliopisto jatkaa toimintaa Oulussa myös Linnanmaan ja Kontinkankaan kampuksilla myös nyt hankesuunnitteluvaiheeseen edenneen rakennushankkeen valmistumisen jälkeen. Keskustakampukselle rakennettavat tilat voidaan suunnitella alusta alkaen tulevaisuuden oppimisen, tutkimuksen ja työnteon tarpeisiin. Opiskelussa ja monissa työtehtävissä monipaikkaisuus lisääntyy ja kampuksen roolina on olla entistä enemmän kohtaamisen ja yhteistyön paikka. Jo nyt Linnanmaan kampuksella on kovempi tarve pienemmistä opetustiloista suurten luentosalien sijaan ja luentojen seuraaminen kotoa käsin lisääntyy. Monista tiloista voidaan rakentaa useisiin eri käyttötarkoituksiin soveltuvia, jolloin kokonaisuutena tilaa tarvitaan jonkin verran nykyistä vähemmän. Tilojen tehokkuudesta huolimatta kampuksesta suunnitellaan viihtyisä ja tiedeyhteisölle sopiva.

Nyt alkavassa hankesuunnittelussa tullaan määrittelemään, mitä toimintoja sijoitetaan uudelle keskustakampukselle. Toimintojen määrittelyn jälkeen alkaa niiden vaatimien tilatarpeiden kartoitus, jolloin suunniteltava rakennusala tarkentuu. Mahdolliset uudet rakennusvaiheet keskustakampukselle tulevaisuudessa ovat aikanaan tehtäviä erilisiä päätöksiä.

Linnanmaalla yliopistolla on nyt käytössään 113 160 m2, joista varsinaisessa yliopistorakennuksessa noin 96 100 m2 ja loput tilat muodostuvat mm. Normaalikoulun tiloista, kasvitieteellisestä puutarhasta, liikuntahallista ja konehallista. Yliopistorakennuksessa on opetuksen ja oppimisen tilojen sekä toimistotilojen lisäksi runsaasti laboratorio- ja pajatiloja, joista osa on tulevaisuudessa yhteiskäytössä Oamkin kanssa.

Linnanmaan yliopistorakennuksen tilojen jakautuminen käyttötarkoituksen mukaan (m2):
Opetustilat 13 137
Kirjaston lainaus- ja säilytystilat 6 102
Toimistotilat 29 160
Laboratoriot ja pajatilat 9 684
Ravintolatilat 2 758
Käytävät 26 256
Varastot ja muut tekniset tilat 7 627
WC-tilat 1 407
Yhteensä 96 130

Tiloja käyttäjäryhmien mukaan (sisältyvät edelliseen tilatyyppien mukaiseen jaotteluun):
Opiskelijajärjestöjen tilat 1 128
Kirjasto, Tellus ja muut vapaat opiskelualueet 9 951

Pinta-alat eivät sisällä Oamkin tiloja, joiden laajuus on n. 24 000 m2.

Linnanmaan kampus on rakennettu Oulun yliopistoa varten ja yliopisto on toiminut siellä 1970-luvulta lähtien. Miksi vaihtoehtoja piti nyt tarkastella?

Linnanmaan kampus on palvellut ja tulee palvelemaan Oulun yliopistoa hyvin. Kampuksen rakennuskanta on kuitenkin sen ikäistä, että peruskorjaustarpeet tulisivat jatkumaan mittavina ja tilankäytön tiivistämisestä huolimatta korjauksilla tulisi olemaan jatkossakin huomattavat vaikutukset yliopiston vuokratasoon. Oulun yliopiston toimitilat Linnanmaalla ja Kontinkankaalla omistaa Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n (SYK), ja yliopisto on niissä vuokralaisena. Kiinteistökustannukset ovat yliopiston toiseksi suurin menoerä henkilöstökustannusten jälkeen, ja niiden vaikutus yliopiston talouteen on merkittävä.

Yliopisto on tiivistänyt tilankäyttöään merkittävästi (35 prosenttia) viimeisten 10 vuoden aikana. Mm. kaksi tiedekuntaa on muuttanut, jotta Linnanmaalta pystyttiin luovuttamaan riittävästi yhtenäistä tilaa Oamkin käyttöön. Tilojen tiivistämisen ei nähty olevan enää mahdollista ilman mittavia peruskorjauksia ja muutostöitä.

Kun uudisrakentaminen nousi taloudellisesti realistisena vaihtoehtona tarkasteluun, samalla on mahdollista huomioida yliopiston toiminnan kestävyyttä ja tulevaisuuden kehityssuuntia. Kampukset ovat keskeinen tekijä siinä, millaiseksi opiskelijan ja työntekijän arki ja kokemus Oulun yliopistosta muodostuu. Toiminnan kestävyys ja esimerkiksi hiilijalanjäljen pienentäminen ovat nousseet tärkeiksi yhteiskunnallisiksi ja yliopistoyhteisön omiksi odotuksiksi. Oulun yliopiston nykyisten kampusrakennusten hiilijalanjälki on SYK:n omistamien kampusten korkein. Linnanmaalla yliopiston käytössä on 1300 autopaikkaa. On selvää, että työmatkaliikenteen aiheuttama hiilijalanjälki ei ole tarkoituksenmukainen. Raideliikennevaihtoehtojen eteneminen Oulussa arvioidaan liian hitaaksi tai epätodennäköiseksi ratkaisuksi hiilijalanjäljen pienentämiseen. Kun kampus suunnitellaan ja rakennetaan tulevaisuutta varten keskustaan, se on paljon paremmin saavutettavissa kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteen avulla, se on energiatehokkaampi ja suunniteltu tulevaisuuden opiskelun ja työnteon muotojen ehdoilla. Ks. SYKin hiilijalanjälkivertailu (pdf)

Miksi yliopisto ei voinut luopua turhista tiloista Linnanmaalla, joita olisi voitu vuokrata edelleen yhteistyökumppaneille?

Yliopisto on tiivistänyt tilankäyttöään merkittävästi (35 prosenttia) viimeisten 10 vuoden aikana. Mm. kaksi tiedekuntaa on muuttanut, jotta Linnanmaalta pystyttiin luovuttamaan riittävästi yhtenäistä tilaa Oamkin käyttöön. Yliopistorakennuksessa on tälläkin hetkellä tarjolla tuhansia neliömetrejä tyhjää tilaa, johon ei ole löytynyt vuokralaisia.

Oamk on juuri muuttamassa Linnanmaalle. Siirtyykö Oamk yliopiston mukana?

Nyt päätetty hankesuunnittelun käynnistäminen koskee lähtökohtaisesti noin 30 000 kerrosalaneliömetrin kokoisen kampuksen rakentamista, johon tulisi muuttamaan osa yliopiston toiminnasta Linnanmaalta. Mahdolliset uudet rakennusvaiheet Raksilaan tulevaisuudessa, myös Oamkia koskien, ovat aikanaan tehtäviä erilisiä päätöksiä. Linnanmaalle muuttaa Oamkin toimintaa Kotkantien ja Teuvo Pakkalan kadun kampuksilta, joten muutto kokoaa Oamkin toimintaa aiempaa enemmän saman katon alle.

Oamkin muuton myötä kaupunki on juuri investoinut joukkoliikennekaistoihin ja pyöräbaanaan. Menevätkö nämä investoinnit nyt hukkaan?

Eivät mene. Kaupunki investoi pyöräilyverkostoon ja tiestöön eri puolilla kaupunkia osana normaalia kaupunkikehittämistä. Kannattaa koko ajan muistaa suunnitelmia aikajänne: mikäli nyt käynnistetty hankesuunnittelu johtaa keskustakampuksen rakentamiseen, arvioitu opiskelun aloitusaika Raksilassa olisi noin 2027-2028. Ja vaikka tulevaisuudessa tehtäisiin uusia päätöksiä lisärakentamisesta keskustaan, korkeakoulutoiminta Linnanmaalla tulee jatkumaan vähintään 20 seuraavaa vuotta.

Sujuvammat liikenneyhteydet keskustasta Linnanmaalle ovat tulleet tarpeeseen niin yliopistolaisille kuin kampukselle muuttaville oamkilaisille alueen asukkaita ja muita käyttäjiä unohtamatta. Sujuvat liikenneratkaisut vaikuttavat alueen houkuttelevuuteen myös kampuksen mahdollisia uusia käyttäjiä ajatellen.

Mitä yliopisto aikoo tehdä Linnanmaan tulevaisuuden eteen?

Yliopisto tulee jatkamaan omaa toimintaansa Linnanmaalla ja osallistuu perustettavaan Linnanmaan tulevaisuusryhmään, jonka tarkoitus on edistää sitä, että Linnanmaan alue kehittyy myös tulevaisuudessa myönteiseen suuntaan.

Miksi yliopisto on valmis luopumaan Teknologiakylän synergiaeduista?

Hyvä yhteistyömme Teknologiakylässä sijaitsevien yritysten kanssa jatkuu myös osan yliopiston toiminnasta siirtyessä keskustaan. Oulun seudulla toimii nykyäänkin runsaasti menestyviä korkean teknologian yrityksiä myös Linnanmaan ulkopuolella, esimerkiksi Kontinkankaalla, Lentokentäntien varressa ja Oulun keskustassa. Jos tilannetta verrataan esimerkiksi Kalifornian Piilaaksoon, siellä siirtymät yritysten ja yliopistokampusten välillä ovat useiden tuntien matkoja siinä missä Oulun keskustasta Teknologiakylään pääsee lyhyessä ajassa jopa pyörällä tai joukkoliikenteellä. Myös keskustan ja Kontinkankaan alueella toimii lukuisia tahoja, jotka ovat yliopistolle tärkeitä yhteistyökumppaneita. Uuden kampuksen tarkoitus on toimia juuri kohtaamisen ja yhteistyön paikkana.

Paljonko yliopisto laskee säästävänsä kiinteistökuluissa?

Selvityksen johtopäätös oli, että jos kampusinvestoinnin tuottotavoitteet ja ylläpitovuokra määritellään yliopiston tarpeista lähtien, on uudisrakentamisella keskustan läheisyyteen mahdollista saavuttaa selkeää vuokrakustannusetua nykyiseen toimintamalliin verrattuna. Jos keskustakampuksen investointien tuottotavoite olisi sama kuin Linnanmaan korjausinvestoinneilla, saavutettaisiin vuokratasoissa tilatehostamisen kautta kustannusneutraali ratkaisu. Nykyinen Linnanmaan vuokrien laskentaperiaate johtaa keskustakampuksen arvioituja vuokria korkeampaan tasoon.

Kyseessä on todella suuri yliopistoon ja koko Oulun kaupungin kehittymiseen vaikuttava päätös, joten kustannusten ohella tulee tarkastella myös kampuksen saavutettavuuteen, kestävyyteen, sen tarjoamaan opiskelijakokemukseen sekä koko Oulun kaupungin houkuttelevuuteen liittyviä, yliopistolle ja yhteiskunnalle lisäarvoa tuottavia näkökulmia.

Kuka rahoittaa uudisrakennuksen ja kuka omistaa kiinteistön? Onko yliopisto jatkossakin vuokralainen?

Tähän on olemassa erilaisia vaihtoehtoja. Eri vaihtoehtoja tullaan punnitsemaan tulevan hankesuunnittelun aikana, ja vaihtoehdoista valitaan yliopiston kannalta paras malli. Uudisrakennus voidaan rakentaa yliopiston omistukseen tai vaihtoehtoisesti joku muu rakentaa sen omistukseensa yliopiston käyttöön. Kaikissa tapauksissa rakennuksen käytöstä maksetaan vuokrina. Nykyiset yliopistorakennukset omistaa Suomen yliopistokiinteistöt Oy.

Neuvotteleeko yliopisto vielä Suomen yliopistokiinteistöt Oy:n kanssa nykyisestä vuokratasosta ja sen alentamisesta?

Nyt keskitymme yliopiston hallituksen päätöksen mukaisesti hankesuunnittelun käynnistämiseen uuden kampuksen rakentamiseksi Raksilaan. Yliopistolla on Suomen yliopistokiinteistöt Oy:n kanssa olemassa olevat vuokrasopimukset, joita noudatamme. Linnanmaan vuokravaikutteiset korjaukset ovat yhdessä SYK:n:n kanssa sovittavia asioita.

Merkitseekö tämä päätös sitä, että Oulun yliopisto luopuu Suomen yliopistokiinteistöt SYK Oy:n osakkuudesta?

Oulun yliopistolla ei ole suunnitelmaa irrottautua SYK:n omistajuudesta. Teemme koko ajan tiivistä yhteistyötä SYKin kanssa. Omistajuutta ja vuokralaissuhdetta hoidetaan yliopistossa erillisinä asioina.