Tulevaisuus ratkaistaan tämän päivän päätöksillä

Minkälainen on Oulun kaupunki 10-20 vuoden kuluttua?

Muuttotappiosta kärsivän maakunnan alakuloinen keskus vai vilkas ja houkutteleva yliopistokaupunki, joka kerää kansainvälistä huomiota elinvoimaisuudellaan?

Uusien haasteiden edessä turvallinen mielikuva, että kaikki voisi jatkua kuin ennenkin, johtaisi varmuudella näivettymisen.

Epävarmassa tulevaisuudessa yksi asia näyttää varmalta: tieteen, tutkimuksen ja koulutuksen merkitys kasvaa.

Koronakriisin vaikutuksia ja kestoa on vielä vaikea ennakoida, mutta tutkimukseen ja tieteeseen luotetaan yhä enemmän, jotta pandemia voitaisiin kukistaa tai ainakin kesyttää. Hiilijalanjäljen pienentäminen vaatii uusia ratkaisuja nopeasti.

Tieteen kansainvälisyys, yhteistyö yli rajojen, kulttuurien ja tieteenalojen, on ainoa tie löytää ratkaisuja myös varmuudella tuleviin uusiin yllätyksiin ja kriiseihin.

Toinen muutosvoima on digimurros. Se muuttaa työn, koulutuksen ja tutkimuksen luonnetta. Jatkuva oppiminen on lääke muutokseen, mutta strategisena painopisteenä jatkuva oppiminen odottaa käytännön ratkaisuja ja konkretiaa myös Oulun yliopistolta.

Ikäluokkien pieneneminen on kova fakta. Se näkyy jo nyt murheellisina lukuina ja koulujen lakkauttamisina Oulussa. Sen seurauksena Oulun yliopistoa odottaa tiukka kilpailu tulevista opiskelijoista - niistä lapsista ja nuorista, jotka tänään puurtavat peruskoulussa.

Yliopistojen uusi rahoitusjärjestelmä oli keskeisesti esillä, kun Oulun yliopiston hallitus ryhtyi pohtimaan muuttuvan yliopistomaailman vaatimuksia. Oikein tai väärin, yliopistojen rahoitus perustuu yksinomaan tuloksiin: tutkintoihin, palveluihin ja hankerahoitukseen. Samasta ”potista” maksetaan kaikki.

Rehtori Jouko Niinimäki kirjoitti Kalevassa 7. syyskuuta, että jo nyt yliopisto maksaa tiloistaan vuokraa 27 miljoonaa vuodessa ja saneerauksen jälkeen hinta voi tuplaantua. Mitä vähemmän rahaa kuluu esimerkiksi käytävien ja ylisuurien luentosalien vuokriin, sitä enemmän jää tutkimukseen ja opetukseen.

Johtopäätös kaikesta tästä oli se, että 70-luvulla rakennettu Linnanmaan kampuksen perusparannuksen tarve on niin huomattava, että yliopiston hallitus päätyi ehdottamaan, löytyisikö perustehtävien hoitamiseen, tutkimuksen ja tieteen resurssointiin nykyistä älykkäämpiä ratkaisuja.

Keskustelu Oulun kaupungin ja Oulun yliopiston kohtalonyhteydestä on tervetullutta, mutta nyt keskustelu on juuttunut paikoilleen. Linnanmaa tai Keskustakampus -asenteesta on päästävä vähitellen sekä - että -pohdiskeluun: Suomi ja erityisesti Pohjois-Suomi tarvitsee sekä kehittyvää Linnanmaata että läsnäolevaa yliopistoa Oulun keskustaan.

Tärkeintä on pohtia, minkälainen parhaimmillaan voisi olla uusi, tulevaisuuden Oulun yliopisto.

Keskustakampusta vastaan on kampanjoitu toteamalla, että Oulun yliopiston tehtävä ei ole Oulun kaupungin elävöittäminen. Ei tietenkään. Yliopiston tehtävä on tutkimus ja opetus.

Tavoitteena on oltava, että Oulun yliopisto nostaa sijoitustaan kansainvälisessä vertailussa. Miksipä ei seuraava lääketieteen Nobelin kotipesä voisi olla vaikkapa Oulun yliopisto?

Mielikuvituksen ei tarvitse lähteä yhtä kovalle laukalle kun hahmotellaan näköpiirissä olevan Brexitin tai koronan tuomia mahdollisuuksia opiskelijoiden rekrytoimiseksi Oulun yliopistoon. Uusi keskustakampus lisäisi tutkimusten mukaan sekä Oulun kaupungin että Oulun yliopiston vetovoimaa.

Uudet innovaatiot syntyvät tutkijoiden kammioissa ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Oulun yliopiston vahvuus on ollut vuorovaikutus yritysten ja elinkeinoelämän kanssa. Se on ollut Oulun yliopiston pitkä linja ja sitä pitää vahvistaa edelleen.

Yliopisto voisi olla myös nykyistä enemmän läsnä kaupunkilaisten elämässä. Uusin tutkimus ja tieto on valtavan energian ja inspiraation lähde. Uutta tietoa ja tutkimusta kannattaa välittää myös kaupunkilaisille.

Linnanmaan Saalasti-salissa vierailevista arvohenkilöissä näemme kuvan Kalevassa, mutta siellä järjestettävät tapahtumat ovat enimmäkseen jääneet vieraiksi oululaisilla ja maakunnan väelle.

Helsingin yliopiston tiedekulma, missä itsekin olen usein vieraillut, on hyvä esimerkki yliopistomaailman uudesta lähestymistavasta.

Tarkat tiedot kustannuksista ja visio keskustakampuksesta selviävät toivottavasti pian alkavassa hankesuunnittelussa. Meillä kaikilla on aikaa käsitellä asiaa rauhassa.

Tulevaisuus ratkeaa tämän päivän päätöksissä.

Tulevaisuus myös kiittää ratkaisuista, jotka tähtäävät tulevaisuuteen.

Liisa Jaakonsaari
Oulun yliopiston hallituksen varapuheenjohtaja

Julkaistu alun perin Kalevan Yläkerta-palstalla 14. syyskuuta 2020.

Viimeksi päivitetty: 30.9.2020