Väestökehityksestä seuraa yliopistojen koventunut kilpailu – Oulun yliopiston selviäminen hengissä on kaupungille kohtalonkysymys

Oulun yliopiston keskustakampus Raksilaan olisi yksi olennainen positiivinen keino parantaa yliopiston kilpailukykyä. Julkinen keskustelu asiasta on keskittynyt liian paljon lyhyen tähtäimen kysymyksiin ja epäoleellisuuksiin.

Olennaista on ymmärtää, mikä erottaa yliopiston muista koulutuksen ja tutkimuksen organisaatioista? Perustutkimus, jolla ei välittömästi ole mitään esimerkiksi kaupallista arvoa. Tästä seuraa se, että ainoa taho, joka tällaista toimintaa haluaa rahoittaa, on julkinen valta eli me veronmaksajat.

Yliopiston sijoittumista pitää arvioida nimenomaan pitkän tähtäimen vaikutusten näkökulmasta. Kansainvälisen kilpailun lisäksi Oulun yliopisto on tiukassa kilpailussa kotimaisten yliopistojen kanssa. Jotta yliopisto säilyy tässä ”taistelussa” hengissä, kaikki mahdollinen, myös yliopiston sijoittuminen kaupungin keskustaan, on tehtävä selviämisen varmistamiseksi.

Tulevaisuuden yliopiston fyysisen tilan tarve on paljon pienempi kuin nykyisen. Hyvän vertailukohdan tarjoaa esimerkiksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, jossa professorien huoneiden pinta-ala on alle puolet siitä, mitä meillä on Linnanmaalla.

Haluan tuoda tähän keskusteluun kaksi olennaista asiaa yliopiston tulevaisuudelle: odotettavissa oleva väestökehitys ja julkisen talouden tila. Molemmat tekijät pakottavat yliopistot sopeutumaan yhä kiristyvään kilpailuun sekä opiskelijoista että määrärahoista.

Syntyvyys Suomessa on jo nyt niin matalaa, että se vaikuttaa yliopisto-opintoihin pyrkivien määrään hyvin pian. Tiedämme väestöennusteiden perusteella melko tarkasti, kuinka monta 19-vuotiasta nuorta on pyrkimässä yliopistoihin esimerkiksi vuodesta 2030 lähtien.

Syntyvyys Suomessa on tällä hetkellä niin pientä, että ilman maahanmuuttoa väkilukumme alkaa vähentyä hyvin nopeasti. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2040 väkiluku kasvaa Manner-Suomessa ainoastaan Uudenmaan maakunnassa, ja sielläkin vain muuttovoiton ansiosta. Missä ovat ne nuoret, jotka tulevat yliopistoihin noin kymmenen vuoden päästä?

Väestökehityksestä seuraa yliopistojen koventunut kilpailu Suomessa. Mitkä yliopistot jäävät jäljelle? Lienee selvää, että Oulun yliopiston selviäminen hengissä on Oulun kaupungille kohtalonkysymys! Tulevaisuudessa joudumme ottamaan yhä enemmän ulkomaisia opiskelijoita, mikä merkitsee, jälleen, tarvetta parantaa kilpailukykyämme kaikin keinoin.

Väestökehitys ei ole ainoa tulevaisuuden uhka Oulun yliopistolle. Julkinen valta, joka on yliopiston suurin rahoittaja, joutunee koko ajan tiukemmalle lyhyenkin ajan kuluessa.

Väestökehityksestä seuraa julkiselle taloudelle kestävyysvaje, jonka ratkaisu näyttää olevan vaikeaa. Vuonna 2018 Suomessa oli 148 000 yli 85-vuotiasta henkilöä. Vastaavan luvun ennustetaan vuonna 2050 olevan 382 000.

Kuinka monta yliopistoa julkinen valta haluaa tulevaisuudessa rahoittaa? Ei varmaan sitä määrää yliopistoja, joita Suomessa tällä hetkellä on.

Modernin keskustakampuksen rakentaminen on tärkeätä yliopistolle, ja lisää merkittävästi sen kilpailukykyä. Mutta, vielä tärkeämpää yliopiston sijainti ja menestyminen on Oulun kaupungille. Oulu on kansainvälisen mittapuun mukaan pieni eurooppalainen kaupunki, jonka selviytyminen tulevaisuudessa on täysin sidoksissa yliopiston olemassaoloon ja menestykseen.

Nyt tehtävät päätökset kantavat kauas monien vaalikausien yli! Emme kai halua tulevaisuudessa sellaista kaupunkia, jossa lähes ainoa taloudellinen toiminta on, että ”pesemme täällä toistemme sukkia”.

Mikko Puhakka
kansantalouden professori
dekaani
Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Julkaistu alun perin Kalevassa 15. syyskuuta 2020.

Viimeksi päivitetty: 30.9.2020