Sulfidisten rikastushiekkojen stabilointi erilaisin menetelmin. Raskasmetallien ja sulfaattien sitoutuminen

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Linnanmaa, sali L6

Väitöksen aihe

Sulfidisten rikastushiekkojen stabilointi erilaisin menetelmin. Raskasmetallien ja sulfaattien sitoutuminen

Väittelijä

Diplomi-insinööri Jenni Kiventerä

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Teknillinen tiedekunta, Kuitu- ja partikkelitekniikan tutkimusyksikkö

Oppiaine

Prosessitekniikka

Vastaväittäjä

Professori João P. de Castro-Gomes, Beiran yliopisto, Portugali

Kustos

Professori Mirja Illikainen, Oulun yliopisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Ympäristöystävällisempi kaivosjätteiden varastointimenetelmä

Väitöstutkimuksessa on kehitetty ympäristöystävällisiä varastointimenetelmiä kaivosteollisuudessa syntyville kiinteille jätteille, rikastushiekoille.

Kaivosteollisuudessa syntyy maailmanlaajuisesti vuosittain miljoonia tonneja kiinteää kaivosjätettä, rikastushiekkaa. Tällä hetkellä suurin osa rikastushiekoista varastoidaan rikastushiekka-altaisiin veden alle kaivoksen läheisyyteen. Uusia käsittelymenetelmiä tarvitaan, jotta rikastushiekkojen varastointi olisi aiempaa ympäristöystävällisempää. Tutkimuksen mukaan rikastushiekkoja voidaan ajatella jätteen sijasta myös raaka-aineina.

Väitöstutkimus osoittaa, että sekoitettaessa rikastushiekkaa sopivan sidosaineen ja nesteen kanssa saadaan aikaan lujittunut materiaali, joka sitoo ympäristölle haitallisia raskasmetalleja rakenteensa sisään. Sidosaineena voidaan hyödyntää muilta teollisuuden aloilta syntyviä sivuvirtoja, kuten metalliteollisuuden kuonia.

Tutkimustulosten avulla voidaan kehittää rikastushiekan varastointia altaan sijaan kuivalle maalle ja vähentää lyhyt- ja pitkäaikaisia ympäristöongelmia. Teknologiaa edelleen kehitettäessä voidaan rikastushiekkoja mahdollisesti tulevaisuudessa hyödyntää myös erilaisissa betonin tapaisissa rakennusmateriaaleissa.

Pääosa tutkimuksesta on tehty kaivosteollisuuden ja Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa GEOSULF.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024