Tehohoidetun lapsen pitkäaikaisennuste, elämänlaatu ja sosioekonomiset olosuhteet

Lasten tehohoidon pitkäaikaistulokset ovat Suomessa hyvällä tasolla. Elämänlaatu on hyvä valtaosalla lapsista viiden vuoden kuluttua tehohoidosta. Enemmistö myös vaikeita sairauksia sairastavista lapsista pärjää hyvin.

Heikoksi elämänlaatunsa kokee kymmenesosa tehohoidetuista lapsista. Tähän ovat syynä lasten sairastamat vaikeat pitkäaikaissairaudet, sillä sairaudet hoitoineen kuormittavat lasten ja perheiden elämää. Joka toisella tehohoitoon tulevalla lapsella on jokin pitkäaikaissairaus. Neurologiset sairaudet, kromosomimuutokset, syöpä ja pitkäaikainen kiputila ovat tavallisimmin lapsen elämänlaatua heikentäviä sairauksia.

Lapsen menehtyminen teho-osastolla on harvinaista. Suomalaislasten tehohoitokuolleisuus on vain 1,9 prosenttia, joka on pienimpiä maailmassa. Kehittyneissä maissa lasten tehohoitokuolleisuus on nykyisin 1,4 – 6,5 prosenttia.

Vaikeasti sairaiden lasten keskuudessa on kuolleisuutta myös tehohoidon jälkeen. Viiden vuoden seurannassa tehohoidetuista lapsista 4,8 prosenttia menehtyi. Vaikeat sairaudet nostavat tehohoidettujen lasten kuolemanriskin 50-kertaiseksi tehohoitamattomiin lapsiin verrattuna. Vaikeasti sairaan lapsen menehtyminen tehohoidon päättymisen jälkeen on useimmiten ennustettavissa. Kuolinsyinä tehohoidetuilla ovat useimmiten neurologiset sairaudet, syövät ja aineenvaihdunnan sairaudet.

Vaikeat perussairaudet heikentävät tehohoidetun lapsen psyykkistä vointia ja vaikeuttavat lapsen pärjäämistä koulussa. Myös perheen sosioekonominen tilanne on heikompi silloin, kun lapsen psyykkinen vointi on huono.

LL Elina Kyöstin väitöstutkimuksessa seurattiin kaikkia Suomessa vuosina 2009 tai 2010 tehohoidettuja lapsipotilaita. Heidän kuolintietojaan verrattiin tehohoitamattomien lasten kuolintietoihin. Elossa selvinneille lähetettiin postitse kyselymateriaalia, jossa selvitettiin terveyteen liittyvä elämänlaatu, psyykkinen vointi sekä tiedusteltiin lapsen pitkäaikaissairauksista, säännöllisen lääkityksen ja terapian tarpeesta sekä kysyttiin perheen sosioekonomista tilannetta selvittäviä kysymyksiä. Kyselyyn vastasi 1109 lasta perheineen.

Tutkimuksen perusteella lasten tehohoito Suomessa on laadukasta. Huonontunut elämänlaatu liittyy vaikeisiin perussairauksiin, ja kun nämä riskiryhmät tunnetaan, on potilaiden seuranta ja tarvittavan tuen tarjoaminen tehohoidon jälkeen helpompaa.