Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

Väittelijä

Filosofian maisteri Olli-Matti Kärnä

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Luonnontieteellinen tiedekunta, Maantieteen tutkimusyksikkö

Oppiaine

Maantiede

Väitöstilaisuus

19.12.2019 12:00

Väitöstilaisuuden paikka

Linnanmaa, sali IT116

Aihe

Maantieteen ja ekologian kohtaaminen: korvikemuuttujien kehittäminen purojen biodiversiteetin ymmärtämiseksi

Vastaväittäjä

Filosofian tohtori Heikki Hämäläinen, Jyväskylän yliopisto

Kustos

Professori Jan Hjort, Oulun yliopisto

Uusia näkökulmia purojen biodiversiteetin ymmärtämiseksi

Pohjoisten virtavesien biologisen monimuotoisuuden eli biodiversiteetin vaihtelua voidaan selittää perinteisten ympäristömuuttujien ohella myös uudenlaisilla maantieteellisillä muuttujilla, mikä havaittiin uudessa väitöskirjatutkimuksessa.

Eliömaantieteilijät ja ekologit joutuvat usein luottamaan erilaisiin korvikemuuttujiin biologisen monimuotoisuuden ja ympäristön riippuvuussuhteita selvittävissä tutkimuksissa. Virtaavien vesien monimuotoisuuden vaihtelun on todettu rakentuvan paikallisten ympäristön piirteiden ja toisaalta myös laajemman mittakaavan valuma-alueen ominaisuuksien ja alueellisten muuttujien mukaan. Perinteisten muuttujien käytön ongelmana ovat kuitenkin olleet maltilliset selitysasteet, kun lajistollista koostumusta ja monimuotoisuutta on pyritty selittämään virtavesiympäristössä.

Väitöstyön tavoitteena oli tarkastella virtavesien biologisen monimuotoisuuden vaihtelua elottoman ympäristön monimuotoisuutta kuvailevan geodiversiteetin ja maantieteellistä sijaintia ilmentävien etäisyysmuuttujien avulla. Tarkoituksena oli verrata näiden uusien muuttujien selityskykyä suhteessa perinteisiin virtaavista vesistä kerättäviin ympäristömuuttujiin. Tutkimusalueet sijaitsivat Pohjois-Suomessa subarktisella vyöhykkeellä ja Länsi-Suomessa boreaalisella alueella. Aineisto analysoitiin viimeaikaisimmilla tilastollisilla menetelmillä.

Väitöskirja osoittaa virtavesien biologisen monimuotoisuuden rakentuvan enimmäkseen perinteisesti mitattujen ympäristötekijöiden varaan. Toisaalta tutkimuksessa tarkasteltujen maantieteellisten muuttujien roolista biodiversiteetti-ympäristö -suhteissa saatiin myös selkeitä viitteitä. Tämä näkyi lajien levintäreittejä kuvailevien etäisyysmittojen roolista biologisten yhteisöjen rakentumisessa. Lisäksi tulokset osoittavat, että virtaavien vesien biodiversiteettiä voidaan selittää elottoman luonnon monimuotoisuudella niin paikallisella kuin myös valuma-aluetasolla.

Tulosten mukaan voidaan sanoa, että käyttämällä työssä esiteltyjä muuttujia voidaan saavuttaa uusia näkökulmia virtavesien biologisen vaihtelun ja ympäristön välisten suhteiden ymmärtämiseksi. Parhaimmillaan esitellyt muuttujat voivat myös hyödyttää virtavesien suojeluun tähtääviä pyrkimyksiä.

 

Viimeksi päivitetty: 11.12.2019