Polkupyöräilyä sohjossa

Ilmastosiirtolaisuutta tutkitaan kestävän kehityksen näkökulmasta

Oulun yliopiston ja Siirtolaisuusinstituutin tutkijoiden yhteistyössä toteuttama Ilmastosiirtolaisuus: kohti ilmiön parempaa ymmärtämistä ja hallintaa (ILMASI) -hanke tuottaa ajankohtaista tietoa ilmastonmuutoksen tuomien ympäristömuutosten vaikutuksesta muuttoliikkeeseen eri alueilla. Ilmastosiirtolaisuuden ilmiöstä tuotettavaa ja koostettavaa tietoa analysoidaan Euroopan unionin ja Suomen tavoitteiden näkökulmasta huomioiden YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. 

Muuttoliike voidaan nähdä historiallisesti varsin tavanomaisena keinona sopeutua ympäristömuutokseen. Kiihtyneen ilmastonmuutoksen mukanaan tuomien ympäristömuutosten ja katastrofien seurauksena yhä useammat ihmiset joutuvat tänä päivänä ja tulevaisuudessa muuttamaan väliaikaisesti tai pysyvästi toisille alueilla. 

Ilmastosiirtolaisuuden ilmiön ymmärtäminen edellyttää kokonaisvaltaista näkökulmaa, sillä ympäristösyiden lisäksi muuttopäätöksen taustalla vaikuttavat usein alueen heikko turvallisuustilanne, epävakaa poliittinen ja taloudellinen ympäristö sekä erilaiset sosiaalista haavoittuvuutta lisäävät tekijät. Ilmastosiirtolaisuuteen liittyviin ilmiöihin kiinnittyvät kehityskulut ja mahdolliset riskit ovat osin tuntemattomia. 

”Lisäksi nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa kysymys rajat ylittävästä ilmastosiirtolaisuudesta näyttäytyy hyvin monimutkaisena ja monitasoisena hallinnan kysymyksenä, jossa olisi sovitettava yhteen osin varsin ristiriitaisiakin näkemyksiä. Huomiota tulisikin kiinnittää erityisesti ympäristömuutoksiin sopeutumisen ja muutosjoustavuuden lisäämiseen”, sanoo tutkimushankkeesta vastaava aluepolitiikan ja aluekehityksen professori Eeva-Kaisa Prokkola Oulun yliopistosta.

ILMASI-hankkeen tavoitteena on koota ja tuottaa tietoa siitä, missä ilmastosiirtolaisuutta esiintyy nykyisin ja tulevaisuudessa sekä minkälaiset mekanismit synnyttävät ilmastosiirtolaisuutta. Toiseksi hankkeessa tuotetaan tietoa siitä, millä tavoin ilmastosiirtolaisuus kohdistuu ja vaikuttaa Eurooppaan ja Suomeen, sekä millaisia tavoitteita, odotuksia ja toiveita näihin kohdistuu ilmastosiirtolaisuuden hallinnan näkökulmasta. 

Kysymyksiin haetaan vastauksia kokoamalla ja analysoimalla erilaisia ilmastosiirtolaisuutta kuvaavia määrällisiä ja laadullisia aineistoja sekä haastattelemalla ilmiön parissa työskenteleviä kansallisia ja kansainvälisiä asiantuntijoita. Tutkimuksen avulla saadaan uutta tietoa ja ymmärrystä siitä, miten ilmastosiirtolaisuuden ilmiöön liittyvää sääntelyä, instituutioita ja toimintatapoja voidaan kehittää kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. 

ILMASI-hanketta rahoittaa valtioneuvoston kanslia vuosina 2020–2021.

 

Viimeksi päivitetty: 9.6.2020