Koronapandemiaan liittyvä tutkimus Oulun yliopistossa

Koronapandemian vaikutukset ulottuvat yhteiskunnan kaikille osa-alueille. Oulun yliopiston tutkijat ovat tehneet koronatilanteessa lukuisia uusia tutkimusavauksia. Vastaamme yhteisiin haasteisiin ja haluamme osaamisemme ja tutkimustulostemme olevan aktiivisessa käytössä.
 

Lääketiede, diagnostiikka, terveys 

Infrapunaspektroskopiaan perustuva uusi, edullinen ja nopea diagnostinen testi COVID-19:lle ja muille virusinfektioille
Vastuullinen tutkija: professori Simo Saarakkala, projektipäällikkö Lassi Rieppo

Hankkeessa kehitetään uusi diagnostinen pikatesti koronavirusinfektion osoittamiseen hengitystie-eritenäytteestä. Testi perustuu infrapunaspektroskopiaan ja sen kehittämisessä hyödynnetään tekoälymenetelmiä. Uuden testin etuja ovat nopeus, helppokäyttöisyys ja edullisuus. Valmistuttuaan testi voisi lisätä koronavirusinfektioon liittyvää testauskapasiteettia merkittävästi nykyisestä. Menetelmää voidaan soveltaa myöhemmin myös muiden virusinfektioiden testaamiseen. 

Tutkimuksen vaihe: Alkanut 

CoronaRpTest
Vastuullinen tutkija: tutkijatohtori Florence Naillat yhteistyössä VTT ja Oulun yliopisto (Associate Professor Henrikki Liimatainen, professori Seppo Vainio)

Koronaviruksen aiheuttaman infektion havaitsemiseksi riittävän aikaisessa vaiheessa tarvitaan uusia testimenetelmiä. Tämän hankkeen tavoitteena on kehittää koronainfektioon geenitesti, joka perustuu nukleiinihappojen havaitsemiseen hengitysilmasta. Testi on herkkä, toistettava ja helposti toteutettava, koska se ei vaadi erityistä näytteiden esikäsittelyä. Menetelmä soveltuu suurten potilasmäärien massatestaukseen ja testin tulos saadaan muutamassa tunnissa. Tämä testaustapa mahdollistaa myös muiden virus- ja bakteeri-infektioiden nopean testauksen.

Tutkimuksen vaihe: Alkanut

Koronavirusinfektio raskauden aikana
Vastuullinen tutkija: dosentti Terhi Tapiainen

Tutkimus tuo tietoa raskaudenaikaisen koronavirusinfektion vaikutuksista raskauden kulkuun, ennenaikaisen synnytyksen riskiin ja syntyvän lapsen terveyteen.

Tutkimuksen vaihe: Alkanut


Vakavalle COVID-19 -taudille alttiiden potilaiden tunnistaminen immuunipuolustuksen solujen yksityiskohtaisen karakterisoinnin avulla
Vastuullinen tutkija: Associate Professor Zhi Jane Chen 

Immuunipuolustuksen reaktiot vaikuttavat keskeisesti SARS-CoV-2 infektion vaikutuksiin elimistössä. Tässä projektissa tehdään yksittäisten immuunipuolustuksen solujen ja pienten solupopulaatioiden yksityiskohtainen karakterisointi SARS-CoV2-infektion eri vaiheissa olevista potilaista. Tutkimus tuottaa uutta tietoa, jonka avulla voidaan kehittää sekä potilaskohtaisia täsmähoitoja että uusia SARS-CoV-2-rokotestrategioita. 

Tutkimuksen vaihe: Ei alkanut
 

Naisten terveystutkimus 1986 - koronaviruksen vaikutukset perhesuunnitteluun
Vastuullinen tutkija: professori Terhi Piltonen

Tutkimuksella pyritään selvittämään korona-epidemian vaikutuksia naisten stressitasoon sekä pandemian yhteyttä naisten perhesuunnitteluun. Lähetämme kutsukirjeet 4500:lle 1986 syntyneelle naiselle. 

Tutkimuksen vaihe: Datankeruu on alkanut toukokuussa 2020. 


Biopankit ja näytekeräys COVID-19 -tutkimukseen

Vastuullinen tutkija: dosentti Raisa Serpi

Alttius vakavaan COVID-19 tautiin vaihtelee riippuen yksilön iästä, tietyistä kroonisista sairauksista, elintavoista ja/tai geneettisistä tekijöistä. Monista erilaisista taustatekijöistä johtuen tarpeeksi suuret näytekokoelmat ovat välttämättömiä COVID-19 tutkimusten toteuttamiselle. Biopankkeihin kerätään näytteitä ja potilastietoja biopankkisuostumuksen antaneilta henkilöiltä ja näitä näytteitä ja tietoja voidaan hyödyntää monipuolisesti tutkimuksessa. Biopankkiin COVID-19 epidemian aikana kerätyt näytteet tulevat olemaan laajasti tutkijoiden käytettävissä SARS-CoV-2 viruksen ja COVID-19 sairauden tutkimisessa.

Tutkimuksen vaihe: Alkanut


SARS-CoV-2-viruksen varhaisen vaiheen diagnostiikka, rokote- ja antiviraaliset hoidot
Vastuullinen tutkija: professori Seppo Vainio

Tavoitteena on kehittää SARS-CoV-2-infektioon liittyvää varhaisen taudinvaiheen ei-invasiivista diagnostiikkaa sekä uusia alustoja proaktiiviseen lääkekehitykseen.    

Tutkimuksen vaihe: Alkanut

 

Kainuulaisten COVID-19 potilaiden vasta-ainevasteen kehittyminen ja säilyminen

Vastuullinen tutkija: professori Vesa Virtanen

Kainuun soten kanssa yhteistyössä toteutettavassa hankkeessa tutkitaan vasta-aineiden muodostumista koronavirusta vastaan COVID-19 taudin sairastaneissa potilaissa. Päätavoitteena on selvittää vasta-ainevasteen yleisyys, ja pysyvyys pitkällä aikavälillä sekä verrata, onko senioriväestön ja työikäisten välillä eroa vasta-aineiden muodostumisessa. Lisäksi hankkeessa luodaan alueellinen ennustemalli, joka auttaa terveydenhuollon resursoinnin suunnittelussa mm. hoitohenkilökunnan osalta.

Tutkimuksen vaihe:  Alkanut




 

Viruksen torjunta ja tartuntaketjujen jäljittäminen

Desinfioituva nanopinta
Vastuullinen tutkija: Associate Professor Wei Cao

Tavoite on kehittää itsedesinfioituva nanopinta, jossa hyödynnetään nanorakenteiden ja -materiaalien hydrofobisuutta, huokoisuutta ja fotokatalyyttisuutta.  Desinfioituva pinta minimoi virusten aktiivisuuden ja haitallisen leviämisen pinnan välittämänä kantajasta terveisiin ihmisiin.

Tutkimuksen vaihe: Suunnitteilla


Vaarallisten biologisten tekijöiden inaktivointi UV-valolla
Vastuullinen tutkija: yliopistotutkija Sergey Vaynshteyn

Projektin tavoitteena on kehittää turvallinen, edullinen ja skaalautuva UV-pohjainen teknologia, jonka avulla voidaan tuhota virukset tai muut biologiset taudinaiheuttajat hengitysilmasta ja erilaisilta pinnoilta. Tämä teknologia mahdollistaa uudenlaisten desinfektointilaitteistojen rakentamisen, joiden avulla voidaan estää pandeemisten virusten, kuten SARS-CoV2, maailmanlaajuinen leviäminen.

Tutkimuksen vaihe: Alkanut 1.6.2020


Encounter
Vastuullinen tutkija: akatemiatutkija Denzil Ferreira

Kehittää kontaktien jäljittämiseen käyttäjien yksityisyyttä suojaava, järjestelmäriippumaton ja hajautettu mobiilisovellus, jonka avulla terveysviranomaiset voivat nopeasti ottaa yhteyttä mahdollisesti altistuneisiin henkilöihin paljastamatta tartunnan saaneen tai altistuneiden henkilöllisyyttä. 

Tutkimuksen vaihe: Alkanut
 

Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset vaikutukset sekä oppiminen

“Ei kosketa minua”: Etäisyys, suhteisuus ja vastuu COVID-19-pandemian keskellä
Vastuullinen tutkija: tutkijatohtori Johanna Sitomaniemi-San

Hankkeessa tutkitaan COVID-19-pandemian keskellä kehittyviä solidaarisuuden ja piittaamattomuuden eri muotoja, esimerkiksi sellaisia, jotka rakentuvat toteamuksissa ”olemme kaikki samassa veneessä” tai ”tämä ei kosketa minua”. Analyysissa yhdistetään genealogisia, diskursiivisia ja spatiaalisia lähestymistapoja. Kiinnittymällä etäisyyden problematiikkaan hankkeessa tarkastellaan, kuinka uuden koronaviruksen relevanssista neuvotellaan ja kuinka tällainen neuvottelu kietoutuu toiseuttamisen käytänteisiin. Tutkimus tarttuu välittämisen etiikkaan ja politiikkaan COVID-19-pandemian keskellä.

Tutkimuksen vaihe: Suunnitteilla, tutkimuskausi 1.1.-31.12.2021
 

Pandemiaan vastaaminen paikallisissa, kansallisissa ja globaaleissa konteksteissa: COVID-19-pandemian vastatoimet, politiikka ja historia Saharan eteläpuolisessa Afrikassa
Vastuullinen tutkija: dosentti Markku Hokkanen

Tutkimus sijoittaa COVID-19-pandemian osaksi epidemioiden (ml. Ebola, HIV/Aids, espanjantauti), politiikan, lääketieteen ja parantamisen globaalia ja Afrikan historiaa. Hankkeessa tutkitaan 1) kuinka paikalliset, kansalliset ja ylirajaiset toimijat vaikuttavat toisiinsa vastatessaan uuteen pandemiatilanteeseen, 2) kuinka aikaisempien epidemioiden tuntemus ja tulkinnat vaikuttavat COVID-19-vastatoimiin ja 3) mitä tautien, lääketieteen ja politiikan historioista voidaan oppia nykyisen pandemian aikana.

Tutkimuksen vaihe: Suunnitteilla
 

Economic Resilience (EconRe)
Vastuullinen tutkija: Associate Professor Jaakko Simonen

Tutkimus keskittyy alueelliseen resilienssiin ja siihen, kuinka uutta teknologiaa voidaan tehokkaasti hyödyntää yhteiskunnallis-taloudellisen kehityksen tukemisessa. Tutkimuksen keskeisiä teemoja ovat mm. miten yhteiskunnan eri tasot, ihmiset, yritykset ja erilaiset yhteisöt ja organisaatiot voivat hyödyntää jatkuvasti kehittyvän teknologian tarjoamia mahdollisuuksia vahvistaakseen kykyä sopeutua erilaisiin, esimerkiksi koronapandemian kaltaisiin, taloutta horjuttaviin shokkeihin. Toisin sanoen miten teknologiaa voidaan hyödyntää alueiden, organisaatioiden ja ihmisten sopeutumiskyvyn eli resilienssin vahvistamisessa?  Miten teknologian kehitys vaikuttaa ihmisten kykyyn sopeutua esimerkiksi työmarkkinoilla tapahtuviin muutoksiin?

Tutkimusryhmän tutkimus on osa Oulun yliopiston laajempaa monitieteistä GenZ-profilaatiohanketta "Generation Z and beyond: Co-evolution of human capabilities and intelligent technologies in the 21st century (GenZ)". https://www.oulu.fi/genz/

Tutkimuksen vaihe: Alkanut  1.3.2020


Miksi opiskella strategisesti? Prosessianalyysi itsesäätöisestä oppimisesta
Vastuullinen tutkija: Assistant Professor Jonna Malmberg
  
Tutkimuksen tarkoituksena on tunnistaa niitä itsesäätöisen oppimisen prosesseja, jotka ovat kriittisiä onnistuneen oppimisen kannalta yksilö- ja ryhmätilanteissa. Keskiössä on kehittää ja käyttää sellaisia tutkimusmenetelmiä, joiden avulla nämä näkymättömät prosessit saadaan näkyviksi. Tutkimuksessa käytetään monikanavaista dataa, jota hyödynnetään keskeisten oppimisen säätelyprosessien tunnistamisessa. Tutkimus tuottaa oppijoille itselleen mahdollisuuksia tulla tietoiseksi omasta oppimisessaan erityisesti oppimisen haastetilanteissa. Sen lisäksi se tuottaa käytännön mahdollisuuksia opetuksen kehittämiseen ja itsesäätöisen oppimisen tukemiseen. 

Tutkimuksen vaihe: Alkanut
 

Make-a-Difference projekti (AoF)
Vastuullinen tutkija: professori Netta Iivari

Projektissa tutkitaan, kuinka nykypäivän lapsia voidaan tukea kehittämään kriittisen teknologiasuunnittelijan ja -värkkääjän identiteettejä. Tähän pyritään tutustuttamalla lapset digitaalisen innovoinnin ja valmistamisen maailmaan sekä kriittiseen suunnitteluun ja teknologiavärkkäilyyn. Yhteistyö on aloitettu Oulun kaupungin kanssa, ja tulevalle vuodelle on valittu kolme peruskoulua, joissa koululaiset kutsutaan kriittisinä teknologiasuunnittelijoina ja -värkkääjinä hyödyntämään digiteknologiaa kiusaamisen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Parhaillaan tutkimme COVID-19-pandemian vaikutuksia lasten jokapäiväiseen elämään, heidän koulutukseensa ja heidän suhteeseensa digiteknologiaan. Tutkimus etenee parhaillaan yhteistyössä aikuisten kanssa ja myöhemmin lasten kanssa.


EmReg – Emotion regulation in secondary school pupils' learning
Vastuullinen tutkija: Associate Professor Hanna Järvenoja
 
Tunteiden merkitys kouluikäisten lasten oppimisessa on noussut esiin jo ennen COVID-19-tilannetta. Kansalliset ja kansainväliset tutkimustulokset ovat osoittaneet (mm. PISA), että erityisesti suomalaisilla koululaisilla on kasvavassa määrin haasteita hyvinvoinnissa ja jaksamisessa. Näihin haasteisiin voidaan vastata tukemalla oppilaiden taitoa säädellä tunteita. Taidot säädellä omia tunteita nousivat entistä keskeisempään rooliin tänä keväänä, kun suurin osa Suomen peruskoululaisista siirtyi oppimisen itsesäätelyä ihan uudella tavalla edellyttävään etäopiskeluun lähes kahdeksi kuukaudeksi. EmReg-tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää, miten onnistunut tunteiden säätely toteutuu, mistä se koostuu ja miten se vaikuttaa oppilaiden toimintaan oppimisen tilanteissa. Tutkimuksesta saatua tietoa voidaan hyödyntää, kun kouluissa pyritään ennalta ehkäisemään emotionaalisista tekijöistä johtuvia ongelmia ja erityisesti, kun kehitetään keinoja ja välineitä tukea oppilaita tunteiden säätelyssä osana motivoitunutta oppimista etänä tai kasvokkain.

Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke on edennyt jo pitkälle ja on päättymässä elokuussa 2020. Hankkeen esiin nostamat teemat ja siitä nousevat tutkimustulokset ovat nyt hankkeen päättyessä keskeisempiä kuin koskaan, kun muutoksiin sopeudutaan sekä koulutuksessa että työelämässä vahvoja tunteita herättävässä tilanteessa. Uuden rahoituksen sen mahdollistaessa suunnitelmissa onkin jatkaa tutkimusta huomioiden erityisesti Covid-19-tilanne ja sen luomat etäopetuksen tarpeet oppimisen säätelyn näkökulmasta niin, että EmReg-hankkeen tutkimustuloksia hyödynnettäisiin oppilaiden oppimisen aikaisen motivaation ja tunteiden säätelyn tukemisessa.

Tutkimuksen vaihe: Pitkälle edennyt


Sosiaalisesti jaettu oppimisen säätely yhteisöllisessä oppimisessa
Vastuullinen tutkija: professori Sanna Järvelä
  
Projektissa tutkitaan ja tuetaan sosiaalisesti jaettua oppimisen säätelyä ryhmissä. Tutkimusmenetelmät sisältävän monitieteisen yhteistyön tuloksena aivan uudenlaista multimodaalista aineistoa oppimisen prosessin vaiheista helpottavat sen ”läpinäkyväksi tekemistä”. Tavoitteena on, että tietoisuus oppimisen kognitiivisista, motivationaalisista ja emotionaalisista prosesseista auttaa oppimisen säätelyprosesseissa ja yhteisöllisessä̈ oppimisessa. Nämä taidot ovat edellytys tulokselliseen yhteisölliseen oppimiseen koulutuksessa ja työelämän tiimityössä. Erityisesti ne korostuvat yhteisöllisessä etätyöskentelyssä.

Tutkimuksen vaihe: Alkanut 
 

Tietotekniikka ihmisten arjessa
Vastuullinen tutkija: Associate Professor Marianne Kinnula

Koronavirusaikaan tietoteknisten ratkaisujen merkitys ihmisten arjessa selviytymisessä on tullut hyvin näkyväksi. Eri ikäisten ihmisten tietotekniikkaan liittyvän tiedon ja taitojen taso kuitenkin vaihtelee: osalla on pulaa sekä laitteista että käyttötaidoista, kun taas toisille tietotekniikka on arkinen ja helppo työkalu. Tämä vaikuttaa niin koululaisiin, työssäkäyviin kuin eläkeläisiinkin ja on sidoksissa myös syrjäytymisriskiin. Tässä tutkimuksessa pääfokuksessa on sen ymmärtäminen, miten ja millaisia tietoteknisiä taitoja lapsille pitäisi opettaa, että he pärjäävät teknologiantäyteisessä arjessa nyt ja etenkin tulevaisuudessa, kun teknologian määrä ympärillämme entisestään lisääntyy. Tutkimuksen toisena fokusalueena ovat koronavirusajan selviytymisstrategiat.

Tutkimuksen vaihe: Pitkälle edennyt

 

Taukojen vuorovaikutuksellinen rakentuminen ja sosiaalinen tuki muuttuvassa työympäristössä (Tauko-hanke)
Vastuullinen tutkija: yliopistonlehtori Mirka Rauniomaa

Hankkeessa tarkastellaan työntekijöiden vuorovaikutusta ja toimintaa työnteon lomassa pidettävillä tauoilla sekä taukojen merkitystä työntekijöiden muodostamalle ammatilliselle ja sosiaaliselle yhteisölle. Hankkeessa kerätään videoaineistoa ja tehdään havainnointia aidoissa taukotilanteissa sekä haastatellaan työyhteisöjen jäseniä. Hankkeen mielenkiinnon kohteita ovat muun muassa erilaiset työympäristön muutokset, jotka vaikuttavat myös työyhteisön taukokäytänteisiin. Esimerkiksi etätyösuositus COVID-19-pandemian aikana on suorastaan mullistanut monen työyhteisön taukokäytänteet, kun kahvitauot ovat siirtyneet työpaikan taukotilasta videosovellusten mahdollistamiin etätaukotiloihin. Samalla muutos on osoittanut yhteisten taukojen merkityksen työntekijöille.

Tutkimuksen vaihe: Meneillään