Hampaiden menetys, alaleuan morfologia ja proteettinen hoito: kliininen, radiologinen ja in vitro tutkimus.
Väitöstilaisuuden tiedot
Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika
Väitöstilaisuuden paikka
Markku Larmas - sali (H1091), Dentopolis. Etäyhteys: https://oulu.zoom.us/j/64948938380?pwd=NnowdktIZmR2czdtbGJNaFFqQXpSZz09
Väitöksen aihe
Hampaiden menetys, alaleuan morfologia ja proteettinen hoito: kliininen, radiologinen ja in vitro tutkimus.
Väittelijä
Master-tutkinto, hammasprotetiikka Shaimaa Fouda
Tiedekunta ja yksikkö
Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, Suun terveyden tutkimusyksikkö
Oppiaine
Hammasprotetiikka
Vastaväittäjä
Professori Pekka Vallittu, Hammaslääketieteen laitos, Turun yliopisto
Kustos
Dosentti Ritva Näpänkangas, Suun terveyden tutkimusyksikkö, Lääketieteellinen tiedekunta, Oulun yliopisto
Hampaiden menetys ja proteettinen hoito
Hampaiden menetys lisääntyy iän myötä ja aiheuttaa alaleuan muodon muutoksia.
Saudi Arabiassa Dammamin yliopiston hammaslääketieteen laitoksella hoidetuilla potilailla täydellistä hampaattomuutta esiintyi 6 %:lla ja osittaista hampaattomuutta 74 %:lla. Iäkkäämmillä ja miespotilailla puuttui enemmän hampaita kuin nuoremmilla potilailla ja naisilla. Puuttuvat hampaat oli korvattu useimmissa tapauksissa irrotettavalla hammasproteesilla. Irrotettavien proteesien käyttöön liittyy riski limakalvon sienitulehdukseen eli proteesistomatiittiin.
Kokeellinen tutkimus osoitti antimikrobisten aineiden (tymokinoni ja nanotimantit) lisäyksen vähentävän mikrobien kiinnittymistä proteesin pohjamateriaaliin, mikä voisi olla apuna proteesistomatiitin ehkäisyssä.
Saudi Arabiassa Dammamin yliopiston hammaslääketieteen laitoksella hoidetuilla potilailla täydellistä hampaattomuutta esiintyi 6 %:lla ja osittaista hampaattomuutta 74 %:lla. Iäkkäämmillä ja miespotilailla puuttui enemmän hampaita kuin nuoremmilla potilailla ja naisilla. Puuttuvat hampaat oli korvattu useimmissa tapauksissa irrotettavalla hammasproteesilla. Irrotettavien proteesien käyttöön liittyy riski limakalvon sienitulehdukseen eli proteesistomatiittiin.
Kokeellinen tutkimus osoitti antimikrobisten aineiden (tymokinoni ja nanotimantit) lisäyksen vähentävän mikrobien kiinnittymistä proteesin pohjamateriaaliin, mikä voisi olla apuna proteesistomatiitin ehkäisyssä.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024