Satavuotias Sodankylän geofysiikan observatorio viettää kansalaisjuhlaa

Tänä syksynä 100-vuotisjuhliaan kansalaisjuhlassa 21.9.2013 Sodankylän liikuntahallissa viettävä Sodankylän geofysiikan observatorio on ollut osa Oulun yliopistoa elokuusta 1997 alkaen.

Suomalainen tiedeakatemia perusti Sodankylän geofysiikan observatorion 1913 laajentamaan magneettikentän jatkuvia havaintoja Pohjois-Suomessa.

Osana juhlaviikon tapahtumia järjestetään SGO:ssa perjantaina 20.9.2013 klo 9–15 kutsuvierasseminaari Suomelle ja Lapille. Seminaarissa esitellään ajankohtaisia aiheita ilmastonmuutoksesta ja kaivannaisista Lapissa. Puhujina ovat mm. Tulevaisuus- ja innovaationeuvoston pj. Anssi Mälkki, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas ja GTK:n ylijohtaja Elias Ekdahl.

Edistynyt ja laaja tutkimuslaitos

Sodankylän geofysiikan observatorio on kehittynyt  viimeisten vuosikymmenten aikana moderniksi jatkuvaa havaintotoimintaa tekeväksi tutkimuslaitokseksi. Observatorion havaintoverkko yltää Huippuvuorilta Etiopiaan ja laitteita on 20 eri paikkakunnalla, pääosin Pohjoiskalotin alueella. Käynnissä on myös hanke kosmisen säteilyn mittauksen käynnistämiseksi Etelämantereella.

Observatoriolla on kaksi tutkimusprofessuuria, joiden tutkimusaloina ovat kosminen säteily sekä matemaattinen inversiotutkimus. Molemmat tutkimusryhmät ovat mukana Suomen Akatemian huippuyksiköissä. Inversiotutkimusryhmän kehittämiä tutkamittausmenetelmiä sovelletaan sirontatutkissa ympäri maailmaa ja tulevan uuden sukupolven kymmeniätuhansia antenneja käsittävän EISCAT_3D -sirontatutkan signaalinkäsittelyä suunnitellaan Sodankylässä.

Observatoriossa työskentelee 38 henkilöä, joista kolmasosan toimipaikka on Oulun yliopistokampuksella ja kaksi kolmasosaa on Sodankylässä Tähtelässä. Tutkimushenkilökunta julkaisee vuosittain noin 40 kansainvälistä referoitua tiedeartikkelia. Observatoriolla on useita kansainvälisiä muun muassa EU-varoista rahoitettuja tutkimushankkeita.

Alkuaikojen toiminnasta nykyaikaan

Observatorion virallinen syntymäpäivä oli 1.9.1913 jolloin Tähtelän uudisrakennukset luovutettiin Tiedeakatemialle.

Alkuun observatoriossa tehtiin vain magneettikentän mittauksia ja meteorologisia havaintoja.  Observatorion havaintotoiminta on laajentunut asteittain ja on tänä päivänä osa yliopiston kansallista tehtävää. Havaintotoiminta laajeni 1956 seismisiin mittauksiin, ja kansainvälisenä geofysiikan vuonna 1957 radioaaltojen etenemismittauksiin ja revontulikamerakuvauksiin.

1970-luvun observatorio oli mukana Oulun yliopiston pallohavaintomittauksissa, joilla mitattiin revontulten yhteydessä esiintyvää röntgensäteilyä ja sähkökenttiä aina 40 km korkeudessa. Vuonna 1975 käynnistyi EISCAT-suurtehotutkahanke, jonka vastaanotinasema Sodankylässä otettiin käyttöön 1981.

Vuonna 2012 tutkan vastaanotin muutettiin UHF-taajuudelta VHF-taajuudelle kasvavan matkapuhelinliikenteen tehtyä UHF-mittaukset mahdottomiksi. Matalataajuisia VLF-sähkömagneettisia aaltoja observatoriossa on havaittu kampanjaluonteisesti 1970-luvulta saakka.  Vuosina 1973–1987 observatoriolla toimi tähtitieteellinen asema, jolla mitattiin maan pyörimisakselin liikettä.

Uusin observatorion havaintolaite on Kilpisjärvelle rakennettu kesäkuussa 2013 vihitty Suomen suurin radioteleskooppi, jota käytetään yläilmakehän ja lähiavaruuden tutkimukseen.

Viimeksi päivitetty: 19.9.2013