Väitös: Pohjois- ja Itä-Suomen ahmat kuuluvat eri populaatioon

Ahma on sekä haaskansyöjä että pienriistaa saalistava peto, joka asettuu usein samoille seuduille suden kanssa.

Anni Koskela tutki biologian väitöskirjassaan suomalaisten ahmojen ympäristönvalintaa, ravintoa ja populaatiogenetiikkaa. Ahmojen ekologiaa poronhoitoalueen ulkopuolella on tutkittu vähän, joten Koskelan tutkimus tarjoaa tärkeää lisätietoa Pohjois- ja Itä-Suomen ahmoista.

Väitöstutkimuksen mukaan suden läheisyys on yksi tärkeimmistä ahman elinalueen valintaan liittyvistä tekijöistä. Sudet jättävät jälkeensä haaskoja, joista ahmat saavat ravintoa.  

Tutkimuksessa selvisi, että lisääntymiskykyiset ahmanaaraat saalistavat pohjoisessa poroa ja metsäjänistä. Itä-Suomessa ravintona ovat useimmiten hirven haaskat. Ahma hyödyntää ravintonaan niitä eläimiä, joita on tietyllä alueella parhaiten saatavilla.

Lisäksi Koskelan tutkimus osoitti, että Suomen ahmat ovat geneettisesti jakautuneet kahteen alapopulaatioon, joiden geneettinen monimuotoisuus on pientä. Ahmojen populaatio on erilainen Pohjois- ja Itä-Suomessa. Jotta ahmakanta pysyisi hyvänä, pitäisi geenivirtaa saada kahden alapopulaation välille nykyistä enemmän.

Filosofian maisteri Anni Koskelan englanninkielinen väitöskirja Wolverine habitat selection, diet and conservation genetics (Ahman habitaatinvalinta, ravinto ja populaatiogenetiikka) tarkistettiin 18.10.2013 Oulun yliopiston luonnontieteellisessä tiedekunnassa.

Väitöskirja

Viimeksi päivitetty: 18.10.2013