Lapsuuden tutkimus entistä tärkeämpää

Lapsuuteen pitää satsata ja hyvä lapsuus kaikin tavoin turvata. Tästä lapsuudentutkijat olivat yhtä mieltä Oulun yliopistossa 7.–9.5.2014 järjestetyillä kansainvälisillä Lapsuudentutkimuksen päivillä.

Lapsuudentutkimuksen päivät kokosivat yhteen noin 230 huippututkijaa muun muassa kasvatustieteiden, yhteiskuntatieteiden, terveyden, taloustieteiden ja kulttuurintutkimuksen aloilta ja 20 eri maasta.

Tutkijat pohtivat päivillä, miten lapsuutta nyky-yhteiskunnassa arvotetaan: nähdäänkö lapsuus vain taloudellisena investointina, säästöinä ja kuluina tai mitä on hyvä lapsuus.

Taloudellisten ja yhteiskunnallisten muutosten paineissa lapset ja perheet ovat sekä Suomessa että kansainvälisesti monin tavoin etulinjassa. Globaalissa taloustilanteessa on tarpeen pohtia lapsuuden arvoa alueellisuuden, talouden, terveyden ja monikulttuurisuuden näkökulmista.

Lapsuus on jatkuvan arvoväritteisen keskustelun kohteena, ja siihen kohdistuu voimakkaammin arvolatautuneita oletuksia ja normeja kuin mihinkään muuhun elämänvaiheeseen.

”On tärkeää, että tässä tilanteessa panostetaan tutkimukseen ja että lasten ja lapsiperheiden elämään vaikuttavat päätökset perustuvat tutkimustietoon”, painotti tieteellisen toimikunnan puheenjohtaja, professori Eila Estola Oulun yliopistosta.

Muuttuva yhteiskunnallinen tilanne luo uusia tiedon tarpeita ja haasteita lapsuudentutkimukselle. Päivillä pohdittiin, millaista tutkimusta nyt tarvitaan.

Ensimmäistä kertaa Suomessa vieraillut lapsuuden sosiologian uranuurtaja, professori Alan Prout (University of Leeds) painotti key note -luennossaan tarvetta etsiä uusia innovatiivisia, lapsen kokonaisvaltaisuuden huomioon ottavia tutkimustapoja.

”Pelkästään lapsen puheeseen ja kielelliseen ilmaisuun keskittyminen rajoittaa tutkimusta”, Prout huomautti. Lapsuuden tutkijoilta vaaditaan myös nöyryyttä ja varovaisuutta lasten kohtaamisessa.

”Yksi polttavimmista kysymyksistä lapsuudentutkimuksessa on, miten lapset voidaan ottaa tutkimuksessa paremmin huomioon aktiivisina toimijoina ja mitä eettisiä asioita täytyy ottaa huomioon, kun lapsia ja lapsuutta tutkitaan”, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, tutkijatohtori Kaisa Vehkalahti Oulun yliopistosta totesi. Tätä pohdittiin perjantain päätöspaneelissa.

Päivien muita pääpuhujia olivat antropologian ja lapsuudentutkimuksen professori Pia Christensen (University of Leeds), lasten arvojen ja arvokasvatuksen tutkija professori Eva Johansson (University of Stavanger), lapsuudenhistoriaan erikoistunut professori Astri Andresen (University of Bergen) ja kehittämispäällikkö Mikko Oranen (THL, Oulu).

Konferenssin järjestivät Lapsuudentutkimuksen seura ja Oulun yliopisto.

Kaisa Vehkalahti

järjestelytoimikunnan puheenjohtaja

Viimeksi päivitetty: 13.5.2014