Väitös: Hajanainen kommunikaatio lisää skitsofrenian riskiä

Väitöstutkimuksessa selvisi, että vanhempien hajanainen kommunikaatio on riskitekijä lapsen skitsofreniaryhmän sairauksille ja ajatushäiriöille.

Laajojen tutkimusten antama tieto sairauksien riskitekijöistä ja niiden yhteisvaikutuksesta parantaa mahdollisuuksia ennaltaehkäistä skitsofreniaryhmään kuuluvia sairauksia, kuten kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja skitsofreniaa.

Väitöstutkimuksessa mitattiin 382 adoptiolapsiperheen vanhempien hajanaisen kommunikaation määrää sekä adoptiolapsen ja vanhempien tiettyjen ominaisuuksien välistä yhteyttä. Aikuisella hajanainen kommunikaatio on kohtalaisen muuttumaton piirre, joten määrän vaihtelut selittyivät pääasiassa vanhempien ominaisuuksilla. Huomioon otettiin myös riskitekijöiden yhteisvaikutus ja sairauksien yhteys perinnölliseen alttiuteen sekä talvi- ja kevätsyntymään.

Skitsofreniaryhmän sairaudet alkavat tavallisimmin nuoruudessa ja aiheuttavat yleensä työkyvyttömyyden lisäksi elämänlaadun laskua, inhimillistä kärsimystä ja taloudellisia menetyksiä niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Oireita voidaan lievittää, mutta parantavaa hoitoa ei ole olemassa, joten ennaltaehkäisyn merkitys on suuri.

Lääketieteen lisensiaatti Riikka Roiskon väitöskirja ”Vanhempien hajanainen kommunikaatio lapsen ajatushäiriöiden ja skitsofreniaspektrin sairauksien riskitekijänä” tarkastettiin Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa 7.11.2014.

Väitöskirja

Viestintäpalvelut

 

Viimeksi päivitetty: 7.11.2014