Koulutettujen määrä ja tarve kohtaavat metallienjalostusalalla

Metallienjalostusalalle koulutettujen diplomi-insinöörien ja tohtorien määrä on melko hyvin vastannut alalla tarjolla olevien työpaikkojen määrää, selviää keväällä valmistuneesta työ- ja elinkeinoministeriön raportista. Alalle on valmistunut vuosittain noin 30–50 diplomi-insinööriä ja keskimäärin viisi tohtoria. Työpaikkoja diplomi-insinööreille alalla on vuosittain avautunut noin 50.

Alan työllisyystilanne vaihtelee suhdanteiden mukaan. Vastavalmistuneiden työllistyminen yliopistojen tutkimusryhmiin on kuitenkin tasannut tilannetta. Vastavalmistuneet tohtorit ovat toistaiseksi sijoittuneet teollisuuden palvelukseen hyvin.

Metallienjalostusalalle koulutetaan asiantuntijoita viidessä yliopistossa. Koulutusaloina ovat prosessimetallurgia, materiaalitekniikka ja teräsrakenteet. Yliopistojen välillä toteutuu raportin mukaan työnjako, joka on syntynyt pitkään jatkuneessa yhteistyössä.

Oulun yliopisto on metallienjalostusalan koulutuksessa keskittynyt teräksiin liittyvään opetukseen sekä prosessimetallurgiassa että materiaalitekniikassa. Muokkaus- ja muovaustekniikan opetus alkaa kuluvana vuonna. Lisäksi Oulun yliopisto panostaa kaivannaisalan opetukseen. Uudessa kaivannaisalan tiedekunnassa opetetaan geotieteitä sekä kaivos- ja rikastustekniikkaa.

”Koulutuksen tulee olla monipuolista ja korkeatasoista ja sen on kehityttävä teollisuuden tarpeiden mukaan. Metallienjalostusalalla on 15 000 työpaikkaa ja se tuottaa tavaraviennistä 12 prosenttia, joten se on Suomen taloudelle tärkeä”, sanoi Terästutkimuskeskuksen tutkijaseminaarissa 8.6. raporttia esitellyt työ- ja elinkeinoministeriön metallienjalostusalan toimi-alajohtaja Kirsti Loukola-Ruskeeniemi, joka on toinen raportin toimittajista.

Metallienjalostusalan tutkimusta tehdään opetuksen tavoin myös viidessä yliopistossa. Oulun yliopisto on raportin mukaan maan johtava terästutkimuksen tekijä. Raportin mukaan tutkimuksen tehtäväjako yliopistojen välillä on selkeä eikä merkittäviä päällekkäisyyksiä ole.

Loukola-Ruskeeniemi muistutti alan olevan rakennemuutoksessa ja sillä on kova globaali kilpailu. ”Metallien jalostus muodostaa valmistavan teollisuuden perustan. Siksi on tärkeää, että tuote- ja teknologiakehitys jatkuvat myös tulevaisuudessa”, hän sanoi.

Raportti ”Metallien jalostus Suomessa: nykytila ja tulevaisuuden haasteet” on ensimmäinen laajempi arviointi alan tulevaisuudesta ja siinä keskitytään suurteollisuuteen. Sen toimituskuntaan ovat kuuluneet Oulun yliopistosta teknillisen tiedekunnan dekaani Riitta Keiski ja Terästutkimuskeskuksen toiminnanjohtaja Veikko Heikkinen. Hän on myös toinen raportin toimittajista.

Tiina Pistokoski / Viestintäpalvelut

Viimeksi päivitetty: 9.6.2015