Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

Väittelijä

Kasvatustieteen maisteri Teemu Hanhela

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Kasvatustieteiden tiedekunta, kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö
0294 480 000

Oppiaine

Kasvatustiede

Väitöstilaisuus

5.12.2014 12:15

Väitöstilaisuuden paikka

Linnanmaa, Kaljusensali (KTK 112)

Aihe

Kasvatuksellisia näkökulmia tunnustamisen teoriaan

Vastaväittäjä

Dosentti Rauno Huttunen, Turun yliopisto

Kustos

Professori Pauli Siljander, Oulun yliopisto

Kasvatuksellisia näkökulmia tunnustamisen teoriaan

Tutkimuksen lähtökohtana on selvittää Axel Honnethin kriittisen teorian kasvatuksellisia ja sivistyksellisiä ulottuvuuksia. Honnethin, Frankfurtin kolmannen sukupolven kriittisen teorian keulahahmon, teoria on kasvatuksen alueella vielä laajalti tuntematon.

Tutkimuksen keskeinen tulos osoittaa Honnethin kriittisen teorian antagonistisen luonteen kasvatukselle: toisaalta teoria auttaa ymmärtämään ja selittämään tieteellisesti kuinka ihminen on jo lähtökohtaisesti ymmärrettävä altruistisena ja kuinka sen kehityksen takeena voi olla vain intersubjektiivisesti oikealla tavalla määrittyneet vastavuoroiset tunnustussuhteet. Honnethin kapitalismin kritiikki osoittaa hyvin, kuinka vallitsevat yhteiskunnalliset olosuhteemme eivät kykene näitä ehtoja täyttämään ja tässä mielessä Honnethin teoria on merkittävä nykyisiä koulukäytänteitämme kehitettäessä. Toisaalta Honnethin ajatus tunnustussuhteista sosiaalisen vapauden muotoina konkretisoituu demokratiakasvatuksen ideaaleina johtaen ylitsepääsemättömiin ongelmiin kasvatuksen ja sivistyksen käsitteiden näkökulmista.  

Tutkielman metodologiassa sovelletaan käsiteanalyyttistä metodia pyrkien kunnioittamaan Honnethin omia teoreettisia lähtökohtia kohtaan; löytämään kritiikillä kritiikistä hedelmällisiä näkökulmia. Honnethin kritiikin kritiikki, poiketen ensimmäisen ja toisen sukupolven kriittisestä teoriasta, kulminoituu normatiivisen rekonstruktion ideaan pyrkien palauttamaan Hegelin Oikeusfilosofialle ominaisen intention filosofis-normatiivisesta rekonstruktiosta, jota aikaisempi kriittinen teoria ei Honnethin mukaan kyennyt toteuttamaan.

Tutkimuksen kriittinen analyysi osoittaa Honnethin tunnustamisen teorian jättävän pedagogisen toiminnan kehittelyt taka-alalle tai vasta Honnethin tuoreen huomion kääntymisen kasvatuksen kysymyksiin ollen vielä kyvytön erittelemään kasvatuksen ja sivistyksen asemia hänen teoriakokonaisuudessaan. Tutkielman teesinä onkin, ajautuuko Honneth demokratia kasvatuksen ideaaleja kehitellessään tienhaaraan sivuuttaessaan pragmatismin ongelmat – Honneth kohtaa ongelman seuratako ensimmäisen sukupolven kriittistä teoriaa pysyen uskollisena saksalaiselle idealismille vai kulkeako pragmatismin tietä hyläten saksalaisen idealismin ja kriittisen teorian kriittinen potentiaali?  

Väitöskirja

Viimeksi päivitetty: 19.11.2014