Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

Väittelijä

Filosofian maisteri Taarna Valtonen

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Humanistinen tiedekunta, Giellagas-instituutti
+358 50 308 0682

Oppiaine

Saamen kieli

Väitöstilaisuus

29.3.2014 12:00

Väitöstilaisuuden paikka

Linnanmaa, Keckmaninsali (HU106), Yliopistokatu 9

Aihe

Kulttuurista onomastiikkaa. Neljän saamen kielen paikannimien rakenne, sanasto ja rinnakkaisnimet vähemmistö-enemmistö-suhteiden kuvastajina

Vastaväittäjä

Professori Håkan Rydving, Bergenin yliopisto, Norja

Second opponent

Professori Janne Saarikivi, Helsingin yliopisto

Kustos

Professori Ante Aikio, Oulun yliopisto

Naapurisuhteet heijastuvat saamen kielten paikannimissä

Väitöskirjassa tutkittiin ja vertailtiin neljän saamen kielen, eteläsaamen, pohjoissaamen, inarinsaamen ja koltansaamen, paikannimiä. Jokaista kieltä edusti yhden yhteisön paikannimikokonaisuus. Keskeisenä tutkimuskysymyksenä oli selvittää tutkittujen saamelaisyhteisöjen ja niiden naapureina asuvien enemmistöryhmien suhdetta paikannimien näkökulmasta. Laajemmassa perspektiivissä saamelaiset on usein asetettu alistuvan ja väistyvän vähemmistön rooliin  mutta tutkimuksen mukaan tämä ei ainakaan paikallistasolla pidä paikkansa. Tulokset kertovat, että saamelaiset ovat olleet paikallisessa kontekstissa aktiivisia tekijöitä kieli- ja kulttuuriyhteisöjen välisten suhteiden luonteen muodostamisessa. He ovat omilla valinnoillaan joko tietoisesti sulkeneet tai avanneet kieltään ja kulttuuriaan enemmistöryhmille.

Tutkimus on ensimmäinen tässä laajuudessa tehty tutkimus, jossa vertaillaan eri saamen kielten paikannimiä. Tutkimuksessa selvitettiin nimien rakenne, sanaston alkuperää sekä valtakielisten rinnakkaisnimien ja saamenkielisten nimien suhdetta. Analyysien tuloksena havaittiin, että kaikkien tutkittujen saamen kielten paikannimet pohjautuvat samaan, todennäköisesti jo kantakielestä periytyvään nimenmuodostamistapaan. Myös suuri osa paikannimissä esiintyvistä maastoa kuvailevista sanoista esiintyy kaikissa kielissä.

Naapurikielten ja -kulttuurien vaikutusta tutkittaessa havaittiin selkeitä eroja eri yhteisöissä. Tutkittu eteläsaamelainen yhteisö on joutunut kovimman ulkopuolisen paineen kohteeksi, sillä samalla alueella on ollut skandinaavista asutusta jo ainakin myöhäiseltä rautakaudelta asti. Tämä käy ilmi myös paikannimistä, joihin on omaksuttu lainavaikutteita. Paikannimien rakenteessa on havaittavissa heikkoa skandinaavista vaikutusta mutta sanastossa vaikutteita on melko paljon. Erityistä on kuitenkin, että nimien aiheissa valtaväestö ei tule esille. Tässä on kyse nimenantajayhteisön tietoisesta valinnasta. Muissa tutkituissa saamen kielissä rakenteessa ei ole lainkaan lainavaikutteita. Sanastossa ja aiheissa niitä on niukasti mutta suunnilleen yhtä paljon kummassakin. Tämä kuvastaa sitä, että muut tutkitut yhteisöt ovat poimineet niukoista kontakteista itseään kiinnostaneita aineksia mutta samanlaista vaikutteiden painetta kuin eteläsaamelaisalueella ei ole ollut.

Valtakielisen rinnakkaisnimen ja saamenkielisen nimen muodostamia nimipareja on erityisen paljon tutkituilla eteläsaamen ja inarinsaamen alueilla. Sen sijaan pohjoissaamen ja koltansaamen alueilla niitä on vain muutamia. Nimipareja tutkimalla voidaan tutkia myös nimenkäyttäjien välisiä suhteita. Eteläsaamelaisalueella valtakielisten ja saamenkielisten paikannimien suhde kertoo, että alueella on kaksi erillistä nimisysteemiä. Se heijastelee saamelaisen ja skandinaavisen yhteisön eristäytymistä toinen toisestaan. Tämä tulee esille esimerkiksi siten, että poikkeuksellisen monet samaan paikkaan viittaavat nimet ovat keskenään aivan erilaisia eivätkä esimerkiksi käännöksiä.

Inarinsaamen tutkimusalueella on nimipareja sekä inarinsaamen ja suomen että inarinsaamen ja pohjoissaamen välillä. Inarinsaamen ja suomen nimipareista on havaittavissa, että alueen saamelaiset ovat kääntäneet paikannimet suomeksi. Taustalla on inarinsaamelaisille tyypillinen monikulttuurisuutta kunnioittava kulttuurinen ideologia, jossa halutaan jakaa omaa kulttuuria myös muille alueen asukkaille. Inarinsaamen ja pohjoissaamen suhde näyttäytyy nimipareissa mutkattomana: kielten läheinen sukulaisuus on mahdollistanut luontevan siirtymisen kielestä toiseen myös paikannimistön osalta.

 

Gaskavuođat váldoálbmogiiguin bohtet ovdan sámegielaid báikenamain

Nákkosgirjji fáddán lei dutkat ja veardádallat báikenamaid njealji sámegielas: máttasámegielas, davvisámegielas, anárašgielas ja nuortalašgielas. Juohke giela ovddastii ovtta servoša báikenammaollisvuohta. Dehálamos dutkangažaldahkan lei čielggadit mo báikenamat govvidit gaskavuođaid dutkojuvvon sámeservošiid ja daid ránnján orru váldoálbmogiid gaskkas. Sámiid leat dávjá stellen vuolláneaddji ja geassáseaddji uhcitlogu rollii, muhto dán dutkamušas čájehuvvo, ahte dat ii doala deaivása goittotge báikkálaš dásis. Bohtosiid mielde sámit leat leamaš báikkálaš konteavsttain aktiivvalaččat mearrideamen giella- ja kulturservošiid gaskavuođaid luonddu. Sii leat iežaset válljemiiguin diđolaččat eastán dahje rahpan eanetlogu álbmogiidda vejolašvuođaid oahpásmuvvat sin gillii ja kultuvrii.

Dutkamuš lea vuosttas ná viiddis dieđaduodji, mas veardádallet sámegielaid báikenamaid. Dutkamušas čielggaduvvojedje namaid gielalaš ráhkadus, sátneráju álgoboahtimuš sihke váldogielalaš bálddalaš namaid ja sámegielat namaid gaskavuođat. Analiissaid vuođul bođii ovdan, ahte buot dutkojuvvon sámegielaid báikenamat vuođđuduvvet seamma, jáhkkimis juo vuođđosámegielas árbejuvvon namaid ráhkadanvuohkái. Maiddái stuorra oassi báikenamain geavahuvvon eatnamiid govvideaddji sániin leat gávdnamis buot gielain.

Go dutkojuvvui ránnjágielaid ja -kultuvrraid váikkuhus, bohte ovdan čielga erohusat iešguđet servošiin. Dutkojuvvon máttasápmelaš searvvuš lea gártan losimus olggobeale deattu čuozáhahkan, danin go seamma guovllus leat leamaš skandinávalaš ássit ain juo ruovdeáiggi loahppageaži rájes. Dát boahtá ovdan maiddái báikenamain, main leat vuohttimis loatnaváikkuhusat. Báikenamaid ráhkadusas lea uhccán skandinávalaš váikkuhus, muhto sátnerájus viehka olu. Erenomáš lea goittotge dat, ahte namaid sisdoalus váldoálbmot ii boađe ovdan. Dás lea gažaldat nammaaddiid diđolaš válljemis. Eará dutkojuvvon sámegielain ráhkadusas ii leat ollenge vuohttimis loatnaváikkuhus. Sátnerájus ja namaid fáttáin leat uhccán váikkuhusat, muhto sullii seamma olu guktuin. Dát muitala, ahte eará dutkojuvvon servošat leat ieža válljen lonet ráddjejuvvon kontávttaid oktavuođas dakkár ávdnasiid, mat leat leamaš sin mielas miellagiddevaččat. Dat govvida maiddái dan, ahte sii eai leat gártan vásihit seammalágan olggobeale deattu go máttasámit.

Nammabárat dahjege váldogielalaš bálddalaš nama ja sámegielat nama bárat leat erenomáš olu dutkojuvvon máttasápmelaš ja anáraš guovllus. Davvisápmelaš ja nuortalaš guovlluin dakkárat leat oalle uhccán. Nammabáraid dutkkadettiin lea vejolaš dutkat maiddái nama geavaheddjiid gaskavuođaid. Máttasámeguovllus váldogielat ja sámegielat báikenamaid gaskavuohta čájeha, ahte guovllus leat guokte sierra nammavuogádaga. Dat speadjalastá dan, ahte guovllu sámit ja skandinávalaš searvvuš leat eallán sierra nubbi nuppis. Dat boahtá ovdan ovdamearkan das, ahte erenomáš máŋgga namat, mat čujuhit seamma báikái leat áibbas iešguđetláganat eaige ovdamearkan jorgalusat gielas nubbái.

Anáraš dutkanguovllus leat nammabárat, main nubbin giellan anárašgiela lassin lea suomagiella, muhto maiddái dakkár bárat, main nubbin giellan lea davvisámegiella. Anárašgielat–suomagielat nammabárain lea fuomášeames, ahte guovllu sámit leat jorgalan báikenamaid suomagillii. Dán duohkin lea anáraččaide mihtilmas máŋggakultuvrralašvuođa gudnejahtti kultuvrralaš ideologiija, mas háliidit juohkit iežaset kultuvrra maiddái guovllu eará ássiide. Anárašgiela ja davvisámegiela gaskavuohta orru báikenamaid vuođul leamašan buorre: lagaš fuolkegielaid gaskkas lea leamaš lunddolaš molsut gielas nubbái maiddái báikenamaid oasis.

Väitöskirja

Viimeksi päivitetty: 18.3.2014