Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

Väittelijä

Terveystieteiden maisteri Miia Jansson

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, terveystieteiden laitos, hoitotiede
0294 480 000

Oppiaine

Hoitotiede

Väitöstilaisuus

25.4.2014 12:00

Väitöstilaisuuden paikka

Lääketieteellinen tiedekunta, Leena Palotie -sali (101A), Aapistie 5 A

Aihe

Koulutuksen vaikuttavuus tehohoitajien tietoihin ja taitoihin noudattaa hoitosuosituksia ventilaattori pneumonian ehkäisyksi

Vastaväittäjä

Professori Tarja Suominen, Tampereen yliopisto

Kustos

Professori Helvi Kyngäs, Oulun yliopisto

Hengityslaitehoitoon liittyvän keuhkokuumeen ehkäisy – haaste potilasturvallisuudelle ja hoidon laadulle

Hoitosuositusten noudattamatta jättäminen altistaa kriittisesti sairaan potilaan hengityslaitehoitoon liittyvälle keuhkokuumeelle. Hengityslaitehoitoon liittyvä keuhkokuume on tehohoidon yleisin sairaalainfektio, johon liittyy pitkittynyt hengityslaite- ja hoitoaika, lisääntynyt sairastuvuus, kuolleisuus ja antimikrobihoitojen määrä sekä kohonneet hoitokustannukset. Väitöstutkimuksessa todettiin, että täydennyskoulutuksen kliininen vaikuttavuus sekä potilasturvallisuuden että hoidon laadun kehittämisessä on merkittävä, mikäli kliinisessä tehohoitotyössä lisätään tehohoitajien tietoa ja taitoa noudattaa näyttöön perustuvia hoitosuosituksia.

Väitöstutkimuksessa arvioitiin tehohoitajien tietoa ja taitoa noudattaa näyttöön perustuvia hoitosuosituksia hengityslaitehoitoon liittyvän keuhkokuumeen ehkäisyksi sitä varten kehitettyjen arviointimittareiden avulla. Väitöstutkimuksessa arvioitiin lisäksi satunnaistetun, kontrolloidun seurantatutkimuksen sekä järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen avulla täydennyskoulutuksen vaikuttavuutta sekä oppimistuloksiin että kliinisiin hoitotuloksiin.

Väitöstutkimuksessa kehitetyt arviointimittarit osoittautuivat luotettaviksi. Merkittävimmät puutteet tehohoitajien tiedoissa ja taidoissa noudattaa näyttöön perustuvia hoitosuosituksia ilmenivät käsihygienian, suunhoidon sekä hengityslaite- ja ravitsemushoidon toteutuksessa, hengityslaitehoidosta vieroittamisessa sekä alahengitysteiden imukäytännöissä. Tutkimuksessa käytettyjen koulutusinterventioiden vaikuttavuus sekä oppimistuloksiin että kliinisiin hoitotuloksiin oli merkittävä. Simulaatiokoulutuksen jälkeen koeryhmän taidot noudattaa näyttöön perustuvia hoitosuosituksia lisääntyivät merkittävästi sekä simulaatio-oppimisympäristössä että kliinisessä tehohoitotyössä. Opitut taidot säilyivät yli kuuden kuukauden seurannan ajan.

Puutteellinen tieto, taito sekä hoitosuositusten noudattamatta jättäminen ovat uhka potilasturvallisuudelle ja siten hoidon laadulle. Väitöstutkimuksessa kehitettyjä arviointimittareita voidaan hyödyntää sekä tehohoitajien ammatillisen osaamisen varmistamisessa että kriittisesti sairaiden potilaiden turvallisen hengityslaitehoidon arvioinnissa. Tutkimustuloksia voidaan myös hyödyntää hoitokäytänteiden yhtenäistämisessä, entistä tehokkaampien koulutusinterventioiden suunnittelussa ja vaikuttavuuden arvioinnissa. Jatkotutkimuksessa on kiinnitettävä huomiota hoitosuositusten aktiivisten jalkauttamiskeinojen vaikuttavuuden arviointiin, hengityslaitehoitoon liittyvien infektioiden säännölliseen seurantaan sekä asianmukaiseen palautteen antoon.

Väitöskirja

Viimeksi päivitetty: 25.3.2014