Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

Väittelijä

Diplom-Biologist Alexander Kopatz

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Luonnontieteellinen tiedekunta, biologian laitos
0294 480 000

Oppiaine

Eläintiede

Väitöstilaisuus

25.4.2014 12:00

Väitöstilaisuuden paikka

Linnanmaa, Kaljusensali (KTK112)

Aihe

Karhun (Ursus arctos) geneettinen rakenne Pohjois-Euroopassa

Vastaväittäjä

Tohtori Urmas Saarma, Tarton yliopisto, Viro

Kustos

Professori Jouni Aspi, biologian laitos

Karhukantamme geneettinen rakenne muuttuu nopeasti

Karhut hävisivät pohjoisimmasta Euroopasta melkein kokonaan 1900-luvun alkupuolella. Viime aikoina lajin lukumäärät Pohjois- ja Itä-Euroopassa ovat kasvaneet ja sen populaatiot ovat toipuneet tai toipumassa.

Väitöskirjatutkimus on ensimmäinen laajamittainen karhukannan geneettistä monimuotoisuutta ja rakennetta Suomessa ja sen lähialueilla selvittävä tutkimuskokonaisuus. Tulosten perusteella pohjoisimman Euroopan karhut jakaantuisivat kolmeen geneettiseen ryhmään. Suomen sisällä karhukanta oli jakaantunut eteläiseen ja pohjoiseen kantaan. Eteläisen Suomen ja läntisen Venäjän karhut olivat läheisessä yhteydessä toisiinsa, mutta geenivirta Skandinavian ja Suomen karhukantojen välillä oli rajoittunutta.

Suomalaisen karhupopulaation levinneisyysalueen laajetessa pohjoiseen on karhukannan rakenne muuttunut nopeasti pohjoisen ja eteläisen kannan sekoittuessa yhä enemmän toisiinsa. Kannan läpikäymästä romahduksesta huolimatta Suomen ja läntisen Venäjän karhukannan geneettinen monimuotoisuus on korkein koskaan karhulla luonnossa havaittu. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi karhukannan käytännön hoitotyössä ja karhun hoitosuunnitelmia laadittaessa.

Väitöskirja

Viimeksi päivitetty: 15.4.2014