Pienvesien biodiversiteetin ajallinen ja paikallinen vaihtelu luonnontilaisessa ja ihmisvaikutteisessa metsämaisemassa

Väitöstutkimuksessa havaittiin purojen monimuotoisuuden vähenevän rantametsään kohdistuvien metsätaloustoimenpiteiden seurauksena. Metsätalousvaikutteisissa puroissa esiintyy vähemmän sammal- ja selkärangatonlajeja kuin luonnontilaisten metsien puroissa. Erityisesti uhanalaisia lajeja tavattiin vähemmän metsätalousvaikutteisissa puroissa.

Haitallisin metsätalouden vaikutus purojen eliöstölle oli valuma-alueen ojituksista uomiin huuhtoutuva hiekka ja muu hienojakoinen maa-aines. Hiekkaa voi kertyä uoman pohjalle jopa metrin paksuiseksi patjaksi. Sammaleet eivät kykene kiinnittymään hiekoittuneille pohjille, joten niiden peittävyys vähenee ja samalla myös kalojen tärkein ravintokohde, purojen selkärangattomat, vähenevät merkittävästi. Sammaleisten suojapaikkojen sekä selkärangattomien väheneminen heikentävät myös kalojen elinolosuhteita.

Väitöstutkimuksessa testattiin myös nopeita ja edullisia menetelmiä luonnontilaisten purojen tunnistamiseen. Tutkimuksessa selvisi, että ympäristöviranomaisten kehittämällä luonnontilaisuuden luokittelumenetelmällä pystytään erottelemaan metsätalouden voimakkaimmin muuttamat purot luonnontilaisista puroista. Rantametsän rakennepiirteisiin perustuvaa luokittelua käyttämällä saadaan kerättyä kattavaa tietoa purojen luonnontilaisuudesta aiempaa kustannustehokkaammin. Tämä on merkittävä parannus tämänhetkiseen luonnontilaisten purojen suojelutyöhön.

Luonnontilaisen rantametsän merkitystä purojen eliöstölle selvitettiin Suomessa ensimmäistä kertaa kokonaisuutena. Rantametsiä on suojeltu metsälain erityisen tärkeinä elinympäristöinä metsien monimuotoisuuden turvaamiseksi, mutta rantametsien suojelun hyödyistä eri vesieliöille ei ole aiemmin ollut kattavaa tietoa. Väitöskirjan tutkimusaineisto kerättiin Iijoen vesistöalueen pieniltä latvapuroilta.