Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

Väittelijä

Kasvatustieteen maisteri Piia Näykki

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Kasvatustieteiden tiedekunta, kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö
0294 480 000

Oppiaine

Kasvatustiede

Väitöstilaisuus

19.12.2014 12:00

Väitöstilaisuuden paikka

Linnanmaa, Kaljusensali (KTK 112)

Aihe

Tunteet ja toiminta yhteisöllisessä oppimisessa – prosessiorientoitunut design-tutkimus opettajankoulutuksen kontekstissa

Vastaväittäjä

Professori Michael Baker, CNRS-LTCI, Telecom ParisTech, Pariisi, Ranska

Kustos

Professori Sanna Järvelä, Oulun yliopisto

Ryhmässä tunteet tiivistyvät – konflikti haastaa yhteisöllisen oppimisen

Nyky-yhteiskunnan monimutkaisissa ongelmanratkaisutilanteissa tarvitaan kehittyneitä ajattelu- ja vuorovaikutustaitoja. Perinteiset, tiedon passiiviseen siirtämiseen ja vastaanottamiseen painottuvat oppimistilanteet eivät kuitenkaan kyseisiä taitoja kehitä. Aiempi oppimistutkimus on osoittanut, että yhteisöllinen oppiminen voi parhaimmillaan aktivoida tiedonkäsittelyn prosesseja, jotka edistävät yksilön oppimista ja kehittävät myös vuorovaikutustaitoja. Yhteisöllisen oppimisen tilanteet ovat kuitenkin haastavia, sekä kognitiivisesti, motivationaalisesti että emotionaalisesti. Tärkeää olisikin tavoittaa ja ymmärtää yhteisöllisen oppimisen erityispiirteitä sekä kehittää opetusmenetelmiä ja –tilanteita yhteisöllisen oppimisen tueksi. Aihetta on kuitenkin tutkittu vain vähän prosessiorientoituneesta näkökulmasta.

Väitöstutkimuksen yhtenä lähtökohtana on ollut tutkia ja kehittää monimuotoisia yhteisöllisen tiedonrakentamisen oppimistilanteita. Erityisesti tutkimus käsittelee sitä, millaisia tiedonrakentamisen ja monitoroimisen käytänteitä aktivoituu yhteisöllisessä oppimisessa. Lisäksi tarkastelunäkökulmina ovat yhteisöllisen oppimisen haasteet ja ryhmän toiminta sosioemotionaalisesti haastavassa konfliktitilanteessa.

Tutkimuksen pääargumenttina voidaan pitää sitä, että korkeatasoinen yhteisöllinen tiedonrakentaminen edellyttää sosiokognitiivista ja sosioemotionaalista aktiivisuutta niin yksilö- kuin ryhmätasolla. Ryhmätilanteiden video-observointiin, opiskelijoiden haastatteluihin ja oppimistesteihin pohjautuvat tutkimustulokset osoittavat, että tiedonrakentamisen yhteinen monitoroiminen on keskeinen yhteisöllistä oppimista edistävä ja ylläpitävä tekijä. Ryhmät, jotka monitoroivat sisällöllistä ymmärrystä, kiinnostusta ja työskentelyn etenemistä enemmän ja systemaattisemmin, toteuttivat myös korkeatasoisempaa tiedonrakentamista ja saavuttivat paremmat oppimistulokset. Tehokas yhteisöllinen oppiminen voi kuitenkin vaarantua vuorovaikutuksessa ilmenevien haasteiden vuoksi. Tutkimus osoittaa, että ryhmä voi ajautua sosioemotionaaliseen konfliktiin vähättelevän, ohittavan tai statusta ja normeja korostavan vuorovaikutuksen seurauksena. Konflikti voi herättää vahvoja tunnereaktioita, ja ryhmä joutuu tällöin konfliktin käsittelyssä uudelleen suuntaamaan työskentelyään sisällöllisen työskentelyn kustannuksella.

Tutkimus edistää yhteisöllisen oppimisen prosessiorientoitunutta näkökulmaa ottamalla huomioon tiedonrakentamisen, ymmärryksen monitoroimisen sekä tunteiden ilmaisun ja säätelyn tilannesidonnaisen, dynaamisen ja ajallisen luonteen. Menetelmällistä vaikuttavuutta lisäävät tutkimuksessa kehitetyt useat analyysimallit, erityisesti tiedonrakentamis- ja monitoroimisprosessien sekä vuorovaikutuksen haasteiden ja tunteiden säätelystrategioiden tunnistaminen. Tutkimuksen tuloksia voidaan käyttää yhteisöllisten oppimistilanteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa.

Onnistunut yhteisöllinen oppiminen vaatii tiedollista aktiivisuutta ja sosiaalisia taitoja, joiden harjoittelemiseen täytyy mahdollistaa oppimistilanteita. Korkeatasoisen sisällöllisen keskustelun aikaansaaminen ja ylläpitäminen edellyttää yhteisöllisen oppimisen suunnittelua ja prosessinaikaista tukea. Yhteisöllisen oppimisen tukea tulisi tutkimustulosten mukaisesti kohdistaa tiedonrakentamisen aktivoimisen ohella myös tunteiden monitoroimiseen sekä tunnereaktioiden käsittelyyn ja suuntaamiseen.

Väitöskirja

Viimeksi päivitetty: 8.12.2014