Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

Väittelijä

Filosofian maisteri Johanna Ylipulli

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Humanistinen tiedekunta, kulttuuriantropologia
0294 480 000

Oppiaine

Kulttuuriantropologia

Väitöstilaisuus

6.3.2015 13:00

Väitöstilaisuuden paikka

Linnanmaa, Kuusamonsali (YB210)

Aihe

Älykkäät tulevaisuudet kohtaavat pohjoiset todellisuudet: Antropologisia näkökulmia kaupunkiteknologian suunnitteluun ja omaksumiseen

Vastaväittäjä

Professori Gertraud Koch, Hampurin yliopisto, Saksa

Kustos

Professori Hannu I. Heikkinen, Oulun yliopisto

Kohti ihmiskeskeisempää älykaupunkia

Ihmisten kokemukset, näkemykset ja arkipäivän tarpeet tulisi nykyistä paremmin huomioida uuden kaupunkiteknologian, kuten julkisten näyttöjen suunnittelussa. Väitöskirjassa tutkittiin Oulussa asuvien nuorten aikuisten (20–30 v.) tietotekniikan (ICT) käyttöä arkipäivässä sekä teknologiaan liittyviä asenteita, arvoja ja tarpeita. Näitä myös verrattiin ikääntyneiden (yli 65 v.) näkemyksiin. Lisäksi tarkasteltiin pohjoisten olosuhteiden, kuten pimeyden ja vaihtelevien vuodenaikojen vaikutusta nuorten aikuisten tietotekniikan käyttöön. Näiden tietojen pohjalta ideoitiin uusia suuntia kaupunkiteknologialle.

Älykaupunki-ajattelu on lyönyt itsensä läpi voimalla niin Suomessa kuin maailmallakin, ja kaupunkiteknologian kehittämiseen käytetään valtavasti resursseja. Usein tutkimus- ja kehityshankkeet perustuvat ylhäältä alaspäin suuntautuvalle visioinnille, jossa tavallisten kaupunkilaisten näkökulma ei ole keskiössä. Väitöskirjatutkimus pyrkii nostamaan kuuluville ”ruohonjuuritason” kokemuksia ja ääniä. Tutkimus toteutettiin käyttämällä pääasiassa tutkittavien itsedokumentointiin perustuvia laadullisia menetelmiä ja teemahaastatteluja. Lisäksi hyödynnettiin määrällistä aineistoa, joka kuvaa kaupunkiteknologian, kuten panOULU-Internet-verkon ja interaktiivisten UBI-näyttöjen pitempiaikaisia käytön kehityssuuntia.

Tutkimuksen taustalla on Oulun kaupungin viime vuosien teknologinen kehitys, joka osaltaan perustuu visioihin älykaupungista ja kaupunkitilaan sulautetusta jokapaikan tietotekniikasta. Tutkimuksessa avattiin aluksi yhden Oulussa toteutetun hankkeen suunnitteluprosessia, ja havaittiin, että sitä muovasi esimerkiksi Oulun lähihistoria menestyneenä ”teknologiakaupunkina”. Tämä vaikutti suunnittelijoiden ja päättäjien käsityksiin tavallisten kaupunkilaisten teknologiataidoista ja -asenteista. Nämä käsitykset eivät aina vastaa ihmisten todellisia taitoja ja asenteita.

Tutkimukseen osallistuneiden kaupunkilaisten tietotekniikan käyttötavoissa sekä teknologia-asenteissa ja -arvoissa havaittiin laaja kirjo, myös eri ikäryhmien sisällä. Kiihtyvä teknologinen kehitys jakaa ihmisiä teknologian vastustajiin ja kehitystä kannattaviin, ja sama kehityssuunta näkyi tässäkin tutkimuksessa. Käyttötapojen ja näkemysten monimuotoisuus tulisi huomioida uuden kaupunkiteknologian suunnittelussa – muuten teknologia hyödyttää vain tiettyjä ihmisryhmiä ja voi jopa kaventaa toisten ryhmien halua käyttää julkista tilaa. Lisäksi suunnittelussa tulisi tunnistaa, että kaupunkiteknologioiden omaksumiseen vaikuttavat merkittävästi esimerkiksi ihmisten pitkän ajan kuluessa muovautuneet teknologiakokemukset, julkisilla paikoilla käyttäytymistä ohjaavat normit sekä ilmastolliset ja muut fyysiset olosuhteet.

Kaupunkilaiset tulisi laajemmin osallistaa älykaupunkiteknogian kehittelyyn, ja suunnittelussa tulisi huomioida syvällisemmin teknologian käytön sosiaalinen, kulttuurinen ja fyysinen konteksti. Lisäksi hankkeiden tulisi perustua eri tieteenalojen tiiviimmälle yhteistyölle ja aidolle tieteidenvälisyydelle. Olisi tärkeää myös laajemmin pohtia, mitä uudella teknologialla tavoitellaan ja kenen etuja se ajaa.

Väitöskirja

Viimeksi päivitetty: 24.2.2015