Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

Väittelijä

Yhteiskuntatieteiden maisteri Heikki Sirviö

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Luonnontieteellinen tiedekunta, maantiede
0294 480 000

Oppiaine

Maantiede

Väitöstilaisuus

29.5.2015 12:00

Väitöstilaisuuden paikka

Linnanmaa, Kainuunsali (L 2)

Aihe

Valtiomuutos ja satiirin pohjoinen ulottuvuus. Alueellinen ero ja kirjallisuuden politiikka Haanpään, Huovisen ja Heikkisen tuotannossa

Vastaväittäjä

Professori Hille Koskela, Turun yliopisto

Kustos

Professori Sami Moisio, Oulun yliopisto/ Helsingin yliopisto

Kohti repeävää Suomea? Kärjistyvät alueelliset erot ja muuttuva valtiollisuus Haanpään, Huovisen ja Heikkisen satiireissa

Suomen valtiota on uudistettu voimakkaasti 1980-luvun lopulta alkaen tavoilla, jotka kytkeytyvät valtion ja valtioiden alueellisuuden muutoksiin kautta maailman. Taloudelliset, sosiaaliset, poliittiset ja kulttuuriset muutokset ovat kyseenalaistaneet suomalaisen hyvinvointivaltion perinnön ja sen yhden kansakunnan politiikan.

Valtion alueellisuus on yksi valtion muodostumisen ja muutoksen tärkeimpiä ulottuvuuksia. Poliittisen maantieteen väitöskirjani Valtiomuutos ja satiirin pohjoinen ulottuvuus tarkastelee Suomen valtiollisen historian vaiheita uudenlaisen aineiston, satiirisen kaunokirjallisuuden kautta. Pentti Haanpään, Veikko Huovisen ja Mikko-Pekka Heikkisen satiirit tuovat esiin oman aikansa ajattelu- ja puhetapoja sekä yhteiskunnallisia ristiriitoja. Tutkin kulloinkin vallinneita käsityksiä valtion, alueen ja kansalaisten suhteista 1920-luvulta 2010-luvulle. Erityinen huomio kohdistuu valtioalueen eheytymiseen ja hajautumiseen esimerkiksi etelän ja pohjoisen, kaupunkien ja maaseudun sekä yhteiskuntaluokkien suhteissa.

Kutsun lähtökohtaani satiirin pohjoiseksi ulottuvuudeksi Suomen kirjallisuudessa. Viittaan sillä satiirin verrattain marginaaliseen asemaan Suomen kirjallisuuden romaanipainotteisessa valtavirrassa sekä huomattavimpien satiirikkojen (mainittujen lisäksi esim. Erno Paasilinna ja Rosa Liksom) pohjoissuomalaiseen kulttuuritaustaan. Se on usein merkinnyt tiedon ja vallan keskuksiin nähden poikkeavaa katsantoa ja arvomaailmaa.

Artikkeliväitöskirjani yhteenvetoluku sijoittaa työni valtiomuutoksen tutkimukseen ja muotoilee teoreettis-metodologisen lähestymistavan, jota kutsun ”kirjallisuuden politiikaksi”. Sen mukaan kirjallisuus on tulkittavissa poliittisena ilmiönä, joka purkaa aikalaiskeskustelua, tuo esiin erimielisyyden ja keskeyttää valtarakenteiden häiriöttömän toiminnan. Luen esiin satiirin kirjallisen muodon tuottamia merkityksiä historiallisissa tilanteissaan ja osana kirjallisuuden traditiota. Analyysini esitän viidessä artikkelissa. Niissä kytken Haanpään tuotannon ensimmäisen tasavallan ja 1930-luvun laman aiheisiin, Huovisen hyvinvointivaltion aikakauteen ja Heikkisen 2010-luvun kilpailuvaltiokehitykseen.

Tulkintani mukaan Pentti Haanpää toi tuotannossaan esiin isänmaallisuuden alle haudattuja luokkasuhteita ja syitä, jotka estivät kansalaista kiintymästä valtioon. Veikko Huovisen satiirit kyseenalaistivat pääkaupungin ja maakuntien välisen kulttuurihierarkian sekä hyvinvointivaltion tuottaman elämäntavanmuutoksen myönteisyyden. Mikko-Pekka Heikkisen esikoisromaani Terveiset Kutturasta (2012) asettaa näytteille kilpailuvaltiostrategian tuottaman alueellisen repeämisen ja eriarvoisuuden myötä uudelleen muotoutuvan luokkajaon, jossa syrjäseutujen asukkaat jäävät toisen luokan kansalaisiksi.

Haanpään, Huovisen ja Heikkisen satiirit tarjoavat erinomaisen aineiston tunnistaa Suomen valtiotilan politisoitumisen vaiheita. Niiden avaama näkökulma haastaa ekonomistiset ja historiattomat tarkastelutavat, jotka arvioivat alueita ja ihmisiä ainoastaan taloudellisen suorituskyvyn mukaan. Valtion, alueiden ja kansalaisten suhteita koskeva poliittinen keskustelu on erityisen tarpeellista jatkuvan taloudellisen taantuman ja Euroopan muuttuneen turvallisuuspoliittisen tilanteen vuoksi. Uusissa olosuhteissa kuvitelma pääkaupungin ympärille keskitetystä metropolivaltiosta ei kenties vastaakaan päivän tarpeisiin. Jatkuvan muutoksen olosuhteissa perifeeristen alueiden taloudellinen merkitys, vallan ja vastuun jakautuminen sekä valtiollisen yhtenäisyyden arvo voidaan lähitulevaisuudessa joutua arvioimaan uudelleen.

Viimeksi päivitetty: 18.5.2015