Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

Väittelijä

Kasvatustieteen maisteri Anna-Kaisa Pudas

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Kasvatustieteiden tiedekunta, kasvatustiede
0294 480 000

Oppiaine

Kasvatustiede

Väitöstilaisuus

14.8.2015 12:00

Väitöstilaisuuden paikka

Linnanmaa, Kaljusensali (KTK 112)

Aihe

Moraalinen velvollisuus vai ylimääräinen taakka? Tutkimus Suomen perusopetuksen globaalikasvatuksesta

Vastaväittäjä

Professori Arja Virta, Turun yliopisto

Kustos

Professori Rauni Räsänen, Oulun yliopisto

Globaalikasvatus ei ole Suomessa kiinteä osa koulujen perustyötä

Tutkimuksen lähtökohtana oli opetusministeriön Kansainvälisyyskasvatus 2010 -ohjelma, jonka mukaan kansainvälisyyskasvatuksen (globaalikasvatuksen) osa-alueita ovat ihmisoikeuskasvatus, tasa-arvokasvatus, rauhankasvatus, mediakasvatus, kulttuurienvälinen ymmärrys, kehitys- ja oikeudenmukaisuuskysymykset sekä kasvatus kestävään kehitykseen. Tutkimuksen tehtävänä oli selvittää perusopetuksen globaalikasvatuksen tila, tunnistaa ongelmakohdat globaalikasvatuksen täytäntöönpanossa sekä löytää käytännön ratkaisuja sen täytäntöönpanon helpottamiseksi perusopetuksessa Suomessa.

Pääasiallisiin tutkimusmetodeihin kuuluivat Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 ja opetusministeriön ohjelman sisällönanalysoinnit sekä nelivaiheinen tutkimuskysely, jolla kerättiin tietoa perusopetusta antavien koulujen rehtoreilta, opettajilta ja oppilailta globaalikasvatuksen toteuttamisesta kouluissa. Lisäksi tutkimusta varten haastateltiin kahden oppikirjavalmistajan edustajia sekä analysoitiin tutkimuksia, joita on tehty Suomen perusopetuksen oppikirjoista.

Globaalikasvatus muodostaa työn teoreettisen perustan ja sosiaalisen oppimisen teoriaa on käytetty tutkittaessa opettamista ja oppimista globaalikasvatuksen näkökulmasta. Väitöskirjassa globaalikasvatusta käsitellään kasvatusfilosofiana, jonka keskiössä ovat ihmisoikeudet ja erityisesti yhtäläinen ihmisarvo sekä monipuolinen käsitys siitä, mitä tieto ja totuus on.

Väitöstutkimuksen päätulokset osoittavat, että globaalikasvatusta ei ole systemaattisesti huomioitu Suomen perusopetusta antavissa kouluissa, vaikka monia globaalikasvatukseen kuuluvia aihealueita pidetäänkin tärkeinä. Globaalikasvatus nähdään pikemminkin ylimääräisenä satunnaisena lisänä, jolla ei ole keskeistä roolia kouluissa. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista kouluista katsoi globaalikasvatusta parhaiten toteutettavan osana niitä kouluaineita, joihin sen voi helposti sisällyttää tai erillisinä teemapäivinä.

Koska globaalikasvatus ei selväsanaisesti ole osa virallista opetussuunnitelmaa, sitä ei kouluissa pidetty ensisijaisen velvoittavana eikä globaalikasvatuksen toteuttamiseen katsottu olevan riittävästi resursseja. Sosiaalisen oppimisen näkökulmasta tutkimukseen osallistuvat kouluyhteisöt kuitenkin näyttivät omaavan hyvät edellytykset globaalikasvatukselle: oppilaat kokivat luokka- ja kouluympäristönsä positiivisina ja opettajat katsoivat suurimman osan globaalikasvatukseen kuuluvista osa-alueista olevan tärkeitä alakoulun opetukselle.

Tutkimuksen esiintuomiin kehittämisehdotuksiin sisältyy globaalikasvatus-käsitteen selkeyttäminen opetussuunnitelmassa, kiinteän yhteyden rakentaminen opetussuunnitelman ja käytännön välille, globaalikasvatuksen tavoitteiden ja niihin liittyvien arviointiperiaatteiden selkeämpi määritteleminen, opettajankoulutuksen ja koulun johtajien koulutuksen kehittäminen sekä riittävien resurssien takaaminen kouluille ja opettajille globaalikasvatuksen toteuttamiseksi.

Väitöskirja

Viimeksi päivitetty: 29.7.2015