Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

Väittelijä

Lääketieteen lisensiaatti Tiia Kujala

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, kliininen lääketiede / korva-, nenä- ja kurkkutaudit

Oppiaine

Lääketiede

Väitöstilaisuus

18.9.2015 12:00

Väitöstilaisuuden paikka

Kontinkangas, Leena Palotie -sali (101A), Aapistie 5A

Aihe

Pienten lasten äkillisen välikorvatulehduksen mikrobilääkehoito, ehkäisy ja elämänlaatu satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa

Vastaväittäjä

Professori Jussi-Pekka Jero, HUS

Kustos

Professori Olli-Pekka Alho, Oulun yliopistollinen sairaala

Lasten toistuvat korvatulehdukset heikentävät elämänlaatua, mutta ilmastointiputket ja antibioottihoito ovat tehokkaita hoitoja

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että välikorvatulehduksessa antibiootti nopeuttaa selvästi eritteen häviämistä verrattuna seurantaan ilman hoitoa. Välikorvaerite poistui kaksi viikkoa aikaisemmin antibiootti- kuin lumelääkkeellä.

60 päivän kuluttua välikorvaeritettä oli jäljellä vain 5 %:lla antibioottiryhmästä ja yhä 24 %:lla lumelääkeryhmästä. Ilmastointiputkien asettaminen ehkäisee toistuvia välikorvatulehduksia. Kitarisan poiston vaikutus ilmastointiputkien laiton yhteydessä ei lisää tehoa. Välikorvatulehdukset jatkuivat (2 tulehdusta kahdessa kk:ssa tai 3 tulehdusta puolessa vuodessa) seurantaryhmässä 34 %:lla, ilmastointiputkiryhmässä 21 %:lla ja 16 %:lla lapsista, joille tehtiin sekä kitarisan poisto että asetettiin ilmastointiputket. Toistuvia välikorvatulehduksia sairastavien pienten lasten ja heidän vanhempien elämänlaatu on merkittävästi huonompaa kuin terveiden samanikäisten. Vuoden seurannan aikana elämänlaatu koheni, mutta ei saavuttanut vieläkään terveiden tasoa. Kirurgia ei tuonut mitään lisähyötyä elämänlaatuun.

Välikorvatulehdusta sairastavia lapsia satunnaistettiin saamaan joko antibiootti- tai lumelääkettä. Välikorvaeritteen poistumista seurattiin kotona tympanometriamittauksilla ja lääkärikäynneillä. Kirurgian vaikuttavuutta toistuviin äkillisiin välikorvatulehduksiin tutkittiin satunnaistamalla 10 – 24 kk: n ikäisiä lapsia saamaan ilmastointiputket tai sekä ilmastointiputket että kitarisanpoisto tai ei kumpaakaan. Lapset kävivät seurannassa vuoden ajan aina sairastuttuaan ylähengitystietulehdukseen tai kun vanhemmat epäilivät välikorvatulehdusta. Elämänlaadun, äkillisen välikorvatulehduksen sekä siihen liittyvän kirurgian välistä yhteyttä selvitettiin sekä tautikohtaisilla että yleistä elämänlaatua mittaavilla kyselylomakkeilla.

Äkillistä välikorvatulehdusta sairastavat eniten 6 kk-11 kk lapset. 2-vuotiaista 70 % on sairastanut  ainakin yhden äkillisen välikorvatulehduksen ja 1-vuotiaista 10-20 % sairastaa toistuvia välikorvatulehduksia. Tulehduserite voi laskea kuuloa lähes 30 dB. Kuulonalenema saattaa heikentää lapsen kielenkehitystä ja myöhemmin koulumenestystä.  Antibioottihoito lievittää hieman lapsen oireilua viikon sisällä. Ilman antibioottihoitoa paranee noin 80 % lapsista. Antibioottihoito aiheuttaa ripulia ja ihottumaa sekä antibioottien liikakäyttö altistaa vastustuskykyisille bakteerikannoille. Ilmastointiputket parantavat lapsen eritteestä johtuvaa kuulonalenemaa ja helpottavat tulehduksen hoitoa. Ilmastointiputket pysyvät paikoillaan noin 8 kk. Ilmastointiputkien laitto on lasten yleisin kirurginen toimenpide länsimaissa.

Välikorvatulehdusten haitta perheille ja yhteiskunnalla on merkittävä. Tulehduksia tulisi hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla, huomioiden hoitojen tuomat haittavaikutukset. Tärkeintä on tarkka ja oikea diagnoosi, jotta turhilta antibioottihoidoilta vältytään ja lasta ei leimata väärin perustein välikorvatulehduskierteiseksi. Tätä kautta ei päädytä aiheettomasti myöskään kirurgisiin toimenpiteisiin. 

Väitöskirja

Viimeksi päivitetty: 10.9.2015