Ihmistoiminnan ja luontaisen happamuuden vaikutus biodiversiteettiin ja ekosysteemin toimintaan virtavesissä

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Linnanmaa, OP-sali (L10)

Väitöksen aihe

Ihmistoiminnan ja luontaisen happamuuden vaikutus biodiversiteettiin ja ekosysteemin toimintaan virtavesissä

Väittelijä

Filosofian maisteri Mikko Tolkkinen

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Luonnontieteellinen tiedekunta, biologia

Oppiaine

Akvaattinen ekologia

Vastaväittäjä

Tohtori Brendan McKie, Swedish University of Agricultural Sciences, Ruotsi

Kustos

Tohtori Heikki Mykrä, Thule-instituutti

Lisää tapahtuma kalenteriin

Ihmistoiminnalla vaikutuksia jokien eliöyhteisöihin ja ekosysteemin toimintaan

Väitöstyössä havaittiin että ihmistoiminta valuma-alueilla muuttaa virtavesien eliöyhteisöjen monimuotoisuutta ja tällä on vaikutuksia vesistöjen ekosysteemin toimintaan.

Väitöstyössä on tutkittu kuinka maatalous ja metsäojitus vaikuttavat virtavesien eliöyhteisöihin. Tutkimuksessa tarkasteltiin kuinka muutokset eliöyhteisöissä muuttavat virtavesien ekosysteemin toimintaa. Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin myös kuinka luontainen veden happamuus vaikuttaa yhteisöihin ja ekosysteemin toimintoihin. Työssä on tarkasteltu pohjaeläinyhteisöjen lisäksi mikrobiyhteisöjä dna-tekniikan avulla. Uudella menetelmällä on saatu kokonaisvaltaisempi kuva jokien eliöyhteisöistä ja varsinkin mikrobien osuudesta ekosysteemin toimintaan. Ekosysteemin toimintaa arvioitiin mittaamalla kuinka paljon eliöyhteisöt hajottivat lehtikariketta virtavesissä.

Väitöstutkimuksessa havaittiin että maatalous ja metsäojitus jokien valuma-alueilla muuttivat eliöyhteisöjen kokonaisrunsauden jakautumista lajien kesken. Muutamien lajien dominoimissa yhteisöissä lehtikarikkeen hajoaminen on tehokkaampaa kuin yhteisöissä, joissa lajien runsauserot olivat pienempiä. Myös ympäristöoloilla oli vaikutuksia lehtikarikkeen hajotukseen.

Työ osoittaa että toiminnallisten ja yhteisöihin perustuvien indikaattorien yhteiskäyttö antaa kokonaisvaltaisemman kuvan ihmistoimintojen vaikutuksesta virtavesien eliöyhteisöihin. Työ myös antaa uutta tietoa dna-tekniikan ja mikrobien käytöstä vesistöjen tilan arvioinnissa.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024