Konstruktiivinen mytopoetiikka J. R. R. Tolkienin legendaariossa

Väitöskirja käsittelee J. R. R. Tolkienin fantasiamaailma Keski-Maahan liittyviä teoksia keskittyen siihen, kuinka Tolkienin tekstit ja hänen luomansa fantasiamaailma rakentuvat. Kyseessä on ensimmäinen Suomessa tehty humanistisen alan väitöskirja Tolkienin kirjallisuudesta.

Väitöstutkimus osoittaa, että Tolkienin Keski-Maa-teoksille voidaan löytää uskottavan kokonaisuuden muodostava koodi kielen, myyttien sekä tekstillisten vaikutussuhteiden kautta. Tämä yhteenkuuluvuus on nähtävissä, vaikka Tolkienin teokset ovat keskenään perin erilaisia, eri kirjallisuuslajeihin kuuluvia ja vaikka jotkut on julkaistu puolivalmiina osina hänen kuolemansa jälkeen. Yhtenäisyys ja Tolkienin luovan kirjoittamisen teoria näkyvät aina Silmarillion-teoksen luomismyytistä kevyen satumaiseen Hobittiin tai aina seikkailufantasiaan Taru Sormusten Herrasta.

Väitöskirja alkaa fiktiivisestä maailmanluomisesta, siirtyen tämän jälkeen ns. pitkään tappioon ja haipumiseen sekä aina maailmanloppuun saakka. Luomisen teemaa käsitellessäni päähuomioni on sekä Tolkienin teosten sisäisessä kertomuksessa että hänen kirjallisen luomisensa estetiikassa. Väitöskirjan loppupuolella käännän huomiotani myös lukijan “luomistyöhön” teoksia lukiessa. Näillä huomioilla väitöstutkimus pyrkii myös vastaamaan kysymykseen Tolkienin teosten yhä jatkuvasta suosiosta.

Käytettyyn teoreettiseen näkökulmaan ovat vaikuttaneet erityisesti Northrop Fryen kirjallisuusteoria sekä Benjamin Harshavin konstruktiivinen poetiikka. Käsittelyssä ovat myös hyvän ja pahan, kuolevaisuuden ja kuolemattomuuden, henkisen ja fyysisen sekä näkyvän ja näkymättömän vastakkainasetteluparit, ja ennen kaikkea se, kuinka nämä vastakkainasetteluparit näyttäytyvät Tolkienin teoksissa. Tolkienin fiktio havainnollistuu temaattisten käsitteiden Luominen, Olemassaolo, Lankeamus ja Ponnistelu kautta.