Väitöstilaisuus Oulun yliopistossa

Väittelijä

Lääketieteen lisensiaatti Ari-Pekka Puhto

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, kirurgia
0294 480 000

Oppiaine

Kirurgia

Väitöstilaisuus

6.11.2015 12:00

Väitöstilaisuuden paikka

Oulun yliopistollinen sairaala, luentosali 1

Aihe

Lonkan ja polven tekonivelinfektiot. Hoito ja hoidon onnistumiseen vaikuttavat tekijät

Vastaväittäjä

Dosentti Petri Virolainen, Turun yliopistollinen keskussairaala

Kustos

Professori Juhana Leppilahti, Oulun yliopistollinen sairaala

Tekonivelinfektion hoidossa voidaan käyttää aiempaa lyhyempää antibioottihoitoa

Väitöskirjatutkimuksessa todettiin, että aiempaa lyhyemmällä antibioottihoidolla voidaan saavuttaa yhtä hyvät hoitotulokset kuin pidemmällä hoidolla hoidettaessa lonkan ja polven tekonivelinfektiota ilman tekonivelen vaihtoa.  Hoitoajan lyhentäminen vähentää hoidosta potilaalle koituvia haittoja ja säästää terveydenhuollon resursseja.

Tekonivelinfektio on yksi vakavimmista lonkan ja polven tekonivelleikkauksen komplikaatioista. Tekonivelinfektion hoitovaihtoehtoja ovat tekonivelen säästävä hoito, tekonivelen vaihto ja ns. salvage-toimenpiteet (esimerkiksi jäykistys tai amputaatio).

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lyhennetyn mikrobilääkehoidon toimivuutta tekonivelinfektion säästävässä hoidossa. Lisäksi pyrittiin löytämään tekonivelinfektion hoidon epäonnistumiselle altistavia tekijöitä. Tavoitteena oli myös selvittää hoidon tuloksia silloin, kun hoidetaan tekonivelinfektiota kaksivaiheisella revisiolla, sekä tutkia revision toisessa vaiheessa otettavien mikrobinäytteiden merkitystä hoidon onnistumiselle.

Tutkimusaineisto koostui 197 potilaasta, joilta hoidettiin tekonivelinfektiota Oulun yliopistollisessa sairaalassa.

Tutkimuksessa todettiin, että lyhyemmällä hoitoajalla voidaan saavuttaa erinomaiset hoitotulokset (88 %) tekonivelinfektion säästävässä hoidossa, jos suunniteltu antibioottihoitoaika voidaan toteuttaa. Yli kahden kuukauden (lonkan tekonivelinfektio) ja kolmen kuukauden (polven tekonivelinfektio) hoitoajasta ei näytä olevan hyötyä säästävässä hoidossa. Lisäksi todettiin, että sairaalaantulovaiheessa mitattu veren leukosyyttiarvo > 10×109/l ja tehoton empiirinen antibiootti ovat itsenäisesti hoidon epäonnistumiselle altistavia tekijöitä. Rifampisiini-yhdistelmähoidon, erityisesti rifampisiini yhdistettynä siprofloksasiiniin, todettiin olevan merkittävästi yhteydessä hoidon onnistumiseen silloin, kun hoidetaan stafylokokki-infektiota tekonivelen säästävällä hoidolla. Tutkimuksemme osoitti myös, että kuuden viikon antibioottihoito on riittävä hoidettaessa tekonivelinfektiota kaksivaiheisella revisiolla. Positiivinen mikrobiviljelynäyte toisen vaiheen leikkauksessa ei näytä olevan yhteydessä huonompaan hoitotulokseen.

Väitöskirja

Viimeksi päivitetty: 27.10.2015