Diabeettisen retinopatian esiintyminen ja vaikutus sosiaaliseen
hyvinvointiin ja elämänlaatuun tyypin 1 diabetesta sairastavilla lapsilla ja nuorilla
aikuisilla

Tyypin 1 diabetesta sairastavien lapsipotilaiden diabeettisen silmänpohjasairauden eli retinopatian esiintyvyys oli pysynyt ennallaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella verrattuna lähes kaksi vuosikymmentä aiemmin tehtyyn tutkimukseen. Diabeettisen retinopatian esiintyvyys ja riskitekijät kartoitettiin väestöpohjaisessa lapsipotilasaineistossa vuonna 2007 ja tuloksia verrattiin vastaavaan 18 vuotta aiemmin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella tutkittuun potilasaineistoon. Tyypin 1 diabeteksen hoitomuotojen kehittymisestä huolimatta metabolinen tasapaino ja muut diabeettisen retinopatian riskitekijät sekä retinopatian esiintyvyys olivat pysyneet oleellisesti ennallaan.

Tutkimuksessa arvioitiin silmien terveydentilaa ja yleiseen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä lapsena tyypin 1 diabetekseen sairastuneiden nuorten aikuisten väestöpohjaisessa potilasaineistossa vuonna 2007. Lähes kaikille potilaille (94 %) oli kehittynyt diabeettinen retinopatia ja kolmanneksella todettiin vaikea-asteisia eli proliferatiivisia silmänpohjamuutoksia. Terveyteen liittyvä elämänlaatu ja sosiaalinen hyvinvointi olivat samankaltaiset kuin taustaväestössä silloin kun potilailla ei ollut proliferatiivista retinopatiaa. Kuitenkin nuorten aikuisten potilasaineistossa proliferatiivisella diabeettisella retinopatialla havaittiin yhteys huonompaan elämänlaatuun ja koulutustasoon sekä korkeampiin työttömyys- ja eläköitymislukuihin.

Tyypin 1 diabeteksen pitkälle edenneiden komplikaatioiden negatiivinen vaikutus hyvinvointiin jo nuorella aikuisiällä korostaa hyvän hoitotasapainon tärkeyttä liitännäissairauksien vähentämisessä ja elämänlaadun ylläpitämisessä.