Verkostot kaukaiseen itään. Suomen kauppasuhteet Japaniin 1919–1974

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Linnanmaa, Kaljusensali (KTK112)

Väitöksen aihe

Verkostot kaukaiseen itään. Suomen kauppasuhteet Japaniin 1919–1974

Väittelijä

Filosofian maisteri Juha Sahi

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Humanistinen tiedekunta, historia

Oppiaine

Historia

Vastaväittäjä

Professori Jari Ojala, Jyväskylän yliopisto

Kustos

Professori Kari Alenius, Oulun yliopisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Verkostot kaukaiseen itään. Suomen kauppasuhteet Japaniin 1919–1974

Suomen ja Japanin välinen tavarakauppa kehittyi määrässä ja arvossa mitattuna 1900-luvun alun pienestä purosesta vuolaaksi virraksi 1970-luvun ja ensimmäisen öljykriisin vuosiin mennessä. Vienti Japaniin ja tuonti Suomeen kulkivat yhteyksien alkuvaiheessa eurooppalaisten välikäsien kautta, mutta vähitellen nämä kaupan epäsuorat verkostot saivat rinnalleen ja lopulta korvautuivat suomalaisten ja japanilaisten yhtiöiden välisillä suorilla ja välittömillä yhteistyöverkostoilla. Verkostot ja niiden evoluutio ohjasivat kaupan tavaravirran kehitystä, joka suomalaisen viennin osalta painottui puunjalostusteollisuuden tuotteisiin, pääasiassa selluloosaan ja paperiin. Japanilaisten tavaroiden tuonti oli rakenteeltaan monipuolisempaa koostuen suoraan kuluttajille tarkoitetuista kappale- ja tekstiilitavaroista ja 1950-luvulta lähtien korkean teknologian tuotteista, muun muassa kameroista ja henkilöautoista.

Kahdenkeskisten kauppasuhteiden merkitys korostui varsinkin Suomen ulkomaankaupassa, sillä Japanista tuli yksi Suomen huomattavimmista kauppakumppaneista. Kauppasuhteilla oli kahdenkeskisiä yhteyksiäkin laajempia vaikutuksia, joista ehkä merkittävin oli japanilaisten henkilöautojen pysyvä rantautuminen Suomen kautta Euroopan markkinoille 1960-luvun alussa.

Tutkimuksen tuloksena on syntynyt kansainvälisten kauppasuhteiden verkostoteoria, joka perustuu kaupan ja kauppapolitiikan väliseen toimijatasojakoon. Kauppasuhteiden kaupallinen toiminta jakautuu verkostotyypeittäin välittömään, suoraan ja epäsuoraan vienti- ja tuontitoimintaan samoin kuin kauppapoliittinenkin toiminta omissa vuorovaikutussuhteissaan. Tutkimuksen laajat empiiriset näytöt osoittavat, että yritysten välisen yhteistyösuhteen eli verkoston tyypistä ja evoluutiosta riippuen on kaupallisten toimijoiden välinen vuorovaikutus joko kasvanut, jähmettynyt tai kuihtunut pois. Kauppapoliittisilla suhteilla oli Suomen ja Japanin väliseen kauppavaihtoon ennen kaikkea rajoittava ja vähäisemmässä määrin edistävä vaikutus. Yritysten välisten yhteistyöverkostojen synty ja kehitys perustuivat jokaisen yhtiön omaan myynti- ja ostopolitiikkaan, jolla toimijat määrittelivät suhteensa kohdemarkkinoihin ja yhteistyökumppaniensa kanssa käytävään kaupalliseen toimintaan.

Tutkimuksessa on laaja-alaisesti hyödynnetty useiden kaupan ja kauppapolitiikan toimijoiden lähdeaineistoja Suomesta ja Japanista.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024