Toiminnallinen magneettikuvaus otsalohkodementiassa

Väitöskirjatyössä tutkittiin otsalohkodementiaan liittyviä aivojen hermoverkkojen muutoksia uusilla toiminnalliseen magneettikuvaukseen perustuvilla menetelmillä. Otsalohkodementiaa sairastavilla potilailla nähtiin muutoksia käyttäytymisen säätelyyn osallistuvan hermoverkon, valve-lepotilan hermoverkon ja tarkkaavaisuus hermoverkon toiminnassa. Muutokset selittävät hyvin näiden potilaiden käyttäytymiseen ja muistisairauteen liittyviä oireita.

Otsalohkodementia on yleisin otsa-ohimolohkorappeumien alamuoto ja se on Alzheimerin taudin jälkeen toiseksi yleisin työikäisen henkilön etenevä dementiaan johtava sairaus. Sairaus on usein perinnöllinen ja C9ORF72 toistojaksomutaatio on yleisin suomalaisilla potilailla tunnistettu otsalohkodementiaa aiheuttava geenivirhe. Vaikka sairaus kuuluu etenevien muistisairauksien kirjoon, potilaiden muistioireet ovat vähäisiä taudin alkuvaiheessa. Oireina ovat tyypillisesti psykiatriset oireet, käyttäytymisen ja persoonan muutokset sekä suunnitelmallisen toiminnan heikkeneminen.

Otsalohkodementian diagnostiikka on haastavaa, koska sairaudelle ei tunneta diagnostisia biologisia merkkiaineita. Varhaisoireista puuttuvat perinteisesti muistisairauteen liittyvät muistivaikeudet ja aivojen rakenteellisessa magneettikuvauksessa muutokset ilmaantuvat vasta edenneessä oirekuvassa ja ovat usein epäspesifejä. Uudet aivojen toimintaa kuvaavat tutkimusmenetelmät ovat herätelleet toiveita muistisairauksien varhaisemmasta diagnostiikasta sekä aivojen toiminnan paremmasta ymmärtämisestä muistisairauksissa.

Toiminnallista magneettikuvausta käytetään aivojen hermoverkkojen toiminnan arvioimiseen sekä terveillä koehenkilöillä että aivosairauksissa. Muistisairauksissa hermoverkkoja on tutkittu eniten Alzheimerin taudissa. Tietämys hermoverkkojen toiminnasta otsalohkodementiassa on ollut erittäin vähäistä ja tulokset ovat olleet osin ristiriitaisia. Väitöskirjatyö tuo merkittävää uutta tietoa toiminnallisen magneettikuvauksen mahdollisuuksista otsalohkodementiassa sekä Alzheimerin taudissa.

Toiminnallisella magneettikuvauksella voidaan tunnistaa eri muistisairauksille tyypillisiä hermoverkkojen toiminnan muutoksia. Muutokset näkyvät kuitenkin vain ryhmätasolla ja yksilön kohdalla toiminnallista magneettikuvausta ei voida käyttää diagnostiikan apuna. Tulevaisuudessa on kuitenkin mahdollista, että menetelmien kehittymisen myötä aivojen toiminnallista kuvausta voitaisiin hyödyntää muistisairauksiin liittyvien oireiden ymmärtämisen lisäksi jopa apuvälineenä kliinisessä diagnostiikassa.