Psykoosilääkkeiden käyttö ja käytön yhteys ennusteeseen ja
aivojen rakenteeseen skitsofreniassa – Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortti

Väitöstilaisuuden tiedot

Väitöstilaisuuden päivämäärä ja aika

Väitöstilaisuuden paikka

Peltola, psykiatrian klinikan PT1-rakennuksen luentosali 1, Peltolantie 17

Väitöksen aihe

Psykoosilääkkeiden käyttö ja käytön yhteys ennusteeseen ja
aivojen rakenteeseen skitsofreniassa – Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortti

Väittelijä

Lääketieteen lisensiaatti Jani Moilanen

Tiedekunta ja yksikkö

Oulun yliopiston tutkijakoulu, Lääketieteellinen tiedekunta, psykiatria

Oppiaine

Psykiatria

Vastaväittäjä

Professori Jyrki Korkeila, Turun yliopisto ja Satakunnan SHP

Kustos

Emeritusprofessori Matti Isohanni, Oulun yliopisto

Lisää tapahtuma kalenteriin

Skitsofrenian hoidossa yksilöllisesti suunniteltu lääkehoito on tärkeää, pitkäaikaishoidossa pienistä lääkeannoksista tai jopa lääkkeettömyydestä voi olla hyötyä osan hyötyessä jatkuvasta lääkityksestä

Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohorttiin pohjautuvassa väitöstutkimuksessa tutkittiin psykoosilääkkeiden ja – lääkkeettömyyden vaikutuksia skitsofreniassa. Psykoosilääkkeitä käyttämättömillä skitsofreniapotilailla toimintakyvyn todettiin olevan parempi kuin psykoosilääkkeitä käyttävillä potilailla noin kymmenen vuotta sairastumisen jälkeen. Psykoosilääkkeillä on aiemmin todettu olevan psykoosin uusiutumista estävä vaikutus sairauden alkuvaiheessa, väitöstutkimuksessa todettiin psykoosin uusiutumisen olleen yhtä yleistä sekä psykoosilääkkeitä käyttämättömillä että käyttävillä tutkittavilla pitkäaikaisseurannassa.

Psykoosilääkkeettömyyden lisäksi väitöstutkimuksessa tutkittiin psykoosilääkkeiden käyttöä lähes 20 vuoden ajalta. Pitkällä aikavälillä psykoosilääkityksen käyttö tasaantui ensimmäisten viiden vuoden jälkeen. Pitkäaikaiskäytössä suotuisa ennuste liittyi vähäiseen ja jatkuvaan lääkitykseen. Epäsuotuisa ennuste puolestaan liittyi korkeaan elämänaikaiseen lääkemäärään ja useamman psykoosilääkkeen yhtäaikaiskäyttöön.

Tutkimuksessa selvitettiin myös psykoosilääkkeettömän ajan keston vaikutusta aivojen harmaan aineen kokonaistilavuuteen. Psykoosilääkityksetön aika ennen magneettikuvausta oli yhteydessä suurempaan harmaan aineen kokonaistilavuuteen.

Skitsofreniassa taudinkuva voi vaihdella huomattavasti eri potilaiden välillä. Tämän vuoksi myös lääkehoidon tulisi olla yksilöllistä. Osa skitsofreniapotilaista voisi tulla toimeen pienellä lääkeannoksella tai jopa kokonaan ilman pitkäaikaista psykoosilääkitystä, osa taas hyötyy jatkuvasta lääkityksestä. Kliinisenä ongelmana ja jatkotutkimuksen aiheena olisikin löytää ennustetekijöitä siihen, kuinka erottaa nämä potilaat toisistaan. Tutkimuksessa tällaiseksi ennustetekijäksi löydettiin tutkimusta edeltävä viiden vuoden aika ilman sairaalahoitoja. Lääkehoidon yksilöllinen suunnittelu ja toteutus ovat tärkeitä myös siksi, että psykoosilääkitykseen, kuten muihinkin lääkityksiin, voi liittyä haittavaikutuksia, jotka edelleen korostuvat pitkäaikaiskäytössä.
Viimeksi päivitetty: 23.1.2024