Kunnostus parantaa lähdelajiston elinympäristöä

Kunnostuksella voidaan selvästi parantaa ihmistoiminnan muuttamien lähteiden hydrologista tilaa. Uuden tutkimuksen mukaan kunnostus tarjoaa tehokkaan keinon lähteiden suojeluun. Lähteet ja lähteiköt on metsälaissa luokiteltu erityisen merkittäviksi elinympäristöiksi. Lähteiden kunnostukset ovat Suomessa viime vuosina yleistyneet, mutta niiden ekologisia vaikutuksia ei ole aiemmin juurikaan tutkittu.

Tohtorikoulutettava Kaisa Lehosmaa kollegoineen Oulun yliopiston ekologian tutkimusryhmästä tarkasteli lähdekunnostusten ekologisia ja hydrologisia vaikutuksia vertailemalla luonnontilaisia, kunnostettuja ja metsäojitusten muuttamia lähteitä Kainuussa. Kunnostusten ekologisten vaikutusten arvioimiseksi tutkittiin lähteiden selkärangattomia, vesisammaleita ja akvaattisia sieniä sekä lehtikarikkeen hajoamista.

Tutkimuksen mukaan kunnostusten myötä lähteiden hydrologinen tila parani selvästi, kun pohja- ja pintaveden tasapaino palautui luonnontilaisen kaltaiseksi. Selkärangattomien eläinten yhteisökoostumus muuttui lähemmäs luonnontilaa. Myös ensimmäisiä merkkejä lähdeluonnon monimuotoisuuden paranemisesta voitiin havaita. Muut ekologiset vaikutukset todettiin kuitenkin vähäisiksi osin siksi, että kunnostuksista oli kulunut vasta muutamia vuosia eikä eliöstö ollut ehtinyt täysin palautua.

Ihmisen toimet ovat heikentäneet merkittävästi pohjavedestä riippuvaisten ekosysteemien kuten lähteiden ekologista tilaa. Lähteiden ekologinen tila heijastelee yleensä muutoksia hydrologiassa, ja lähteiden kunnostamisella pyritään vaikuttamaan niiden ekologiaan hydrologista tilaa parantamalla.

Tutkimustulokset julkaistiin 17.5.2016 artikkelissa Hydrobiologia-lehdessä.

Artikkeli:
Lehosmaa K., J. Jyväsjärvi, R. Virtanen, P.M. Rossi, D. Rados, T. Chuzhekova, AM. Markkola, J. Ilmonen & T. Muotka. Does habitat restoration enhance spring biodiversity and ecosystem functions?

Viimeksi päivitetty: 7.6.2016